• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Piha
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Rakentaminen

Mitä tarkoitetaan vikasietoisuudella?

Jenni Tommila
Kaupallinen yhteistyö SafeDrying Oy
Julkaistu 30.06.2022Päivitetty 15.11.2022
Eira julkisivu

Helsingin Eirassa vuonna 1911 rakennettu arvokiinteistö on esimerkki ilmastonmuutoksen tuomista kosteusrasitteista. Julkisivuun on kohdistunut valtava säärasite viimeisten vuosien aikana, koska sää on muuttunut lauhaksi, sateiseksi ja myrskyisäksi. Kunnon pakkasia, jotka kuivattaisivat rakenteita, ei enää aina ole ollut.

Rakenteiden vikasietoisuus perustuu suurelta osin kosteusrasitusten hallintaan. Kosteusongelmia ilmenee erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joiden perustamistavat ovat puutteelliset nykytiedon mukaan. Koska perustusten alaista vääränlaista maa-aineista ei voida vaihtaa, tulee näissä korjauksissa kiinnittää erityistä huomiota vikasietoisuuteen. Myös uudisrakentamisen kireät aikataulut tuovat haasteita laadukkaaseen rakentamiseen sekä ilmastonmuutos rasittaa rakennuksia aivan uudella tavalla, johon ei ole osattu varautua.

Mitä on vikasietoinen korjaaminen?

SafeDryingin myyntijohtaja Joni Kotipelto kertoo, että korjausrakentamisessa ongelmakohdat ovat usein perustamistavoissa, joissa ei ole käytetty kapillaarikatkoja ja kosteus pääsee nousemaan perustuksia pitkin kapillaarisesti ylöspäin. Niiden vikasietoinen korjaaminen voi olla joskus hankalaa ja rakennuksia korjataankin valitettavasti monet kerrat ilman, että kosteusongelmia saadaan kuriin.

Ympäristöministeriön julkaisemassa Rakennusten kosteustekninen toimivuus -ohjeessa kuitenkin edellytetään, että rakennusratkaisujen valinnassa on tavoiteltava vikasietoisia ratkaisuja, jotka sallivat käytön aikana rakenteen ajoittaisen vähäisen kastumisen. Rakenteiden vikasietoisuudella tarkoitetaan siis ratkaisuja, joiden suunnittelussa, rakentamisessa, huollossa ja käytössä ilmenevät vähäisimmät virheet ja puutteet eivät vielä johda rakenteiden haitalliseen vaurioitumiseen. Muuttuvassa ilmastossa rakenteiden vikasietoisuutta varmistetaan riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne ovat toteutettavissa rakennuspaikan sääolosuhteissa.

Ympäristöministeriön ohjeessa muistutetaan, että rakennuksen liian suuri kosteuspitoisuus tai kosteuden kertyminen rakennuksen osiin tai sisäpinnoille ei saa vaurioittaa rakennusta eikä aiheuttaa rakennuksessa oleville terveyshaittaa. Suunnitteluratkaisua valittaessa otetaan huomioon rakennukseen kohdistuvan sisäisen ja ulkoisen kosteusrasituksen kesto sekä rakenteen mahdollisuus kuivua. Rakenteeseen ei saa kertyä kosteutta toistuvasti, liiallisesti eikä pitkällä aikajänteellä jatkuvasti kasvaen. Rakenteen kosteudensietokyky sekä mahdollisuus kuivua riittävän nopeasti kastumisen jälkeen on haitan estämisen kannalta oleellinen tekijä.

Ympäristöministeriön ohje soveltuu niin uudis- kuin korjausrakentamiseen. Varsinkin perustamistavoista johtuvat kosteusongelmat yritetään korjata usein perinteisin keinoin ilman toivottua lopputulosta.

