Ukrainan sota paljasti korjauskyvyn merkityksen – mitä Suomen rakennusalan pitäisi oppia?
Huoltovarmuuskeskuksen tuore raportti nostaa esiin rakennusalan osaamisen, materiaalien ja korjausvalmiuden merkityksen Suomen kriisinkestävyydelle.
Ukrainan sodassa kriittisiä infrastruktuureita on jouduttu korjaamaan toistuvasti. Huoltovarmuuskeskuksen raportti muistuttaa, että myös Suomen täytyy varautua nopeisiin korjaustöihin ja pitkäkestoisiin häiriöihin.
Mitä tapahtuu, kun sähköverkko vaurioituu, vesihuolto keskeytyy ja tietoliikenneyhteydet katkeavat? Miten tärkeät infrastruktuurit saadaan korjattua yhä uudelleen? Ukrainan kokemukset osoittavat, että pitkäkestoisessa kriisissä yhteiskunnan toimintakyky riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti vaurioita pystytään korjaamaan ja välttämättömät yhteiskunnan palvelut palauttamaan.
Huoltovarmuuskeskus julkaisi 27. lokakuuta 2026 raportin Ukrainan kokemusten opit Suomen huoltovarmuuteen. Raportti pohjautuu Ukrainaan tehtyihin opintomatkoihin sekä sodan aikana kerättyihin havaintoihin huoltovarmuuden säilyttämiseen liittyen.
Raportin sanoma on tässä maailmantilanteessa ajankohtainen myös Suomen rakennus- ja talotekniikkaan liittyen. Kriisinkestävyyden kannalta tärkeintä on osaavat ihmiset, korjauskalusto, materiaalien saatavuus ja kyky käynnistää korjaustoimet nopeasti.
Infrastruktuuria on pystyttävä korjaamaan yhä uudelleen
Huoltovarmuuskeskus nostaa raportissaan nopean korjaus- ja palautumiskyvyn yhdeksi kymmenestä keskeisestä Ukrainan kokemuksista tunnistetusta opista.
Ukrainassa sodankäynti on kohdistunut sotilaallisten kohteiden lisäksi yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömään siviili-infrastruktuuriin. Esimerkiksi energianjakelun, tietoliikenneyhteyksien ja logistiikan häiriöt vaikuttavat nopeasti koko yhteiskunnan toimintoihin ja toimintakykyyn. Ennen kaikkea ihmisten biologisiin tarpeisiin täytyy kasvattaa resilienssiä
Raportin pohjalta pitkäkestoisessa kriisissä ei riitä, että vaurioitunut infrastruktuuri pystytään korjaamaan yhden kerran. Korjausvalmiuden on kestettävä useita samanaikaisia ja toistuvia vaurioita.
Ennen kaikkea vaurioiden korjausajaksi yhteiskunnan täytyy kyetä järjestämään tila, jolla tuurata tuhoutuneet tai uhanalla olevat kiinteistöt.
Rakennusalan näkökulmasta tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, millaiset valmiudet yrityksillä on osallistua kiireellisiin korjaustöihin poikkeuksellisissa olosuhteissa? Onko sinun työpaikkasi kykenevä toimimaan kiirellisissä korjaustöissä kriisitilanteen takia ja valmis tarvittaessa palvelemaan isänmaataan nopeammallakin byrokratialla?
Korjaamiseen voidaan tarvita esimerkiksi maarakennusurakoitsijoita, sähkö- ja LVI-asentajia, rakennesuunnittelijoita, kalustoa sekä rakennusmateriaaleja. Yksittäisen yrityksen valmiudet eivät yksin ratkaise kokonaisuutta, sillä työ edellyttää myös toimivaa yhteistyötä tilaajien, viranomaisten ja muiden yritysten kanssa.
