• Etusivu
  • Rakentaminen

Milloin betoni on tarpeeksi kuivaa? Asiantuntija kertoo, mistä rakentaja löytää tietoa

Sari Nieminen
Päivitetty 07.11.2024
20227_79153.jpg

Milloin betoni on riittävän kuivaa päällystettäväksi?

Kylpyhuoneen laatat pullistuvat yhtäkkiä ulos neljäntoista vuoden asumisen jälkeen. Remonttimies laatoittaa osan seinästä uudelleen ja vakuuttaa, ettei naapurin vastaisessa seinässä ole kosteutta. Laattojen pullistuminen liittyykin betonin kuivumiseen – vielä vuosien jälkeen. Betoni kuivuu varsin hitaasti, eikä kuivuminen lopu siihen, kun betoni pinnoitetaan. Laatat pullistuivat, koska betoni oli hitaasti kuivunut laatoituksen alla ja samalla se oli kutistunut. Tiukasti betoniin kiinnitetyt laatat eivät enää mahtuneet tilaansa.

Ilmiö on tuttu myös Sami Niemelle, joka toimii kehityspäällikkönä Vahanen Rakennusfysiikka Oy:ssa. Hän on ollut myös jo vuosia mukana toimikunnissa, jotka laativat Rakennustiedon RT-kortteja. Hän on siis oikea ihminen vastamaan kysymyksiin betonin kuivumisesta, oikeista kosteusprosenteista ja siitä, mitä tapahtuu, jos homma tehdään väärin.

Kysymys betonin kosteusprosentista

Mikä betonin kosteusprosentin pitää olla siinä vaiheessa, kun pintamateriaaleja ryhdytään asentamaan Sami Niemi?

– Kiva olisi, jos olisi yksi lukuarvo, ja kaikki aina tietäisi, mistä sitä tarkastellaan. Tarkoitan, että miltä syvyydeltä ja mistä kohdasta lattiasta, mutta ei se näin ole.

– Erittäin vakiintunut lukuarvo on 85 prosenttia suhteellisena kosteutena. Se on ollut käytössä pitkään. Se on ollut Betoniyhdistyksen, Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja materiaalinvalmistajien niin sanottu perusnumero. Lähes kaikki lattianpäällysteet ovat ok, jos kosteus ei ylitä tuota 85 prosenttia päällystämisen jälkeen betonin ja lattian rajapinnassa, varsinkin jos siihen väliin tulee vielä tasoite väliin, joka miedontaa betonin vaikutusta alustaan liimattaville päällysteille ja liimalle.

– Sopiva kosteusprosentti riippuu pintamateriaaleista, jotka betonin päälle asennetaan. On kosteutta hyvin kestävä materiaaleja, on erittäin tiiviitä ja on kosteutta hyvin läpäiseviä materiaaleja ja niille kaikille on omat raja-arvot. Aivan eri tilanne, jos pintamateriaali on tiivis muovi tai vaikkapa tekstiilimatto.

Mitä laki sanoo kosteusteknisistä asioista?

Millaiset lait ja asetuksen säätelevät betonirakentamista?

– Rakentamista säädellään ympäristöministeriön asetuksilla, jotka pohjaavat puolestaan lakiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki on vuodelta 1999. Asetukset ja niiden soveltamisohjeet kertovat konkreettisemmin, mitä pitää tehdä. Tässä tapauksessa Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta.

– Lisää tietoa löytyy rakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista (RYL) ja konkreettisimmin asian kertovat RT- kortit, joissa on määritelty hyvä rakentamistapa. RT-korttien sisältö syntyy toimikunnissa, jotka kokoaa Rakennustietosäätiö.

Miten kauan betoni kuivuu?

Kuinka kauan betonia pitää kuivattaa?

– Olosuhteet vaikuttavat hyvin paljon betonin kuivumisnopeuteen.

– Järeissä rakentamiskohteissa, kuten vaikkapa sairaaloissa, joissa betonilaatat ovat massiivisia, voi kuivumisaika olla jopa reilun vuoden verran ennen kuin pintamateriaaleja voidaan asentaa.

– Pienemmissä kohteissa, kuten vaikka omakotitaloissa, kuivumisaika lähtee tyypillisesti parista kuukaudesta puoleen vuoteen.

Näin betonin saa kuivumaan

Miten kuivumista voi auttaa?

– Lämminilmapuhaltimet ovat yleisin apuväline. Puhaltimien ongelmana on se, että ne levittävät mahdollista rakennuspölyä ilmaan. Säteilylämpö on toinen tapa.

– Ehdottoman hyvä tapa on kytkeä lattialämmitys päälle hyvissä ajoin. Siihen tarkoitukseen on myös väliaikaisia pumppusysteemejä, jos varsinaista lämmitystä ei voi kytkeä päälle. Silloin betonia lämmitetään sisäpuolelta, ja lämmin putki työntää kosteutta ulos betonista.