– Eräässä kohteessa oli tehty jo salaojaremontti sekä injektoitu rakenne kahteen kertaan, mutta kuitenkin kosteusongelma oli ja pysyi. Korjausyritysten jälkeen sanottiin, että katsotaan parin kuukauden päästä, onko rakenne kuivunut. Jo tehdyt korjaukset todettiin riittämättömiksi ja asunto asuinkelvottomaksi. Tästä aiheutui luonnollisesti merkittävää haittaa asunnon omistajalle sekä suuria kustannuksia taloyhtiölle. Jo toteutettujen järeiden korjauksien jälkeen ehdotettiin uusia perinteisin korjausmenetelmin toteutettuja toimenpiteitä, joiden kustannukset olisivat olleet yli viisi kertaa asunnon myyntiarvon, kertoo Kotipelto.

Toisessa kohteessa oli käytetty rahaa lähes 20 erilaiseen raporttiin, selvitykseen ja korjaukseen kymmenen vuoden aikana ilman, että kosteusongelmat saatiin kuriin. Tämä piti sisällään muun muassa kaksi erillistä salaojaremonttia, patolevyjen lisäämisen, maa-ainesten vaihdon sokkelien vierestä, kalliolouhintaa sekä pintamateriaalien vaihdon ja rakenteiden injektoinnin. Ongelma ei poistunut, mutta rahaa kului turhaan. Tämän jälkeen taloyhtiössä oltiin tilanteessa, jossa kaikki toimenpiteet pitäisi tehdä uudelleen suuremmassa laajuudessa. Näiden kustannukset olisivat olleet mahdottomat.

– Miksi hyväksymme korjausratkaisuja, jotka eivät kestä ikääntymistä ja on todettu toimimattomiksi. Korjaukset kuuluisi tehdä lähtökohtaisesti sillä tavalla, ettei niihin tarvitse palata 10 vuoden aikana uudelleen ja huomioida käytettyjen ratkaisujen vikasietoisuus, kuten Ympäristöministeriön ohjeessa edellytetään. Eikö se olisi kaikkien etu?

Korjauskierteistä aiheutuu myös muuta haittaa pelkän korjaamisen ja kulujen lisäksi. Tilan toiminnalle tarvitaan usein väistötilat, joita ei aina pystytä järjestämään tai toimintaa ei voida siirtää, jolloin se voidaan joutua keskeyttämään korjausten ajaksi. Tästä voi aiheutua taas lisäkuluja tai ansionmenetystä. Pahimmassa tapauksessa toimimattomien korjauksien teettäminen johtaa siihen, että rakennus joudutaan purkamaan.

Lue referenssitarinat:

Ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita taloyhtiöillekin

Kosteusongelmien pysyvä ratkaisu toi mielenrauhan asukkaille

Mitä on vikasietoinen rakentaminen?

Uudisrakentamisessa ongelmia voi syntyä betonin paksuissa paikallavaluissa, jotka eivät ehdi aikataulullisista syistä kuivua tarpeeksi, kun rakenne pinnoitetaan liian aikaisin ollaan vuosien päästä pulassa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Malmin sairaala Helsingissä, jossa vain pari vuotta sairaalarakennuksen valmistumisen jälkeen muovimatto alkoi kupruilemaan lattioissa. Syynä taisi olla se, että 300 millin paksuisen betonilaatan ei annettu tarpeeksi aikaa kuivua ja kosteutta jäi lattian sisään.

Ympäristöministeriön ohjeessa painotetaankin, että rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden riittävästä kuivumisesta ennen kuin rakenteet voidaan peittää kuivumista hidastavalla ainekerroksella, kuten pinnoitteella tai toisella rakenteella. Peitettävien rakenteiden on oltava niin kuivia, että vältetään haittaa aiheuttavien mikrobi- ja muiden vaurioiden syntyminen rakennusaikana ja rakennuksen käyttövaiheessa. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten.

Jos paikalla valetun betonilaatan sisään asennetaan SafeDrying-järjestelmä, voidaan laatta pinnoittaa ja rakenne jatkaa silti kuivumista. Tämä olisi voinut olla ratkaisu myös Malmin sairaalan kohdalla.

– Mikäli tulevaisuudessa kaikkiin haastaviin betonilaattoihin edellytettäisiin asennettavaksi jo rakennusvaiheessa erillistä kuivatusjärjestelmää, joka mahdollistaa rakenteiden kuivatuksen myös tilojen käytön aikana, vältyttäisiin kosteuden aiheuttamilta ongelmilta. Tämän tuoma hyöty, kun haastaviksi tiedetyt rakenteet olisivat aidosti vikasietoisia, olisi myös yhteiskunnallisesti merkittävä sekä taloudellisesti että hyvinvoinnillisesti, kertoo Kotipelto.

Ilmajoen sotekeskuksessa käytettiin SafeDrying-järjestelmää jo pari vuotta sitten betonivalun kuivumisen varmistamiseksi ja rakennusaikataulussa pysymisen vuoksi. Sotekeskuksen rakennuttaja edellytti, että alapohjarakennetta on voitava kuivattaa myös lattiapinnoitteiden asentamisen jälkeen. Tämä toimintamalli vastaa täysin Ympäristöministeriön ohjetta rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta. Myös muut kunnat, jotka ovat kamppailleet rakenteiden vikasietoisuuden kanssa, ovat ottaneet mallia tästä hyväksi havaitusta toimintatavasta.

Malmin sairaalan korjauksia ei ole vietä saatu päätökseen, mutta kustannuksien suuruudeksi on arvioitu noin 10 miljoonaa euroa. Helsingin Uutiset kertoo (13.2.2022), että sairaalan 2019 aloitettuihin korjaustöihin menee vielä arviolta kaksi vuotta. Korjaukset ovat vaikeuttaneet sairaalan normaalia toimintaa, koska yksi osasto on jatkuvasti suljettuna.

Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

SafeDrying Oy
Rakentaminen
aikataulut
lattiat
perustukset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

37_PHD_135252_1.jpg

SafeDrying - rakenteiden kuivaus

SafeDrying Oy on Suomen johtava rakennusten etävalvottujen sisäpuolisten kuivatusjärjestelmien toimittaja. Heillä on uusi patentoitu kuivatus- ja kuivanapitojärjestelmä, joka takaa kiinteistön kuivumisen ja kuivana pysymisen koko käyttöiän ajan. Menetelmä perustuu suureen virtausnopeuteen, lämpöön ja kuivattuun ilmaan, jotka kohdennetaan rakenteiden sisään erikoisvalmisteisten kuivatuskanavien kautta. Näin rakenteiden kuivaus on huomattavasti tehokkaampaa verrattuna perinteisiin pinnan kautta tapahtuviin kuivaustapoihin.SafeDrying-järjestelmällä kuivatus onnistuu niin korjaus- kuin uudiskohteissakin, joissa rakennusmateriaalina on betoni, tiili tai harkko. Sen avulla voidaan kuivata ja pitää kuivina rakenteellisista kosteusongelmista kärsiviä rakenteita, lyhentää uudiskohteiden rakennusaikaa sekä lisätä rakenteiden vikasietoisuutta mahdollisten kosteusongelmien varalta.Järjestelmä asennetaan kiinteäksi osaksi kiinteistöä. Uudiskohteissa kuivatuskanavisto valetaan betonilaatan sisään. Korjauskohteissa kanavat voidaan upottaa kuivatettaviin rakenteisiin tai asentaa pinta-asennuksena seinän ja lattian liitoskohtaan. Rakenteiden kuivaus pystytään toteuttamaan toimintoja häiritsemättä ja rakenteiden kuivuutta voidaan seurata reaaliaikaisen etävalvonnan avulla.SafeDrying-järjestelmän toimintaperiaate >>Miksi kannattaa valita SafeDrying? >>Rakenteiden kuivaus >>

Rakennuttaja ja työnjohtaja bänditilassa

Kuivatusjärjestelmä varmisti terveen rakentamisen tiukassa aikataulussa

Laukaan lukion uudisrakennuksen teko oli juuri alkamassa, kun rakentajille tuli tiukka paikka: väestönsuojan paksu betoniholvi ei ehtisi kuivua tavoiteajassa. Avuksi löytyi SafeDrying-kuivatusjärjestelmä, jota rakennuttaja kiittää nyt lukiotilojen terveydestä sekä hankkeen aikataulussa pysymisestä.

20205_64861.jpg

Miten tehdään ikuisesti kuiva rakennus?

