Voiko kyberhyökkäys pysäyttää rakennustyömaan? Verkkoon kytketyt koneet ja järjestelmät tuovat uusia riskejä

Marraskuun alussa 2026 eri puolilla Eurooppaa raportoitiin kauppojen kylmä- ja pakastinjärjestelmiin kohdistuneista kyberhyökkäyksistä. Hyökkääjät olivat päässeet muuttamaan laitteiden lämpötila-asetuksia etänä, minkä seurauksena kylmälaitteet lämpenivät ja elintarvikkeita pilaantui. Vastaavanlaisia epäiltyjä hyökkäyksiä havaittiin myös Suomessa.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kertoi 3. marraskuuta, että lokakuussa Ranskassa tapahtuneissa hyökkäyksissä kohteena oli Danfossin kylmälaitteiden säätöjärjestelmiä. Hyökkääjät olivat muuttaneet tavoitelämpötilan 50 asteeseen ja pakottaneet laitteita jatkuvaan sulatukseen. Hyökkäysten kohteena oli vanhentuneita laitteita, joihin ei ollut enää saatavilla korjaavia tietoturvapäivityksiä.

Rakennusalalle tapaus on ajankohtainen muistutus siitä, että tietoturvaongelma voi aiheuttaa muutakin kuin tietojen katoamista. Jos ulkopuolinen pääsee käsiksi verkkoon yhdistetyn laitteen ohjaukseen, seuraukset voivat näkyä suoraan fyysisessä toimintaympäristössä.

Rakennushankkeen toteuttaminen perustuu nykyisin suureen määrään digitaalisia järjestelmiä. Suunnitelmat liikkuvat eri osapuolten välillä, työnjohto seuraa aikatauluja sähköisesti, työkoneista kerätään käyttötietoja ja rakennusautomaatio valvoo olosuhteita. Myös hankinnat, aliurakoitsijoiden sopimukset, työajanseuranta, palkanlaskenta, laskutus ja kirjanpito ovat riippuvaisia tietojärjestelmistä. Yhden kriittisen palvelun häiriö voi vaikuttaa samanaikaisesti useisiin työmaan toimintoihin.

Verkkoyhteydet voivat kulkea työmaan omien reitittimien, langattomien verkkojen, 4G- ja 5G-matkapuhelinverkkojen tai laitetoimittajien pilvipalveluiden kautta. Osa laitteista lähettää tietoja automaattisesti, osaa voidaan hallita etänä ja osa toimii paikallisesti ilman jatkuvaa internetyhteyttä. Työmaan turvallisuuden kannalta olennaista on tunnistaa nämä erot. Jokainen verkkoon kytketty laite muodostaa mahdollisen tietoturvan hallintakohteen, mutta sen aiheuttama riski riippuu käytettävissä olevista toiminnoista ja yhteyksien suojauksesta.

Rakennushankkeiden suunnittelussa ja yhteensovittamisessa käytetään esimerkiksi Autodesk Revitiä, Tekla Structuresia, Archicadia ja Navisworksia. Niiden rinnalla toimivat projektipankit, yhteiset tietoympäristöt, aikataulutusjärjestelmät ja muut dokumentinhallinnan ratkaisut. Tietomallit voivat sisältää yksityiskohtaista tietoa rakennuksen rakenteista, talotekniikasta, tiloista ja järjestelmien sijoittelusta. Hankkeen eri osapuolet voivat käyttää samaa aineistoa suunnittelussa, hankinnoissa, tuotannossa ja laadunvarmistuksessa.

Jos hyökkääjä saa luvattoman pääsyn projektin aineistoihin, seurauksena voi olla tietojen varastaminen, muuttaminen tai poistaminen. Kiristyshaittaohjelma voi puolestaan estää pääsyn suunnitelmiin juuri silloin, kun niitä tarvitaan työmaalla. Myös suunnitelmatiedon eheys on tärkeä turvallisuuskysymys. Jos suunnitelmaan tehdään luvaton muutos eikä sitä havaita, virheellinen tieto voi päätyä hankintoihin tai toteutukseen. Tämä ei tarkoita, että tietomallinnusohjelmistot olisivat lähtökohtaisesti turvattomia, vaan että niiden käyttäjätunnukset, tiedostojen jakaminen, muutoshistoria ja varmuuskopiointi on hallittava. Rakennushankkeessa pitäisi pystyä selvittämään, kuka on muuttanut suunnitelmaa, milloin muutos on tehty ja mikä versio on hyväksytty toteutettavaksi.

Työmaalla on totuttu siihen, että piirustuksista löytyy toisinaan useampi versio. Jos oikeaa versiota ei löydy enää mistään tai sen sisältöä on muutettu luvatta, kyseessä on kuitenkin huomattavasti vakavampi ongelma kuin tavallinen suunnitelmasekaannus.

Kyberhyökkäys voi kohdistua rakennusyrityksen hallinnollisiin järjestelmiin ilman, että yksikään työmaan kone joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Taloushallinnon, palkanlaskennan ja projektinhallinnan käyttökatko voi silti vaikeuttaa työmaan toimintaa merkittävästi. Rakennusyrityksissä käsitellään runsaasti laskuja, maksueriä, aliurakoitsijoiden tietoja, tuntikirjauksia ja sopimusasiakirjoja. Jos järjestelmään murtaudutaan, hyökkääjä voi yrittää varastaa tietoja, väärentää maksutietoja tai lähettää uskottavia huijausviestejä yrityksen nimissä.

Erityisen vaarallinen tilanne voi syntyä, jos aliurakoitsijan tai tavarantoimittajan pankkitilin muutosta koskeva viesti näyttää tulevan tutulta yhteyshenkilöltä. Maksutietojen muutokset on siksi syytä varmistaa erillistä, ennestään tunnettua yhteydenottotapaa käyttäen. Yrityksen on myös varauduttava siihen, ettei palkkojen, laskujen tai työmaan tuntitietojen käsittely onnistu normaalisti järjestelmähäiriön aikana. Toiminnan jatkuvuutta ei voi rakentaa yksinomaan yhden pilvipalvelun saatavuuden varaan.

Kaivinkoneissa, puskutraktoreissa, kurottajissa ja muissa raskaissa työkoneissa käytetään telematiikkajärjestelmiä, jotka keräävät tietoa esimerkiksi sijainnista, käyttötunneista, polttoaineenkulutuksesta ja huoltotarpeista. Tietoja voidaan siirtää valmistajan tai kalustonhallintapalvelun järjestelmään matkapuhelinverkon kautta. Maanrakennuksessa 3D-koneohjausjärjestelmät hyödyntävät digitaalisia suunnitelmia ja paikannustietoa. Mittausaineistojen siirtäminen koneisiin nopeuttaa työtä ja vähentää manuaalista tiedonkäsittelyä.

Kyberturvallisuuden näkökulmasta on kuitenkin selvitettävä, miten koneen käyttämä aineisto siirretään, kuka voi päivittää sitä ja miten virheelliset tai luvattomasti muutetut tiedot havaitaan. Myös satelliittipaikannuksen häirintä tai harhauttaminen voi vaikuttaa paikannukseen perustuvan työn luotettavuuteen. Torninostureissa ja muissa nostolaitteissa voidaan käyttää etävalvontaa, diagnostiikkaa ja erilaisia digitaalisia ohjausratkaisuja. Niiden turvallisuutta arvioitaessa on erotettava toisistaan tietojen seuranta, etähuolto ja varsinainen koneen ohjaaminen.

Pelkkä verkkoyhteys ei tarkoita, että hyökkääjä voisi liikuttaa nosturia tai käynnistää kaivinkoneen. Työmaan vastuuhenkilöiden kannattaa selvittää valmistajalta tai laitetoimittajalta, mitä toimintoja järjestelmän kautta voidaan käyttää, kuka niitä hallitsee ja miten koneen turvallinen toiminta on varmistettu yhteyshäiriöissä.

Myös pienkoneiden ja työkalujen hallinta on digitalisoitunut. Esimerkiksi akkutyökaluihin voidaan liittää paikannus- ja kalustonhallintaratkaisuja, joiden avulla yritys seuraa kaluston sijaintia, käyttöä ja huoltotarpeita. Aggregaateissa, kompressoreissa ja muissa työmaan teknisissä laitteissa voidaan puolestaan käyttää etävalvontaa. Järjestelmä voi ilmoittaa huoltotarpeesta, toimintahäiriöstä tai polttoaineen vähentymisestä.

Näissä laitteissa kyberriskit voivat liittyä esimerkiksi hallintatunnuksiin, kalustotietojen saatavuuteen tai etäkäytön väärinkäyttöön. Vaikutukset riippuvat siitä, mitä toimintoja verkkoyhteyden kautta voidaan hallita. Työmaan reitittimet ja tukiasemat muodostavat usein useiden järjestelmien yhteisen tietoliikenneympäristön. Niiden suojaaminen, päivitykset ja käyttöoikeuksien hallinta ovat siksi keskeinen osa työmaan kyberturvallisuutta.

Työmaiden olosuhdehallinnassa käytetään muun muassa betonin kosteus- ja lämpötila-antureita, sisäilman olosuhdemittareita, lämpöpuhaltimia, kuivaimia ja muita valvottavia laitteita. Mittaustiedot voidaan siirtää automaattisesti pilvipalveluun, josta työnjohto seuraa työvaiheiden etenemistä. Jos mittaustietoja ei saada käyttöön tai niiden luotettavuus vaarantuu, työmaan päätöksenteko vaikeutuu. Virheelliseen tietoon perustuva päätös voi johtaa esimerkiksi seuraavan työvaiheen aloittamiseen ennen kuin vaaditut olosuhteet on varmistettu.

Erityisesti talvirakentamisessa lämmityksen ja kuivatuksen häiriöt voivat aiheuttaa kustannuksia, aikatauluviiveitä ja materiaalivahinkoja. Jos järjestelmässä on etäohjattavia toimintoja, myös asetusten luvattoman muuttamisen mahdollisuus on otettava huomioon. Kriittisten mittausten kohdalla on tärkeää varmistaa, miten tiedon oikeellisuus tarkistetaan ja miten toimitaan, jos etävalvontajärjestelmä lakkaa toimimasta.

Rakennustyömailla käytetään sähköisiä kulunvalvontajärjestelmiä, älylukkoja, etähallittavia portteja ja valvontakameroita. Niiden avulla hallitaan työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden kulkuoikeuksia sekä valvotaan työmaa-alueen tapahtumia. Kulunvalvontajärjestelmien turvallisuudessa on huomioitava myös mahdolliset verkkohyökkäykset. Jos järjestelmän hallintatunnukset varastetaan tai sen haavoittuvuutta hyödynnetään, hyökkääjä voi järjestelmän ominaisuuksista riippuen yrittää muuttaa kulkuoikeuksia tai lukitusten asetuksia.

Tämä avaa uuden näkökulman työmaavarkauksien torjuntaan. Fyysisesti vahva lukitus ei yksin riitä, jos sen sähköiseen hallintaan pääsee käsiksi luvattomasti. Verkkohyökkäyksen hyödyntäminen työmaavarkaudessa on kuitenkin erotettava tavallisista murroista ja tunnusten väärinkäytöstä. Yksittäisen järjestelmän tekninen haavoittuvuus ei tarkoita, että kaikki sähköiset lukot olisivat avattavissa internetin kautta.

Kulkuoikeuksien säännöllinen tarkistaminen, vahva tunnistautuminen ja tarpeettomien oikeuksien poistaminen vähentävät riskejä. Samalla on varmistettava, että poistumisreitit ja muut henkilöturvallisuuden kannalta kriittiset toiminnot toimivat turvallisesti myös häiriötilanteissa.

Työmaan portilla ei pitäisi joutua arvailemaan, onko kulku estynyt unohtuneen tunnisteen, tietoliikennehäiriön vai järjestelmän vikatilan vuoksi. Älylukonkin tärkein ominaisuus on lopulta varsin perinteinen: oikeat ihmiset pääsevät sisään ja väärät pysyvät ulkopuolella.

Työmailla voidaan käyttää verkkoon liitettyjä valvontakameroita, hälytysjärjestelmiä ja älykkäitä varastokontteja. Ne voivat ilmoittaa luvattomasta liikkumisesta, seurata kalustoa tai tallentaa tietoa työmaa-alueen tapahtumista. Myös työntekijöiden turvallisuutta voidaan tukea digitaalisilla ratkaisuilla.

Rakennustyömailla voidaan käyttää älykypäriä ja muita puettavia turvalaitteita, jotka välittävät tietoa työntekijän sijainnista ja turvallisuuteen liittyvistä poikkeamista. Joissakin älykypärissä on antureita, jotka voivat tunnistaa mahdollisen kaatumisen, poikkeavan liikkumattomuuden tai kypärän irrottamisen ja lähettää hälytyksen. Ominaisuudet vaihtelevat laitteittain, eikä anturihälytys yksin vahvista onnettomuuden tapahtumista.

Näiden järjestelmien tietoturvassa on huomioitava sekä palveluiden toimintavarmuus että kerättävien tietojen suojaaminen. Erityisesti työntekijöihin yhdistettävien tietojen käsittelyssä on otettava huomioon tietosuojavaatimukset. Valvontajärjestelmän toimintahäiriö voi myös jäädä huomaamatta, ellei sen toimintaa seurata. Työmaalla on siksi tiedettävä, kuka vastaanottaa hälytykset ja miten laitteiden toimivuus varmistetaan.

Älykypärän kanssa kannattaa muistaa, että paikannus ja muut seurantatoiminnot voivat kulkea mukana myös tauolle. Työmaavessassa tuskin tarvitaan sijaintiraporttia, eikä sieltä käsin pidetty etäpalaverikaan välttämättä ole päivän paras idea. Työntekijöiden seurannassa onkin tärkeää määritellä, mitä tietoja kerätään, mihin niitä käytetään ja kuka niitä saa tarkastella.

Traficomin mukaan kylmälaitehyökkäysten kohteena oli myös laitteita, joiden elinkaari oli päättynyt eikä tietoturvapäivityksiä ollut enää saatavilla. Vanhentuneet järjestelmät voivat muodostaa turvallisuusriskin, jos niiden haavoittuvuuksia ei enää pystytä korjaamaan.

Rakennusalalla vastaava ongelma voi koskea rakennusautomaatiota, valvontakameroita, reitittimiä ja muuta pitkään käytössä olevaa tekniikkaa. Myös käytettynä hankitut tai vuokratut laitteet voivat sisältää vanhoja ohjelmistoja tai tarpeettomia etäkäyttöoikeuksia.

Toinen riski syntyy rakennushankkeen vaihtuvasta käyttäjäjoukosta. Aliurakoitsijoita tulee ja lähtee, työntekijät vaihtuvat ja huoltoyhtiöille myönnetään pääsy eri järjestelmiin. Jos käyttöoikeuksia ei hallita järjestelmällisesti, vanhat tunnukset voivat jäädä voimaan tarpeettoman pitkäksi aikaa. Turvallinen etäkäyttö edellyttää ajantasaisia laitteita, rajattuja käyttöoikeuksia ja valvontaa. Jos vanhaa järjestelmää ei voida päivittää, sen verkkoyhteyksiä on rajoitettava tai järjestelmä on korvattava turvallisemmalla ratkaisulla.

Rakennushankkeessa tietojärjestelmien ja laitteiden hallinta jakautuu usein usealle organisaatiolle. Suunnittelijat vastaavat omista työvälineistään, urakoitsijat käyttävät erilaisia projektinhallintajärjestelmiä ja laitetoimittajat voivat ylläpitää koneiden etäyhteyksiä.

Päätoteuttajan on tärkeää tunnistaa työmaan toiminnan ja turvallisuuden kannalta kriittiset järjestelmät sekä sopia niiden hallinnasta muiden osapuolten kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki rakennushankkeen kyberturvallisuuteen liittyvät lakisääteiset velvollisuudet kuuluisivat automaattisesti päätoteuttajalle.

Vastuut on määriteltävä järjestelmäkohtaisesti sopimuksissa ja toimintatavoissa. Erityisesti on selvitettävä, kuka hallitsee käyttäjätunnuksia, vastaa tietoturvapäivityksistä, seuraa häiriöitä ja päättää toiminnasta poikkeustilanteessa.

Rakennuksen valmistuessa myös digitaalisten järjestelmien luovutus on tehtävä hallitusti. Kiinteistön omistajalle tai ylläpidosta vastaavalle taholle on siirrettävä tarvittavat tiedot, hallintaoikeudet ja ohjeet. Samalla on poistettava tarpeettomat työnaikaiset käyttöoikeudet ja etäyhteydet.

Rakennustyömaiden turvallisuusperehdytyksissä käsitellään perinteisesti putoamissuojausta, koneiden turvallista käyttöä, työmaan liikennettä ja muita fyysisiä vaaratekijöitä. Työmaiden digitalisoituessa myös kyberturvallisuus olisi perusteltua ottaa osaksi perehdytystä ja turvallisuuskoulutusta. Työntekijä voi käyttää päivittäin sähköistä kulunvalvontaa, mobiilisovelluksia, digitaalisia suunnitelmia tai verkkoon yhdistettyjä työkoneita. Jos käyttäjätunnukset joutuvat vääriin käsiin, suunnitelmatiedot muuttuvat luvatta tai koneen järjestelmä alkaa toimia poikkeavasti, työntekijän pitäisi tietää, miten tilanteessa toimitaan ja kenelle havainnosta ilmoitetaan.