– Pitää huolehtia myös siitä, että työmaa on suojassa sateelta. Lämmittimiä ja puhaltimia on turha käyttää, jos lämpö karkaa ulos avoimista ikkuna-aukoista.

– Ilmankosteutta on syytä tarkkailla myös. Tarvittaessa rakennustyömaan ilmaa voi kuivattaa tarkoitukseen sopivilla laitteilla. Tällöin kuivattava tila tulee pitää mahdollisimman tiiviinä ja ikkunat sekä ovet kiinni.

– Lämpötilalla on ehdottomasti suuri vaikutus. Esimerkiksi kun betoni valetaan syksyllä ja työmaalla pidetään lämpötila sellaisena, että just voidaan töitä tehdä - sanotaan vaikka kymmentä astetta, niin voi olla, että kuuden kuukauden kohdalla ei olla vielä lähelläkään 85 prosenttia. Mutta jos pidetään koko talvi lämpötila 20–25 asteessa, niin kuivumisaika voi hyvinkin olla vain kolme kuukautta, eli tuo puoli vuotta puolittuu.

– Ennen kuin betonin kuivumista tehostetaan, tulee betonin kovettua riittävästi. Tämä varmistetaan betonin jälkihoidolla, joka tehdään tyypillisimmin peittämällä valu muovikalvolla noin viikoksi. Tällöin betoni saavuttaa riittävän lujuuden ennen kuin se pääsee kuivumaan. Betonin kuivuminen ja kovettuminen ovat aivan eri asioita, eikä niitä pidä sekoittaa keskenään.

Älä pinnoita betonia liian aikaisin

Mitä tapahtuu, jos pinnoitetaan liian kosteaa lattiaa?

– Pahimmillaan betonin päälle asennetut pintarakenteet vaurioituvat. Pintamateriaali saattaa irrota, siitä saattaa tulla kemiallisia päästöjä tai pintamateriaalin ja betonin rajapinnassa syntyy mikrobivaurioita. Kahden viimeisen kohdalla pintamateriaali saattaa olla ja mekaanisesti ja ulkonäöllisesti ihan hyvä, mutta vaikutus sisäilmaan saattaa olla haitallinen. Pintarakenteen irtoamisesta puolestaan ei välttämättä ole terveydellisiä vaikutuksia, mutta eihän se ole kivaa, että kallis pintamateriaali on pilalla.

– Betoni jatkaa kuivumista myös pintamateriaalin asennuksen jälkeen, ja se myös kutistuu olennaisia määriä. Jos kosteanpuoleinen betonilattia päällystetään laatalla saattaa käydä niin, että laatat irtoavat. Laatta on kivikova, se ei kutistu. Betoni sen alla kutistuu kuivuessaan, joten välissä pitäisi olla muodonmuutoskykyistä kiinnityslaastia. Jossain tapauksessa sinne laitetaan erillinen joustava kerros, kuten vedeneriste, jotta betonin myöhempi kutistuminen ei irrota laattoja.

– Laatat ovat yleensä hyvin tiiviitä, mutta saumat ovat hyvin vesihöyryä läpäiseviä, ja betonin kosteus haihtuu niiden kautta. Toki nykyään käytetään isoja laattoja, joten myöhempi kuivuminen on hitaampaa ja ongelma tulee esiin vasta vaikka 15 vuoden päästä. Laatat voivat irrota hitaasti, ne ovat vain irti pohjasta ja kumisevat koputettaessa. Dramaattisin juttu on, että laattaan syntyy ensin paljon suuriakin jännityksiä, kunnes kuuluu pamahdus, ja osa laatoista on tötteröllä laattojen irrotessa kertalaakilla. Silloin pitää huonoimmassa tapauksessa koko lattia seinä laatoittaa uudelleen.

– Tämä ilmiö kuvaa hyvin jutun alussa kuvatun tilanteen, kun kylpyhuoneen laatat pullistuivat. Suihkun kohdalla tämä riski on yleensä pieni, koska siellä vedeneristeen alapuolisen betonin kutistuminen ei ole niin voimakasta kuin roiskevesialueen ulkopuolella.

Vuodenajat vaikuttavat kuivumiseen

Onko vuodenajalla vaikutusta betonilaatan kuivumiseen?

– Kyllä on. Voisi luulla, että kesällä, kun on lämmintä, kuivuu betoni nopeammin. Kesällä haasteena on kuitenkin ilmankosteus, joka hidastaa kuivumista. Erityisesti kesällä on tärkeää seurata paitsi lämpötila, myös ilman kosteusprosenttia, ja tarvittaessa kuivattaa työmaan ilmaa.

Tietoa betonin kosteuden mittauksesta

Mistä kaikkialta löytyy tietoa?

– Rakentamisen yleisistä ohjeista (RYL) löytyy yleistä tietoa muun muassa siitä, kuinka kuivaa betonin pitää olla, kun päällysmateriaaleja ryhdytään asentamaan. Materiaalivalmistajilla on viimekädessä velvollisuus ohjeistaa kosteuskriteerit. RT-korteista löytyy muun muassa se, miltä syvyydeltä kosteus pitää mitata. Korteista löytyy rautalankaohjeistus mittaamiseen, joka ei ole ihan yksinkertaista.