Sinun työpaikkasikin pystyy parantamaan maamme huoltovarmuutta. Pienistäkin yrityksistä voi rakentua suuri huoltovarmuutta parantava taho ja pienistä yksittäisistä tekijöistä kehittyy vahva ja huoltovarma pohja epävarmaan maailman aikaan. Yhteiskuntamme tarvii kriisiaikana jokaisen panosta ja ennakkoon varautuminen ja muille yrityksille varautumisen korostaminen on mielestäni erittäin hyvä keino, jonka avulla pystyt vaikuttamaan ja saamaan ihmiset parantamaan yrityksensä tai jopa kotitaloudellista varautumista.
Suunnittelu-, lupa- ja hankintaprosesseja pitäisi pystyä nopeuttamaan
Yksi raportin rakennusalan kannalta merkittävimmistä havainnoista koskee korjaustoimien käynnistämisen nopeutta.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan nopea palautuminen edellyttää vakavissa kriisitilanteissa normaalioloja kevyempiä, lyhyempiä ja edullisempia suunnittelu-, lupa-, hankinta- ja päätöksentekoprosesseja.
Kyse on raportissa esitetystä kehittämistarpeesta, ei ilmoituksesta, että Suomen lupamenettelyjä tai hankintalainsäädäntöä olisi jo muutettu.
Ajatus on kuitenkin rakennusalan kannalta merkittävä. Tavallisessa rakennushankkeessa suunnittelulle, kilpailutukselle ja päätöksenteolle voidaan varata aikaa. Vakavassa häiriötilanteessa keskeisen palvelun palauttaminen voi vaatia huomattavasti nopeampaa toimintaa.
Raportissa korostetaankin ennakkovalmistelujen merkitystä. Korjaamisessa tarvittavat ratkaisut, osaajat, kalusto ja materiaalit olisi tunnistettava jo ennen kriisiä.
Varaosien ja materiaalien saatavuus voi ratkaista korjauksen onnistumisen
Nopeasta korjausvalmiudesta ei ole hyötyä, jos tarvittavia materiaaleja tai komponentteja ei saada työmaalle.
Huoltovarmuuskeskus korostaa materiaalien saatavuuden lisäksi vaihtoehtoisten hankintakanavien ja tuotantokyvyn merkitystä. Raportissa esitetään, että kriittisille materiaaleille ja varaosille tulisi tunnistaa useampia hankintavaihtoehtoja sekä tarvittaessa kotimaista tuotantokykyä.
Rakennus- ja talotekniikka-alalla asiaa voidaan tarkastella esimerkiksi sähköverkon komponenttien, putkistojen, pumppujen, automaation ja korjausrakentamisessa tarvittavien materiaalien kautta.
Myös kuljetusten toimintavarmuudella on merkitystä. Materiaalien saatavuus ei yksin riitä, jos niitä ei pystytä toimittamaan korjauskohteeseen.
Raportissa korostetaan lisäksi kriittisten toimintojen hajauttamista. Kun toimintaa, varastoja ja korjausresursseja ei keskitetä liikaa, yhden kohteen vaurioituminen ei välttämättä pysäytä koko järjestelmää.
lue myös: Korjausrakentaminen on muutakin kuin lakipykälien tulkintaa
Entä jos sähkökatko kestää viikkoja?
Ukrainan kokemukset osoittavat Huoltovarmuuskeskuksen mukaan, että kriittisten toimintojen varautumisessa on huomioitava pitkäkestoiset ja toistuvat häiriöt.
Raportissa nostetaan esimerkiksi tärkeimpien kohteiden varavoiman mitoittaminen viikkojen mittaisia sähkökatkoja varten. Samalla on varmistettava polttoaineen, huollon ja varaosien saatavuus.
Tämä on tärkeä näkökulma myös taloteknisessä suunnittelussa.
Rakennuksen tai laitoksen teknisten järjestelmien toimintavarmuutta ei voida arvioida pelkästään sen perusteella, onko kohteessa varavoimajärjestelmä. Merkitystä on myös sillä, miten pitkään järjestelmä pystyy toimimaan, miten sitä huolletaan ja mistä tarvittavat polttoaineet ja varaosat saadaan.