Kaukana ei ole Suomessakaan se rakentamisen aika, jolloin massiivisen, paikalla valetun betonipohjan riittävä kuivuusaste arvioitiin rakentajien "yhteisellä päätöksellä". Aina ei arvio ollut osuva eikä päätös oikea. Tänä päivänä kuivuuden varmistaminen ja vaurioiden korjaaminen on jo paljon paremmalla tolalla.Menneiden vuosien arviointivirheistä ja myös puutteellisista rakennusmääräyksistä kertovat muun muassa monien suomalaiskuntien julkisten rakennusten karut kosteusvauriotarinat.Suunnittelijoiden ja rakentajien asiantuntemus on sittemmin kasvanut vauhdilla. Alan lainsäädäntö, säännöstöt, eettiset ohjeistukset ja koko rakentamiseen liittyvä vaatimustaso, ne kaikki ovat parantuneet huimasti. Suomalainen rakennusalan koulutus täyttää sekin jo suurimman osan ajan vaatimuksista.Myös markkina tarjoaa vähitellen uusia innovaatioita kosteusuhkien selättämiseen ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Tamperelaisen SafeDrying Oy:n kehittämä ja patentoima kuivatusmenetelmä on yksi koeteltu, testattu ja kiitosta saanut malli. Myös menetelmän Eurooppapatentti on jo hyväksytty.Parhaillaan SafeDrying-menetelmällä kuivatetaan muun muassa eteläpohjalaisessa Ilmajoen kunnassa rakennettavan uuden sotekeskuksen alapohjaa. Asiantuntijakonsultti Esa Kemppainen valitsi menetelmän kohteeseen yhteistyössä kunnan kanssa.

20204_63884.jpg

Ammattilaisen valinta - erikoistasoite vaativiin olosuhteisiin

Lattialta vaaditaan yleensä erinomaisia ominaisuuksia niin sisällä kuin ulkonakin. Lattian kuuluu kestää kulutusta ja olla pinnoitettavissa. Tämän vuoksi pintatasoitteeksi kannattaa valita laadukas tuote erinomaisen lopputuloksen saamiseksi.Kiilto HardPlan pintatasoite on kuituvahvistettu nopeasti kuivuva erikoissementtisideaineinen tasoite sisä- ja ulkotiloihin. Se muodostaa erittäin kovan ja sileän pinnan. Se soveltuu tasoitteeksi maalattaviin ja pinnoitettaviin lattioihin, mutta se voidaan myös jättää viimeiseksi pinnaksi, mikäli tilan käyttöaste on kevyttä. Kiilto HardPlan on matala-alkalinen tasoite, joka kuuluu näin myös Kiillon sisäilmaratkaisuihin.

20208_66282.jpg

Massalattiat - muovimaton korvaaja?

Massalattiat ovat viime vuosina korvanneet muovimattoja pitkälti helppohoitoisuuden ja hygieenisyyden takia. Suosio on kasvanut, sillä ne keräävät selvästi vähemmän bakteereja muovimattolattioihin verrattuna.

20218_72208.jpg

Lattiaratkaisu, joka säästää kustannuksia sekä ympäristöä

Rakentaminen ja erityisesti kiinteistöjen käyttö tuottaa yli 30 prosenttia kasvihuonekaasuista. Hyvä lämmöneristys on paras suurimman eli käytönaikaisten päästöjen laskija, mutta myös rakentamisvaiheessa on tehtävissä paljon. FF-FLOOR-lattiaratkaisun 30 prosenttia pienempi hiilijalanjälki on tärkeä edistysaskel myös rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.Sisäilmasaneerauksiin erikoistunut Venax Oy peruskorjaa Helsingin Länsi-Pakilassa neljän huoneiston paritaloyhtiötä käyttäen alapohjassa Finnfoamin kehittämää FF-FLOOR-lattiaratkaisua. Yrittäjä Mikko Luukkonen Venax Oy:stä pitää tärkeänä sitä, että rakentamiseen kehitetään uusia ja entistä parempia sekä työtä helpottavia ratkaisuja, koska vain siten ala menee eteenpäin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton