Vanha Rauma sai uuden asemakaavan pitkän valmistelutyön jälkeen

Vanha Rauma on Suomen ensimmäinen UNESCO:n maailmanperintökohde ja Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puutalokaupunki. UNESCO:n maailmanperintöstatus on ensisijaisesti suojelustatus, ja Suomessa maailmanperintökohteita suojellaan asemakaavalla.

– Vanhan Rauman merkitys maailmanperintökohteena on suuri, sillä se edustaa luettelossa ainoana kohteena pohjoismaista puukaupunkiarkkitehtuuria. Nyt hyväksytty asemakaava tukee Vanhan Rauman säilymistä elävänä, kansainvälisesti arvostettuna ja esimerkillisesti hoidettuna myös tulevaisuudessa, toteaa osastonjohtaja Ulla Salmela Museovirastosta.

Lähes kaikki pohjoismaiset historialliset puutalokaupungit kohtasivat suurpaloja vielä 1800-luvulla, kun taas Vanhan Rauman viimeisin suurpalo tapahtui vuonna 1682. Suurpalojen myötä useita historiallisia kaupunkeja myös uudistettiin ruutukaavan mukaisesti, mutta Vanha Rauma säilyi ennallaan. Vanhan Rauman järjestelmällinen suojelu ja korjaaminen erottaa sen monista muista kaupungeista, jotka ovat menettäneet arvokkaita piirteitään. Tämä on nostanut Vanhan Rauman maailmanperintökohteeksi.

Kaavatyössä on hyödynnetty vuosien kokemus Vanhan Rauman suunnittelun ohjauksesta ja korjausneuvonnasta. Monipuolisen ja työlään kaavan valmistelussa on pitänyt sovittaa yhteen riittävä suojelun taso ja kehittäminen sekä määritellä ohjeistukset korjaamiselle, rakentamiselle ja muutoksille. Asemakaavan vahvistumisen jälkeen asemakaavasta painettu kirja jaetaan Vanhan Rauman kiinteistöille.

– Vanhassa Raumassa on rakennettua kerrosalaa noin 80 000 kerrosneliömetriä. Liiketiloja luvusta on noin 19000 kerrosneliömetriä, joka on noin puolet Rauman ydinkeskustan liiketiloista. Kaavaratkaisussa uudisrakentamista on osoitettu noin 9000 kerrosneliömetriä, josta asumista ja sitä palvelevia tiloja on noin puolet. Olemassa olevia rakennuksia voi purkaa ja korvata uudella noin 7500 kerrosneliömetrin verran. Muutosmahdollisuuksia Vanhassa Raumassa on siis huomattavasti, kertoo kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi.

Vanhan Rauman arvokas kulttuuriympäristö ja rakennukset suojellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkailta osiltaan. Sisätiloissa voi edelleen tehdä yksilöllisiä ratkaisuja, kunhan historialliset rakennusosat säilytetään. Suojelu koskee melko uusiakin osia, jos ne edustavat hyvää suunnittelua ja toteutusta sekä käsityöperinteen jatkumoa. Suojelluille rakennuksille voidaan myöntää Museoviraston korjausavustuksia. Muutokset pitää tehdä historialliset arvot huomioon ottaen. Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella alueen arvoja voidaan parhaassa tapauksessa vahvistaa.

Asemakaavaa on valmisteltu huolellisesti alueen kiinteistönomistajia, asukkaita ja yrittäjiä osallistaen. Kaavatyön aikana on muun muassa käyty läpi kaikki 29 hehtaarin alueen 248 tonttia ja noin 600 rakennusta sekä tehty useita selvityksiä.

– Vanhan Rauman kiinteistönomistajat ja muut toimijat ovat hyvin sitoutuneita alueen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Alue on kuitenkin niin laaja ja siellä on lukemattomia intressejä, että on selvää, ettei kaavaratkaisu voi koskaan tyydyttää kaikkia, sanoo kaavoitusarkkitehti Henri Raitio.

Vanhaa Raumaa koskeva rajattu rakennuskielto poistuu ja muutoksenhakuajan alueella on voimassa lainsäädännön edellyttämä rakennuskielto.