Kyberturvallisuutta ei tarvitse opettaa kaikille samalla laajuudella. Työntekijälle riittävät oman työn kannalta keskeiset toimintaohjeet, kun taas työnjohdon, koneenkuljettajien, automaatiojärjestelmien käyttäjien ja järjestelmien ylläpitäjien koulutuksessa on huomioitava heidän erityiset vastuunsa. Perehdytyksessä voidaan käydä läpi esimerkiksi käyttäjätunnusten suojaaminen, epäilyttävien viestien tunnistaminen, työmaan tietojen turvallinen käsittely sekä toiminta tilanteessa, jossa digitaalisen järjestelmän tietojen luotettavuutta epäillään. Erityisen tärkeää on korostaa, ettei koneen tai automaatiojärjestelmän poikkeavaa toimintaa saa yrittää korjata omin päin, jos se voi vaarantaa turvallisuuden.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään työn vaarat ja perehdyttämään työntekijät turvallisiin työmenetelmiin. Laissa ei kuitenkaan säädetä kaikille rakennustyömaille erillistä kyberturvallisuuskoulutusta. Jos digitaalisen järjestelmän häiriö tai virheellinen toiminta voi vaarantaa työntekijöiden turvallisuuden, myös tämä riski on huomioitava vaarojen arvioinnissa ja tarvittavassa perehdytyksessä. Rakennusyrityksen kannattaa siksi tarkistaa, vastaavatko nykyiset perehdytyskäytännöt työmaalla käytettävää teknologiaa. Jos työmaan toiminta on riippuvainen verkkoyhteyksistä, digitaalisista suunnitelmista tai etävalvottavista laitteista, myös niiden häiriötilanteisiin varautumisen pitäisi näkyä turvallisuussuunnittelussa.

Työmaalla ilmoitetaan turvallisuushavaintoina esimerkiksi puuttuvista kaiteista ja viallisista nostovälineistä. Samaan ilmoituskäytäntöön voitaisiin sisällyttää myös digitaalisiin järjestelmiin liittyvät turvallisuuspoikkeamat, kuten kulunvalvonnan epäilyttävä toiminta tai koneohjauksen tietojen odottamaton muuttuminen.

Ensimmäinen tehtävä on tunnistaa, mistä digitaalisista järjestelmistä työmaan toiminta riippuu. Kartoitukseen kannattaa ottaa mukaan suunnitteluaineistot, projektinhallinta, taloushallinto, kalustonhallinta, kulunvalvonta, rakennusautomaatio ja työmaan tietoliikenneyhteydet. Seuraavaksi on tarkistettava käyttäjäoikeudet, etäyhteydet, ohjelmistopäivitykset ja varmuuskopiot. Erityistä huomiota vaativat järjestelmät, joiden häiriö voi aiheuttaa henkilöturvallisuusriskin tai merkittävän taloudellisen vahingon.

Kriittiset automaatiojärjestelmät on erotettava tarpeettomista verkkoyhteyksistä. Niiden hallintaliittymiä ei pidä jättää avoimesti internetiin, ja etäkäyttö on suojattava käyttötarkoitukseen soveltuvilla menetelmillä. Rakennusyrityksen on myös tiedettävä, miten toimitaan, jos järjestelmä ei ole käytettävissä. Esimerkiksi tietomallien ja piirustusten palauttaminen, työmaan kulunvalvonnan häiriötilanteet ja olosuhdehallinnan turvallinen käyttö on suunniteltava etukäteen.

Jos koneen tai automaatiojärjestelmän epäillään joutuneen hyökkäyksen kohteeksi, henkilöturvallisuus asetetaan etusijalle. Järjestelmä saatetaan turvalliseen tilaan valmistajan ohjeiden mukaisesti, minkä jälkeen tapahtuma selvitetään yhteistyössä järjestelmän vastuuhenkilöiden ja tietoturva-asiantuntijoiden kanssa.

Rakennusalan digitalisaatio on mahdollistanut tarkemman suunnittelun, tehokkaamman kalustonhallinnan ja reaaliaikaisen työmaaseurannan. Samalla yritysten riippuvuus ohjelmistoista, pilvipalveluista ja verkkoyhteyksistä on kasvanut.

Euroopan kylmälaitehyökkäykset osoittivat, että suojaamattoman automaatiojärjestelmän kautta voidaan aiheuttaa konkreettista vahinkoa. Rakennusalalla mahdolliset seuraukset voivat ulottua tietojen menettämisestä työmaan viivästymiseen ja teknisten järjestelmien toimintahäiriöihin.

Kyberturvallisuuden tarkastelu kuuluu siksi rakennushankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja luovutukseen. Kun laitteet, yhteydet ja vastuut tunnetaan, riskeihin voidaan puuttua ennen kuin häiriö vaikuttaa työmaan turvallisuuteen tai aikatauluun.

Lähteet:

Traficom: IoT- ja OT-ympäristöjen tietoturva, 3.11.2026
Traficom: Teollisuusautomaation kyberturvallisuuskontrollit

Britannian NCSC: Cyber security guidance for construction businesses

Työturvallisuuslaki 738/2002, erityisesti 10 ja 14 §