ONNETTOMUUSUHKAILMOITUS: Parvekekaiteiden sementtikuituiset levyt putoamissuojana eivät riitä suojaamaan putoamiselta

Turvallisuustutkinnan aloituksen yhteydessä syksyllä todettiin, että onnettomuusasunnon sementtikuituiset parvekelevyt tulisi testata, jotta voitaisiin todeta niiden kestävyys putoamisen suojana ja onko niiden kiinnityksissä vikaa. Onnettomuustutkintakeskus suoritti maanantaina 18.5. lujuustestejä, joiden yhteydessä varmistui, että sementtikuituinen levy ei ole sopiva putoamissuojaksi tai estämään putoamista.

”Teimme kymmenen erilaista parvekelevyn lujuustestiä. Testitulokset osoittivat, että käytännössä levyn pettämiseen riittää, että pieni 3-6-vuotias lapsi törmää siihen”, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntija Toni Kekki.

Linkki testivideoon: Parvekkeilla käytettävien sementtikuitulevyjen turvallisuuden testaaminen.

Kekki jatkaa: ” Lasiselle parvekelevylle on olemassa vaatimus 220 Joulen törmäyskestävyydestä, joka vastaa aikuisen ihmisen horjahtamista lasia vasten. Sementtikuitulevylle ei ole määritelty vastaavaa vaatimustasoa, vaikka tuote tulisi täsmälleen samaan tarkoitukseen kuin lasi. Kuitulevyt ovat laajassa käytössä, koska niiden käyttö on paitsi kustannustehokasta myös pidetty ratkaisu julkisivun ulkonäön vuoksi”.

Onnettomuustutkintakeskuksen on turvallisuustutkintalain mukaan ilmoitettava asianomaiselle viranomaiselle, jos turvallisuustutkinnan aikana havaitaan vikoja tai puutteita, jotka viranomaisen on uusien onnettomuuksien estämiseksi kiireellisesti korjattava.

Onnettomuustutkintakeskus antaa parvekelevyn rakennetta koskevan onnettomuusuhkailmoituksen Ympäristöministeriölle sekä Helsingin kaupungille (rakennusvalvonta). Sementtikuituinen parvekelevy ei ole turvallinen eikä se estä parvekkeelta putoamista. Onnettomuustutkintakeskus kehottaa valvovia viranomaisia ryhtymään valvontatoimiin parveketurvallisuuden edistämiseksi. Lisäksi onnettomuusuhkailmoitus osoitetaan julkisena tiedoksiantona yleisesti kuntien ja kaupunkien rakennusvalvonnoille sekä taloyhtiölle.

Ympäristöministeriö valvoo lakien kautta rakennusten turvallisuutta. Kaupunkien rakennusvalvonta puolestaan valvoo, että rakennuksissa olevat ratkaisut täyttävät tämän vaatimuksen turvallisuudesta.

”Nyt tehtyjen tutkimuksien pohjalta on ilmeistä, että käytössä olevat levyratkaisut eivät ole riittävän lujia. Onnettomuustutkintakeskuksella ei ole tiedossa, kuinka paljon vastaavia parvekelevyjä on Suomessa käytössä, mutta paraskin arvio on kymmeniä tuhansia. Läheltä-piti tilanteita parvekelevyjen pettämisestä ei rekisteriöidä mihinkään, eivätkä ne näin tule viranomaisen tietoon ”, toteaa Kekki.

”Todettakoon, että lasisissa kaidelasien kiinnityksissä saattaa olla myös turvallisuusriski. Tutkinnan yhteydessä on käynyt ilmi, että kahden muovitassun päällä oleva lasinen parvekelevyratkaisu saattaa vajota pois lasitassujen päältä. Eli muovinen lasilevyä paikallaan pitävä muovitassu pettää alhaalta asennusurasta ja lasilevy pääsee vajoamaan. Visuaalisesti näyttää, että kaikki on hyvin, mutta levyä painamalla lasilevy ei pysy kiinni yläkiinnityksessä ja irtoaa. Eli näin kiinnitettyjen lasilevyjenkään kiinnitystavat eivät tue kestävyyttä. Onnettomuustutkintakeskuksella ei ole tästä tutkinta-aineistoa, eikä testeissä puututtu tähän, mutta asia on käynyt tutkinnan kuluessa ilmi ja halusimme turvallisuuden nimissä nostaa asian tietoisuuteen ”, lisää Kekki.

Onnettomuustutkintakeskus on jo aiemmin suosittanut muun muassa sitä, että parvekerakenteiden pitäisi kestää ihmisen kaatuminen niitä päin. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus on myös peräänkuuluttanut eräänlaista kiinteistötietokantaa, jotta rakenteiden kannalta oleellinen tieto mahdollisista turvallisuuspuutteista saataisiin levitettyä ja olisi yleisesti tiedossa. Kiinteistötietokantaa koskevan suosituksen osalta ympäristöministeriö on todennut, että suositusta ei toteuteta.

”Julkisivuyhdistys on jo tehnyt taloyhtiöille ohjeen parvekkeiden rakenteiden tarkastukseen, mutta ohje ei ole edennyt laajempaan käyttöön”, toteaa Kekki

Turvallisuustutkinnan oletetaan olevan valmis syksyllä 2026.

Lisätiedot:

Asiantuntija Toni Kekki, puh. 02951 50739

Vs tutkinnanjohtaja Heikki Harri, puh. 02951 50770

Viestintäpäällikkö Tiina Bieber, puh. 02951 50714

Lähde: Onnettomuustutkintakeskus 21.5.2026