Työsuojeluhallinto varoittaa julkisivusaneerausten turvallisuusriskeistä – tarkista nämä asiat työmaallasi

Julkisivusaneeraus on rakennustyömaa, jolla joudutaan usein työskentelemään korkealla, käsittelemään pölyäviä materiaaleja ja siirtämään raskaita rakennustarvikkeita ahtaassa ympäristössä. Samaan aikaan rakennuksessa saatetaan asua tavalliseen tapaan, jolloin työmaan turvallisuusratkaisujen on suojattava myös muita kuin rakennustyöntekijöitä.

Työsuojeluhallinto julkaisi 20.10.2026 muistilistan, jolla se muistuttaa julkisivusaneerausten keskeisistä turvallisuusriskeistä ja niiden hallinnasta. Muistilista on ajankohtainen tarkistusväline niin päätoteuttajille, urakoitsijoille kuin työmaiden työnjohdolle.

Julkisivuremontissa putoamissuojaus on suunniteltava koko telineiden käyttöajalle. Riskit alkavat jo pystytysvaiheessa ja jatkuvat aina telineiden purkamiseen asti.

Työsuojeluviranomaisen valvonnassa on havaittu puutteita erityisesti telineasentajien henkilökohtaisten putoamissuojainten käytössä. Suojaus voi jäädä puutteelliseksi esimerkiksi kiireen vuoksi, vaikka kyse on työvaiheesta, jossa yksikin virhe voi johtaa vakavaan tapaturmaan.

Turvallisuutta ei voida varmistaa pelkällä telineiden käyttöönottotarkastuksella. Työmaan olosuhteet, muuttuvat työvaiheet ja telineisiin tehtävät muutokset edellyttävät jatkuvaa seurantaa.

Päätoteuttajan ja työnantajien on huolehdittava omista turvallisuusvelvoitteistaan. Myös työntekijän on noudatettava annettuja turvallisuusohjeita ja käytettävä edellytettyjä suojaimia.

Sinua saattaisi kiinnostaa: Mitä kortteja rakennustyömaalla tarvitaan? – Kattava opas kortteihin ja pätevyyksiin

Julkisivusaneerauksen riskit eivät liity ainoastaan korkealla työskentelyyn. Purkutyöt ja vanhojen rakenteiden käsittely voivat altistaa työntekijöitä terveydelle haitallisille aineille, joiden esiintyminen on aina selvitettävä ennen töiden aloittamista.

Erityisesti vanhemmissa rakennuksissa on huomioitava asbesti, PCB- ja lyijypitoiset saumausmassat sekä työvaiheissa syntyvä kvartsipöly.

Ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota asbestikartoitukseen. Asbestipurkutyötä edellyttävät työvaiheet on toteutettava niitä koskevien erityisvaatimusten mukaisesti.

PCBä ja lyijyä sisältäviä saumausmassoja on puolestaan käytetty erityisesti 1950–1980-luvuilla rakennetuissa taloissa. Vanhojen saumojen uusiminen voi siten edellyttää haitta-aineiden selvittämistä ja erityisiä suojaustoimenpiteitä.

Myös kvartsipölyn torjunta on olennainen osa julkisivutöiden turvallisuutta. Pölyävissä työvaiheissa tarvitaan asianmukaisia pölynhallintamenetelmiä, kuten kohdepoistoa ja pölynsidontaa. Pelkkä hengityksensuojain ei korvaa pölyn syntymisen ja leviämisen torjuntaa.

Julkisivusaneerauksia toteutetaan usein rakennuksissa, joissa asuminen jatkuu koko remontin ajan. Erityisesti tiiviisti rakennetuilla kaupunkitonteilla tämä asettaa vaatimuksia työmaan logistiikalle ja aluejärjestelyille.

Rakennustarvikkeiden toimitukset, nostot, jätelavat ja työmaakoneet tarvitsevat tilaa, mutta samalla asukkaiden on päästävä turvallisesti koteihinsa. Myös pelastusteiden käytettävyys ja kulkureittien esteettömyys on huomioitava työn eri vaiheissa.

Päätoteuttajan vastuulla on suunnitella työmaa-alueen käyttö ja huolehtia siitä, että suunnitelma vastaa muuttuvia olosuhteita.

Pelkkä alkuvaiheen aluesuunnitelma ei aina riitä. Esimerkiksi nostotyön, telineiden muutostyön tai uuden materiaalitoimituksen vuoksi kulkureittejä voidaan joutua järjestämään uudelleen. Muutoksista on myös tiedotettava niille, joiden turvallisuuteen ne vaikuttavat.

Lue myös: Työturvallisuuskortti – onko se pakollinen, mitä se maksaa ja kuinka kauan se on voimassa?

Työsuojeluhallinnon muistilistan keskeinen viesti on, ettei riskien hallintaa voi jättää yksittäisen tarkastuksen varaan. Turvallisuutta on arvioitava koko hankkeen ajan, erityisesti silloin, kun työvaihe, työmenetelmä tai työympäristö muuttuu.

Työmaan vastuuhenkilöiden kannattaa pysähtyä tarkistamaan ainakin seuraavat kysymykset:

• Onko putoamissuojaus kunnossa myös telineiden pystytyksen, muutosten ja purkamisen aikana?
• Onko haitta-aineet selvitetty riittävän kattavasti ennen kyseisten rakenteiden purkamista?
• Ovatko pölyntorjuntamenetelmät käytössä kaikissa niitä edellyttävissä työvaiheissa?
• Onko nostojen ja materiaalisiirtojen vaikutus kulkureitteihin huomioitu?
• Pääsevätkö asukkaat, huoltohenkilöstö ja pelastusajoneuvot liikkumaan turvallisesti myös työmaan muuttuessa?

Nämä kysymykset ovat lähtökohta työmaan omalle turvallisuusarvioinnille, eivät korvaa hankekohtaista riskienarviointia tai lakisääteisiä suunnitelmia.