perustukset

Rakennuksien kosteusongelmat ovat monessa kunnassa liiankin tuttuja. Ongelmat voivat silti olla ratkaistavissa ilman massiivisia korjaustoimenpiteitä. Euran kunnan terveyskeskuksessa havaittiin keväällä 2020 sisäilmahaittoja. Kosteusongelman lähde saatiin rajattua rakennuksen keskellä olevan pohjalaatan kosteuteen. Ratkaisuna ongelmaan oli innovatiivinen rakenteiden kuivausratkaisu, jonka avulla rakenteet saatiin kuivaksi. Menetelmällä oli muitakin suuria hyötyjä, kuten väistötilojen tarpeettomuus korjauksien ajaksi.

Omataloyhtio.fi ja Rakentaja PRO järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ammattilaisten ja taloyhtiöiden näkökulmasta. Tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo suomalaisille taloyhtiöille uusia vaatimuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuo haasteita myös alan ammattilaisille, jotka tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuuden nämä energiaremontit. Lisäksi yleinen korkojen nousu sekä energia- ja rakennusmateriaalikustannusten kallistuminen hidastavat ja vaikeuttavat rakennushankkeiden toteuttamista. Asuntoyhtiöiden tuleekin nyt ennakoida, suunnitella ja arvioida tulevaisuuden korjaus- ja kunnostustarpeensa erityisen huolellisesti.

Laukaan lukion uudisrakennuksen teko oli juuri alkamassa, kun rakentajille tuli tiukka paikka: väestönsuojan paksu betoniholvi ei ehtisi kuivua tavoiteajassa. Avuksi löytyi SafeDrying-kuivatusjärjestelmä, jota rakennuttaja kiittää nyt lukiotilojen terveydestä sekä hankkeen aikataulussa pysymisestä.

Kylpyhuoneen laatat pullistuvat yhtäkkiä ulos neljäntoista vuoden asumisen jälkeen. Remonttimies laatoittaa osan seinästä uudelleen ja vakuuttaa, ettei naapurin vastaisessa seinässä ole kosteutta. Laattojen pullistuminen liittyykin betonin kuivumiseen – vielä vuosien jälkeen. Betoni kuivuu varsin hitaasti, eikä kuivuminen lopu siihen, kun betoni pinnoitetaan. Laatat pullistuivat, koska betoni oli hitaasti kuivunut laatoituksen alla ja samalla se oli kutistunut. Tiukasti betoniin kiinnitetyt laatat eivät enää mahtuneet tilaansa.

Rakenteiden vikasietoisuus perustuu suurelta osin kosteusrasitusten hallintaan. Kosteusongelmia ilmenee erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joiden perustamistavat ovat puutteelliset nykytiedon mukaan. Koska perustusten alaista vääränlaista maa-aineista ei voida vaihtaa, tulee näissä korjauksissa kiinnittää erityistä huomiota vikasietoisuuteen. Myös uudisrakentamisen kireät aikataulut tuovat haasteita laadukkaaseen rakentamiseen sekä ilmastonmuutos rasittaa rakennuksia aivan uudella tavalla, johon ei ole osattu varautua.

Vuonna 2021 Rakennusfysiikka-seminaarissa jaettiin viidettä kertaa kosteusturvallisen rakentamisen palkinto. Yksi voittajaehdokkaista oli SafeDrying-järjestelmä tutkimuksella "Kastuneen tiiliseinän kuivattaminen seinän sisään upottamalla asennetulla ilmakiertoisella kuivatusjärjestelmällä". SafeDrying oli jo toista kertaa kuuden vuoden sisään ehdokkaana kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon saajaksi.

Helsingin Töölössä Apollonkadulla sijaitsevassa taloyhtiössä oli ollut haastavia kosteusongelmia kymmenien vuosien ajan. Kalliista korjauksista huolimatta ongelmat aina palasivat ja oikeaa korjausratkaisua ei löytynyt. Asunnon omistaja Tuomas Häme kuitenkin alkoi tutkia asiaa ja löysi lopulta sopivan ratkaisun ongelmaan.

Kaukana ei ole Suomessakaan se rakentamisen aika, jolloin massiivisen, paikalla valetun betonipohjan riittävä kuivuusaste arvioitiin rakentajien "yhteisellä päätöksellä". Aina ei arvio ollut osuva eikä päätös oikea. Tänä päivänä kuivuuden varmistaminen ja vaurioiden korjaaminen on jo paljon paremmalla tolalla.Menneiden vuosien arviointivirheistä ja myös puutteellisista rakennusmääräyksistä kertovat muun muassa monien suomalaiskuntien julkisten rakennusten karut kosteusvauriotarinat.Suunnittelijoiden ja rakentajien asiantuntemus on sittemmin kasvanut vauhdilla. Alan lainsäädäntö, säännöstöt, eettiset ohjeistukset ja koko rakentamiseen liittyvä vaatimustaso, ne kaikki ovat parantuneet huimasti. Suomalainen rakennusalan koulutus täyttää sekin jo suurimman osan ajan vaatimuksista.Myös markkina tarjoaa vähitellen uusia innovaatioita kosteusuhkien selättämiseen ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Tamperelaisen SafeDrying Oy:n kehittämä ja patentoima kuivatusmenetelmä on yksi koeteltu, testattu ja kiitosta saanut malli. Myös menetelmän Eurooppapatentti on jo hyväksytty.Parhaillaan SafeDrying-menetelmällä kuivatetaan muun muassa eteläpohjalaisessa Ilmajoen kunnassa rakennettavan uuden sotekeskuksen alapohjaa. Asiantuntijakonsultti Esa Kemppainen valitsi menetelmän kohteeseen yhteistyössä kunnan kanssa.

SafeDrying Oy on Suomen johtava rakennusten etävalvottujen sisäpuolisten kuivatusjärjestelmien toimittaja. SafeDrying Oy:llä on uusi patentoitu kuivatus- ja kuivanapitojärjestelmä, joka takaa kiinteistön kuivumisen ja kuivana pysymisen koko käyttöiän ajan. Menetelmä perustuu suureen virtausnopeuteen, lämpöön ja kuivattuun ilmaan, jotka kohdennetaan rakenteiden sisään erikoisvalmisteisten kuivatuskanavien kautta. Näin rakenteiden kuivaus on huomattavasti tehokkaampaa verrattuna perinteisiin pinnan kautta tapahtuviin kuivaustapoihin.SafeDrying-järjestelmällä kuivatus onnistuu niin korjaus- kuin uudiskohteissakin, joissa rakennusmateriaalina on betoni, tiili tai harkko. Sen avulla voidaan kuivata ja pitää kuivina rakenteellisista kosteusongelmista kärsiviä rakenteita, lyhentää uudiskohteiden rakennusaikaa sekä lisätä rakenteiden vikasietoisuutta mahdollisten kosteusongelmien varalta.Järjestelmä asennetaan kiinteäksi osaksi kiinteistöä. Uudiskohteissa kuivatuskanavisto valetaan betonilaatan sisään. Korjauskohteissa kanavat voidaan upottaa kuivatettaviin rakenteisiin tai asentaa pinta-asennuksena seinän ja lattian liitoskohtaan. Rakenteiden kuivaus pystytään toteuttamaan toimintoja häiritsemättä ja rakenteiden kuivuutta voidaan seurata reaaliaikaisen etävalvonnan avulla.SafeDrying-järjestelmän toimintaperiaate >>Miksi kannattaa valita SafeDrying? >>Rakenteiden kuivaus >>

Ympäristö muuttuu ja rakentaminen sen myötä. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut paineita myös rakennusteollisuuteen hiilidioksidipäästöjen minimoimiseen. Haastetta ja painetta aiheuttaa tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tämä vaatii globaalia muutosta sekä ajatustavan muutosta, rakentamisessa muutospaine kohdistuu etenkin käytettäviin rakennusmateriaaleihin ja niiden valmistukseen. Katsahdamme tässä artikkelissa betonin uusiin muotoihin ekologisuuden näkökulmasta.