Uusi superohut lämmitin soveltuu lattiaan ja seiniin
Kuumenee hetkessä yli 100 asteeseen
VTT:n tutkimustiimi on kehittänyt ohuen, joustavan ja muovittoman lämmittimen, joka voidaan integroida esimerkiksi laminaattiin tai muovimattoon. Se toimisi myös pintojen desinfiointiin.
Voidaan yhdistää suoraan pintamateriaaliin
Lämmittimestä VTT toivoo apua muun muassa asuntojen ja toimistotilojen energiankulutuksen vähentämiseen. Ohuen lämmitinpinnan voi integroida myös seinäpintoihin.
Ohut lämmitin voidaan valmistaa niin sanotulla rullalta rullalle -menetelmällä. Vain 0,05 millimetrin paksuinen muotoon leikattu metalliverkko voidaan asentaa esimerkiksi kankaaseen, paperiin tai lattialaminaattiin ilman ylimääräistä tukikalvoa.
– Rakenteessa ei ole kantajakalvomateriaalia kuten esimerkiksi kattolämmityksessä käytettävissä kalvolämmittimissä, joten rakenne ei muodosta kosteussulkua ja se säilyttää kohdemateriaalin muutkin mekaaniset ominaisuudet ennallaan, VTT:n johtava tutkija Terho Kololuoma selvittää.
Kololuoman johtama tiimi on mukana VTT LaunchPad -yrityshautomassa, jossa se on tutkinut alueellisesti ohjattavan lämmittimen sovellusmahdollisuuksia ja kaupallistamispolkuja Business Finlandin yksivuotisella Research to Business -rahoituksella.
Kololuoman mukaan lämmitinelementit voidaan yhdistää suoraan laminaatin pintamateriaaliin tai esimerkiksi muovimattoon kyseisen materiaalin valmistuksen yhteydessä.
Ratkaisu ei sovellu käytettäväksi sellaisenaan puu- ja kivilattiapintojen kanssa. Erityisen hyvin ohut lämmitin soveltuu tiloihin, joissa on haasteita kaapeloinnin tai putkituksen kanssa. Erillinen lattialämmityksen asennusvaihe jää pois, koska elementti on "sisäärakennettuna" pintamateriaalissa.
Sensorit mukaan tulevissa kehitysvaiheissa
Lämmittimen erikoisuus on mahdollisuus ohjata sitä halutussa koossa hyvinkin pienellä pinta-alalla. Näin ollen käyttökohteita voidaan lämmittää eri tavalla asukkaan mieltymyksien mukaan.
Kololuoman mukaan lämmitys voidaan kytkeä pois päältä esimerkiksi kirjahyllyjen ja mattojen kohdalta, mikä säästää energiakustannuksissa. Lämmittimessä käytettävät termokromimateriaalit mahdollistavat lämpötilan mukaan ohjattavien väripintojen toteuttamisen.
– Tulevissa kehitysvaiheissa lisäämme rakenteisiin myös sensoreita, joiden avulla tilasta voidaan kerätä erilaista tietoja muun muassa lämpötilasta, kosteudesta ja tilassa liikkuvista henkilöistä. Näin ollen myös turvallisuuteen liittyvät sovellukset ovat mahdollisia, Kololuoma kertoo.
Lämmitysteknologiassa nähdään mahdollisuuksia myös sairaaloissa, missä lämmityspintaa voisi tutkijoiden mukaan käyttää pintojen desinfiointiin. Tämä on mahdollista, koska lämmittimen sisältävän materiaalin pintalämpötila voidaan nostaa nopeasti 130 asteeseen.
Laajaa kiinnostusta rakennusalalla
Ensimmäiset demolattiat uudella lämmitysteknologialla toteutetaan kuluvan vuoden aikana. Kaupallinen toiminta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.
– Ratkaisu on herättänyt laajaa kiinnostusta rakennusteollisuudessa sekä aloilla, joissa tarvitaan kevyitä ja taipuisia lämmitinratkaisuja, Kololuoma sanoo ja viittaa muun muassa auto- ja veneteollisuuteen sekä ruokalähettitoimintaan, jossa innovaatio voisi parantaa lämmityslaukkujen ominaisuuksia.
Aiheeseen liittyvää
Kuormituslaskurilla lasket Habito-seinän kuormituskestävyyden
Gyproc Habito® on markkinoiden kovin kipsilevy, joka kestää kulutusta ja tarjoaa aivan uudenlaista ripustamisen vapautta. Habitolla on helppo rakentaa sisäseiniä, jotka eivät pienistä kolhiinnu ja joihin voi ripustaa suoraan esimerkiksi keittiön kaapistot. Lisäksi kipsilevy on fiksu valinta ääneneristyksen ja paloturvallisuuden suhteen.
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Rudus - Elpo-hormit
Ruduksen Elpo-hormi on rakennuskohteen sekä työmaan toiveiden mukaan suunniteltu ja täysin asennusvalmiina työmaalle toimitettu talotekniikkaelementti. Hormielementtien perusidea on koota kerrostalon nousuputkisto yhteen nippuun betonielementtien sisälle. Nämä elementit asennetaan kerroksittain kerralla paikoilleen. Elpo-hormiin voidaan sijoittaa kaikki asuntoihin tarvittavat vesi- ja lämmönjohtoputket, viemärit, ilmanvaihtokanavat sekä sähkö- ja tietoliikennekaapelit.Elpo-hormeilla saadaan merkittäviä säästöjä, jotka syntyvät rakentamisajassa, asuinneliöissä, materiaali- ja työkustannuksissa.
Puu - nopea keino rakentamisen vähähiilisyyteen?
Energian päästöjen leikkaamisessa edetään jo tehtyjen päätösten viitoittamalla tiellä. Rakennusalan tulee nostaa esiin toimia, joilla se itse pienentää päästöjään. Näitä ovat mm. vähäpäästöisten materiaalien valinta sekä rakennustapojen kehittämien tehokkaammiksi.
Ilmanvaihdon säätäminen tapetilla poikkeusaikana - Tehontarve normaalia suurempi
Huollot voi tehdä normaaliin tapaan, kunhan muistaa koronaohjeistuksen. Korona vaikuttaa myös ilmanvaihdon tehon ja käyttöaikojen säätämiseen.