Raportti ei kuitenkaan tarkoita, että kaikille Suomen rakennuksille tai rakennustyömaille olisi asetettu uusia, viikkojen sähkökatkoihin perustuvia varavoimavaatimuksia.
Rakennusalan osaajat ovat osa yhteiskunnan korjauskykyä
Vaikka korjauskalusto ja materiaalit olisivat käytettävissä, työt eivät etene ilman osaavaa henkilöstöä.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan pitkäkestoisessa kriisissä henkilöstön saatavuus ja toimintakyky nousevat keskeiseen asemaan. Raportissa käsitellään muun muassa varahenkilöiden, moniosaamisen, koulutuksen ja henkilöstön suojaamisen merkitystä.
Rakennusalan yrityksille tämä herättää käytännön kysymyksiä. Miten toiminta jatkuisi, jos osa henkilöstöstä ei pääsisi työmaalle? Onko yrityksellä mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia työntekijöitä tai yhteistyökumppaneita? Miten työmaiden turvallisuus ja työntekijöiden jaksaminen varmistettaisiin pitkittyneessä häiriötilanteessa?
Raportin viesti koskee myös henkilöstön läheisten turvallisuutta. Työntekijän toimintakyky riippuu osaltaan siitä, miten hänen perheensä ja arkensa selviytyvät kriisistä.
Huoltovarmuuden kehittäminen ei siten ole pelkästään teknisten järjestelmien tai materiaalivarastojen kysymys.
Lukuvinkki: Pientalon sähkövarasto kannattaisi, jos takaisinmaksuaika lyhenisi
Info
Mitä rakennusalan yritys voisi tarkistaa omasta varautumisestaan?
Huoltovarmuuskeskuksen havaintojen perusteella rakennus- ja talotekniikka-alan yrityksessä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Henkilöstö: Löytyykö kriittisiin tehtäviin varahenkilöitä ja onko osaamista mahdollista jakaa useammalle työntekijälle?
- Kalusto: Mitkä koneet ja laitteet ovat toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiä?
- Materiaalit: Onko tärkeimmille komponenteille ja varaosille vaihtoehtoisia toimittajia?
- Sähkö ja tietoliikenne: Miten toiminta jatkuisi, jos sähkö- tai tietoliikenneyhteydet katkeaisivat?
- Yhteistyö: Onko keskeisten tilaajien, alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sovittu häiriötilanteiden yhteydenpidosta?
- Korjausvalmius: Millaisiin kiireellisiin korjaustoimiin yrityksellä olisi käytännössä valmiudet osallistua?
Kysymykset ovat raportin havaintoihin perustuva toimituksellinen sovellus rakennusalalle, eivät Huoltovarmuuskeskuksen antama virallinen tarkastuslista.
Korjauskykyä tarvitaan myös ilman sotilaallista kriisiä
Ukrainan kokemuksia käsittelevä raportti on laadittu erityisesti vakaviin ja pitkäkestoisiin kriiseihin varautumisen tueksi. Monet sen havainnot ovat kuitenkin sovellettavissa myös muihin häiriötilanteisiin.
Laaja sähkökatko, tietoliikennehäiriö, myrsky tai toimitusketjun katkeaminen voivat aiheuttaa tilanteita, joissa korjaustöiden nopea käynnistäminen on välttämätöntä.
Rakennusalan kannalta yksi raportin keskeisimmistä johtopäätöksistä on, että korjauskykyä ei voida rakentaa vasta vahingon tapahduttua. Henkilöstön, materiaalien, kaluston ja yhteistyön on muodostettava toimiva kokonaisuus jo ennen häiriötä.
Huoltovarmuuskeskuksen raportti ei aseta rakennusyrityksille uusia lakisääteisiä velvoitteita. Se tarjoaa kuitenkin konkreettisia näkökulmia siihen, miten alan yritykset voivat arvioida omaa toimintavarmuuttaan ja rooliaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpitämisessä.
Sinun kannattaa lukea myös: Korjausrakentaminen – hyvät neuvot ovat tarpeen
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat