ISO 14001 uudistui ja ympäristöväitteiden sääntely kiristyi – mitä rakennusalan yrityksen pitää nyt pystyä osoittamaan?

ISO 14001 on tunnettu ja Suomessa käytetty ympäristöjohtamisen standardi, jonka avulla yritys voi tunnistaa ja hallita toimintansa ympäristövaikutuksia, seurata tavoitteitaan ja kehittää ympäristönsuojelunsa tasoa järjestelmällisesti. Standardin uusi versio ISO 14001:2026 julkaistiin 15. huhtikuuta 2026, ja se korvasi vuonna 2015 julkaistun ISO 14001:2015 -version sekä siihen vuonna 2024 tehdyn muutoksen.

Uudistus ei tarkoita, että suomalaisen ISO 14001 -sertifioidun yrityksen pitäisi rakentaa ympäristöjärjestelmänsä kokonaan uudelleen. Kyse on ennen kaikkea olemassa olevan järjestelmän kehittämisestä ja uusien vaatimusten huomioimisesta. Jo sertifioidun yrityksen kannattaa verrata nykyistä järjestelmäänsä uuden standardin vaatimuksiin ja selvittää oman sertifiointielimensä kanssa, millä aikataululla siirtyminen uuteen versioon toteutetaan.

Uudessa standardissa korostuvat aikaisempaa selvemmin ympäristön muuttuvan toimintaympäristön huomioiminen, johdon vastuu, arvoketjun tarkastelu ja ympäristötoimien tuloksellisuus. Yrityksen ympäristöjärjestelmää ei siis tarkastella vain sen perusteella, ovatko tarvittavat prosessit ja dokumentit kunnossa, vaan olennaista on myös se, mitä toiminnalla saadaan aikaan.

Suomalaisessa rakennusalan yrityksessä tarkasteltaviksi voivat nousta esimerkiksi energiankäyttö, materiaalien kulutus, jätteet, kuljetukset, hankinnat ja alihankinta sekä toiminnan vaikutukset luonnonvaroihin. Myös ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemien tilan ja luonnonvarojen saatavuuden kaltaiset ympäristöolosuhteet on otettava huomioon silloin, kun ne ovat yrityksen toiminnan ja ympäristöjärjestelmän kannalta olennaisia.

Johdon rooli korostuu samalla entisestään. Ympäristöasioiden pitää liittyä yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon, jolloin tavoitteiden lisäksi myös niiden toteutumista ja ympäristötoimien tuloksia voidaan seurata järjestelmällisesti.

Rakentamisessa suuri osa ympäristövaikutuksista voi syntyä muualla kuin yrityksen omissa toimitiloissa. Materiaalien valmistus, hankinnat, kuljetukset, alihankinta ja työmaiden toiminta muodostavat kokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksiin yritys voi vaikuttaa eri tavoin.

ISO 14001:2026 korostaa arvoketjun ja elinkaarinäkökulman huomioimista ympäristöjohtamisessa. Käytännössä suomalaisen rakennusalan yrityksen kannattaa arvioida esimerkiksi sitä, millaisia ympäristövaatimuksia hankinnoille ja toimittajille asetetaan, miten materiaalien käyttöä seurataan ja millä tavoin ympäristöasiat huomioidaan ulkopuolelta hankituissa tuotteissa ja palveluissa.

Yritys ei kuitenkaan vastaa samalla tavalla kaikista toimittajiensa tai asiakkaidensa ympäristövaikutuksista. Sen pitää tunnistaa omaan toimintaansa liittyvät olennaiset ympäristönäkökohdat sekä ne kohdat, joihin se voi omilla päätöksillään tai vaikutusvallallaan vaikuttaa.

ISO-standardin uudistamisen rinnalla Suomessa muuttui myös ympäristömarkkinointia koskeva lainsäädäntö. Kuluttajansuojalakia muutettiin EU-direktiivin (EU) 2024/825 kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä, ja lisäksi annettiin uusi valtioneuvoston asetus 664/2026 kuluttajien kannalta sopimattomasta kaupallisesta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa.

Uusia säännöksiä alettiin Suomessa pääosin soveltaa 27.9.2026. Muutoksilla täsmennettiin muun muassa ympäristöväittämiin, kestävyysmerkintöihin ja tulevaa ympäristönsuojelullista tasoa koskeviin väitteisiin liittyviä pelisääntöjä. Osaan ennen 27.9.2026 markkinoille saatettujen tavaroiden tai niiden pakkausten väittämistä ja merkinnöistä liittyy kuitenkin siirtymäsäännöksiä.

Rakennusalan kannalta olennaista on tunnistaa, milloin tuotteita ja palveluita markkinoidaan kuluttajille. Kuluttajansuojalain uudet säännökset koskevat nimenomaan kuluttajamarkkinointia, eikä niitä pidä sellaisenaan yleistää kaikkeen yritysten väliseen markkinointiin.

Suomessa vuonna 2026 voimaan tulleissa muutoksissa puututaan myös tulevaa ympäristönsuojelullista tasoa koskeviin väitteisiin. Yrityksen kannattaa tämän vuoksi kiinnittää erityistä huomiota lupauksiin ja tavoitteisiin, jotka koskevat esimerkiksi tulevien vuosien ympäristösuorituskykyä.

Kuluttajansuojalain mukaan tulevaa ympäristönsuojelullista tasoa koskevan väitteen taustalla on oltava selkeät, puolueettomat, julkisesti saatavilla olevat ja todennettavissa olevat sitoumukset sekä yksityiskohtainen ja realistinen täytäntöönpanosuunnitelma. Edistymistä on lisäksi voitava seurata säännöllisesti.

Ympäristöjohtaminen ja markkinointi liittyvät tässä suoraan toisiinsa. Kun yrityksen ympäristötavoitteet, vastuut, mittarit ja seuranta on rakennettu järjestelmällisesti, myös ympäristötavoitteista viestiminen voidaan perustaa dokumentoituun tietoon yleisten lupausten sijasta.

ISO 14001 koskee organisaation ympäristöjohtamisjärjestelmää. Sertifikaatti osoittaa, että yrityksen ympäristöjärjestelmä on arvioitu standardin vaatimuksia vasten, mutta se ei sellaisenaan osoita yksittäisen rakennustuotteen olevan ekologinen, ympäristöystävällinen, vähäpäästöinen tai kilpailijan tuotetta parempi ympäristön kannalta.

Ero on markkinoinnissa tärkeä. Yritys ei voi perustella yksittäistä tuotetta koskevaa ympäristöväitettä pelkästään sillä, että yrityksellä on ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jos sertifiointi ei todista kyseistä tuotetta koskevaa väitettä.

Toimivasta ympäristöjärjestelmästä on silti huomattavaa hyötyä luotettavan ympäristöviestinnän rakentamisessa. Sen avulla yritys voi tunnistaa ympäristövaikutuksiaan, asettaa tavoitteita, määritellä vastuita, kerätä tietoa ja seurata tuloksia järjestelmällisesti. Markkinoinnissa käytettävien ympäristöväitteiden pitäisi puolestaan perustua tietoon, joka todella tukee esitettyä väitettä.

Rakennusalan yrityksessä ympäristöihin liittyvää tietoa syntyy monessa paikassa. Hankinta tuntee materiaalit ja toimittajat, tuotanto ja työmaat omat prosessinsa, ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntijat tavoitteet ja mittarit ja tuotekehitys tuotteiden tekniset ominaisuudet. Markkinoinnin tehtävänä on muuttaa tästä tiedosta asiakkaille ymmärrettävää viestintää.

Ongelma syntyy, jos markkinoinnissa käytettävää ympäristöväitettä ei pystytä jäljittämään sitä tukevaan tietoon. Yrityksen verkkosivuilla tai tuoteteksteissä voi esimerkiksi olla vuosia käytössä ollut ilmaisu "ekologinen ratkaisu", vaikka yrityksessä ei enää tiedetä tarkasti, mihin väite perustuu tai mitä sillä tarkoitetaan.

Vuoden 2026 muutokset ovat hyvä syy käydä tällaiset ilmaisut järjestelmällisesti läpi. Yrityksessä kannattaa samalla sopia, kuka tarkistaa ympäristöväitteiden perusteet ennen niiden julkaisemista ja millainen dokumentaatio väitteiden tueksi tarvitaan.

ISO 14001:2026:n julkaiseminen tarjoaa hyvän ajankohdan tarkistaa nykyisen ympäristöjärjestelmän toimivuus ja verrata sitä uuden version vaatimuksiin. Sertifioidun yrityksen kannattaa selvittää oman sertifiointielimensä kanssa siirtymisen aikataulu ja tehdä tarvittaessa analyysi siitä, mitä nykyiseen järjestelmään on muutettava.

Samassa yhteydessä kannattaa arvioida ympäristöriskit ja -mahdollisuudet, hankinnat, arvoketju, ympäristötavoitteet ja niiden mittarit. Yrityksen pitäisi pystyä seuraamaan paitsi sitä, mitä ympäristötoimenpiteitä tehdään, myös sitä, millaisia tuloksia niillä saavutetaan.

Kuluttajille tuotteita tai palveluita markkinoivan yrityksen kannattaa lisäksi tarkistaa verkkosivujen, esitteiden, tuotekuvausten, mainonnan ja muun markkinointimateriaalin ympäristöväitteet. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää laajoihin ilmauksiin, kuten "ekologinen", "ympäristöystävällinen", "vihreä", "ilmastoystävällinen" ja "energiatehokas", sekä tulevaisuutta koskeviin ympäristölupauksiin.

Markkinoinnin ei myöskään pitäisi joutua ratkaisemaan väitteiden paikkansapitävyyttä yksin. Yrityksessä voidaan määritellä toimintamalli, jossa esimerkiksi tuotetiedosta tai ympäristöasioista vastaava henkilö tarkistaa väitteen ja sen perusteena olevan näytön ennen julkaisemista.

Suomessa toimivalle rakennusalan yritykselle vuoden 2026 muutokset tarjoavat hyvän ajankohdan tarkastella ympäristöjohtamista ja ympäristöviestintää yhtenä kokonaisuutena. ISO 14001:2026 ohjaa yritystä tunnistamaan vaikutuksia, asettamaan tavoitteita ja seuraamaan tuloksia, kun taas Suomessa muuttunut kuluttajansuojasääntely korostaa ympäristöväitteiden täsmällisyyttä ja perusteltavuutta kuluttajamarkkinoinnissa.

Käytännössä yrityksen pitäisi pystyä kertomaan ympäristöasioistaan juuri niin täsmällisesti kuin käytettävissä oleva tieto mahdollistaa. Kun ympäristöväitteen taustalta löytyvät selkeät perusteet, mittarit ja dokumentaatio, myös yrityksen viestintä kestää paremmin tarkastelua.

Lähteet

ISO: ISO 14001:2026 – Environmental management systems — Requirements with guidance for use.

ISO: ISO 14001:2026 -standardia ja sen muutoksia koskevat julkaisut, 2026.

Finlex: Kuluttajansuojalaki 38/1978, vuonna 2026 voimaan tulleet muutokset.

Finlex: Valtioneuvoston asetus kuluttajien kannalta sopimattomasta kaupallisesta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa 664/2026.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Vastuullisuus- ja ympäristöväittämät markkinoinnissa, kuluttaja-asiamiehen vuonna 2026 päivitettävänä oleva linjaus.