– Betonin kosteuden mittaamista koskeva RT-kortti uusittiin vuosi sitten. Edellinen kortti oli vuodelta 2010. Siinä oli kuusi rakennetyyppiä, jotka ovat tietenkin hyvin karkeita. Nyt lisättiin vielä yksi kerroksellisille rakenteille.

– Lisäksi löytyy valtava määrä kirjallisuutta aiheesta. Viimeisten vuosien aikana ovat eri tahot hartiavoimin ja yhdessä yrittäneet päivittää tietoa ajan tasalle.

– Ympäristöministeriö on paketoinut eri alojen toimijoiden kanssa Kuivaketju 10 -toimintatavan, josta löytyy ohjeita ja konkreettista tietoa. Se löytyy verkosta ja on ihan ilmainen. Kuivaketju 10 -toimintatapa kertoo hyvin myös sen, miten pienrakentajan kannattaa toimia.

Rakentaminen
perustukset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

SafeDrying toimintaperiaate
Innovatiivinen kuivatusjärjestelmä Rakennusfysiikka-seminaarin palkintoehdokkaana
Vuonna 2021 Rakennusfysiikka-seminaarissa jaettiin viidettä kertaa kosteusturvallisen rakentamisen palkinto. Yksi voittajaehdokkaista oli SafeDrying-järjestelmä tutkimuksella "Kastuneen tiiliseinän kuivattaminen seinän sisään upottamalla asennetulla ilmakiertoisella kuivatusjärjestelmällä". SafeDrying oli jo toista kertaa kuuden vuoden sisään ehdokkaana kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon saajaksi.
miehet nostavat kipsilevyä kattoon
Kiinnitä rakennuslevyt liimavaahdolla
Levyjen kiinnitys seinille ja kattoon saattaa olla hankalaa - ruuvit putoilevat ja ruuviväännin painaa. Myös rakennusvaiheisten eristelevyjen esimerkiksi rossipohjalevyjen pitävä ja nopea kiinnittäminen askarruttaa. Uretaanivaahtoja työhön löytyy, mutta mikä niistä on luotettava ja pitää varmasti?
202010_67212.jpg
Perustamistavoista johtuvat kosteusongelmat voidaan korjata tehokkaasti sisäpuolelta
Helsingin Töölössä Apollonkadulla sijaitsevassa taloyhtiössä oli ollut haastavia kosteusongelmia kymmenien vuosien ajan. Kalliista korjauksista huolimatta ongelmat aina palasivat ja oikeaa korjausratkaisua ei löytynyt. Asunnon omistaja Tuomas Häme kuitenkin alkoi tutkia asiaa ja löysi lopulta sopivan ratkaisun ongelmaan.
20205_64744.jpg
Museovirasto jakoi avustuksia rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämiseen
Avustuksen tarkoituksena on säilyttää arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tukea rakennusrestauroinnin työtapojen säilymistä. Avustuksia myönnettiin 171 kohteelle yhteensä lähes 1,6 miljoonaa euroa. Entistämisavustukset ovat Museoviraston suurin vuosittainen avustuskokonaisuus, joka jaettiin nyt viidettä kertaa.Entistämisavustuksilla tuetaan rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden oikeanlaista kunnostusta ja vaalimista sekä kohteiden erityispiirteiden tunnistamista. Museoviraston tuen avulla on mahdollista säilyttää kohteiden kulttuurihistorialliset arvot. Kunnostus säilyttää ja jopa nostaa kohteiden taloudellista arvoa sekä mahdollistaa osalle toimijoista myös liiketoiminnan kehittämisen.Avustushakemuksia jätettiin 463 kappaletta, joista 299 tuli yksityishenkilöiltä ja 79 yhteisöiltä. Haettujen avustusten yhteissumma oli 9,2 miljoonaa euroa ja niihin liittyneiden hankkeiden yhteenlaskettu kustannusvaikutus 22 miljoonaa euroa. Pisteyttämisen myötä tukea sai 171 kohdetta yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla."Silti summa tuntuu riittämättömän pieneltä. Ilman jäi nytkin moni hyvä kohde, joka olisi kaivannut korjausta", pahoittelee erikoisasiantuntija Harri Metsälä Museovirastosta.
20219_72792.jpg
Nämä kannattaa tietää: 9 faktaa uudesta kaavoitus- ja rakentamislaista
Hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi on edennyt lausuntokierrokselle. Kokosimme oleelliset tiedot uudesta laista, joka korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
202110_73115.jpg
Rakennusjätteet kiertoon entistä puhtaampina
Perintötielle Vantaan Veromieheen loppuvuodesta 2022 nousevan Joutsenmerkkikiinteistön työmaalla lajitellaan muovit jopa neljään eri keräysastiaan. Kierrätysastetavoitteisiin pääsy vaatii sitoutumista ja selkeitä ohjeita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton