Rakentamisessa näkyy käänne – mutta missä ovat seuraavat työmaat?

Tilastokeskuksen 20. lokakuuta julkaiseman tilaston mukaan uudisrakentamiseen myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärän 12 kuukauden vuosisumma kasvoi elokuussa 2026 yhteensä 19 prosenttia vuoden takaisesta. Syyskuun 2025 ja elokuun 2026 välisenä aikana rakentamislupia myönnettiin yhteensä 37 miljoonalle kuutiometrille.

Kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti rakennusalan eri sektoreille. Asuinrakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni 15 prosenttia, kun taas muun kuin asuinrakentamisen lupakuutiot kasvoivat 27 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan kasvua selittävät pääasiassa tieto- ja viestintätekniikan rakennukset, joihin kuuluvat muun muassa datakeskukset ja laitetilat. Suuret yksittäiset hankkeet voivat kasvattaa lupakuutioita huomattavasti, vaikka rakentamisen yleinen suhdannetilanne pysyisi edelleen heikkona.

Lähde: Tilastokeskus, rakennuskanta ja uudistuotanto, elokuu 2026. Lupien, aloitusten ja valmistumisten kuutiomäärien muutokset perustuvat 12 kuukauden liukuviin vuosisummiin. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin trendi kuvaa käynnissä olevan tuotannon kiinteähintaista arvoa.

Rakentamislupien määrän kasvu on myönteinen merkki tulevien hankkeiden kannalta, mutta se ei vielä tarkoita rakennustuotannon vastaavaa lisääntymistä. Luvan saaminen on yksi vaihe rakennushankkeen etenemisessä, eikä se yksin kerro, milloin rakentaminen alkaa tai toteutuuko hanke suunnitellussa laajuudessa. Tilastokeskuksen mukaan aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärän vuosisumma oli elokuussa neljä prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Valmistuneiden hankkeiden kuutiomäärä puolestaan väheni 16 prosenttia.

Myös uudisrakentamisen volyymi-indeksin trendi oli elokuussa prosentin vuoden takaista alemmalla tasolla. Indeksi kuvaa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintaista arvoa, joten se antaa lupatilastoja välittömämmän kuvan rakennustyömaiden nykyisestä tilanteesta. Rakennusalan yritysten kannalta ero on olennainen. Kasvava lupamäärä voi ennakoida tulevaa kysyntää, mutta lähikuukausien työtilannetta arvioitaessa on seurattava myös hankkeiden aloituksia, tilaajien investointipäätöksiä ja käynnistyviä kilpailutuksia.

Datakeskushankkeet ovat yksi näkyvimmistä syistä siihen, miksi muun kuin asuinrakentamisen lupakuutiot ovat kasvaneet. Hankkeet voivat olla rakennustilavuudeltaan suuria, ja niiden toteuttaminen edellyttää rakennusteknisten töiden lisäksi huomattavaa määrää talotekniikkaa ja energiainfrastruktuuria. Datakeskuksen rakentaminen voi sisältää esimerkiksi laajoja maanrakennus- ja perustustöitä, sähköasemien ja sähkönsyöttöjärjestelmien toteutusta, jäähdytysratkaisuja, automaatiota sekä turvallisuustekniikkaa. Hankkeen laajuudesta ja toteutustavasta riippuen töitä voi syntyä useille erikoistuneille urakoitsijoille.

Datakeskukset eivät silti yksin ratkaise rakennusalan työllisyystilannetta. Hankkeiden toteutuminen, aikataulut ja urakoiden jakautuminen riippuvat muun muassa investointipäätöksistä, lupamenettelyistä, verkkoliitynnöistä ja tilaajien hankintamalleista. Lisäksi suuret tekniset rakennushankkeet voivat edellyttää osaamista, kalustoa ja referenssejä, joita kaikilla rakennusalan yrityksillä ei ole. Siksi lupatilastojen kasvu ei automaattisesti merkitse samanlaista kysynnän lisääntymistä kaikilla toimialoilla.

Rakentamislupien kehitys antaa viitteitä siitä, millaisiin hankkeisiin rakennusalan yritysten kannattaa kiinnittää huomiota. Erityisesti suurissa teknisissä rakennushankkeissa työtehtävät jakautuvat useille toimialoille.

Maanrakennus ja infrarakentaminen. Suuret rakennushankkeet tarvitsevat usein tonttien valmistelua, massansiirtoja, perustusrakenteita, työmaateitä sekä vesi- ja hulevesijärjestelyjä. Myös rakennusten ulkopuolinen infrastruktuuri voi muodostaa merkittävän osan hankkeen kokonaisuudesta.

Sähkö- ja automaatiotyöt. Datakeskuksissa ja muissa teknisesti vaativissa rakennuksissa tarvitaan sähkönjakelua, varavoimaratkaisuja, valvontaa ja automaatiojärjestelmiä. Näissä hankkeissa korostuvat erikoisosaaminen, järjestelmien yhteensovittaminen ja käyttöönotto.

Talotekniikka. Jäähdytys, ilmanvaihto, lämmönhallinta ja muut kiinteistötekniset järjestelmät voivat muodostaa huomattavan osan teknisen rakennuksen urakoista. Erityisesti järjestelmien toimintavarmuus ja kapasiteetti asettavat vaatimuksia suunnittelulle ja toteutukselle.

Rakennustekniset ja erikoisurakat. Suuret toimitila- ja teollisuusrakennukset tarvitsevat myös runko-, vaippa-, betoni-, teräsrakenne- ja viimeistelytöitä. Urakoiden laajuus vaihtelee kuitenkin hanketyypin mukaan, eikä datakeskuksen työjakaumaa voi suoraan verrata esimerkiksi asuinkerrostaloon.

Mahdollisuuksia arvioitaessa ratkaisevaa on, millaiset hankkeet todella etenevät toteutukseen. Rakennusalan yrityksille pelkkä hankelista ei riitä, vaan tarvitaan tietoa aikatauluista, tilaajista ja hankintojen etenemisestä.

Samaan aikaan muun rakentamisen kasvun kanssa asuinrakentamisen lupamäärät jatkoivat laskuaan. Tilastokeskuksen mukaan rakentamislupa myönnettiin 12 kuukauden aikana yhteensä 15 554 asunnolle, mikä oli 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lupamäärien lasku kertoo siitä, että uusien asuntohankkeiden valmistelussa on edelleen epävarmuutta. Asuntorakentamiseen keskittyville rakennusliikkeille, aliurakoitsijoille ja materiaalitoimittajille muun rakentamisen kasvu ei välttämättä tarjoa välitöntä korvaavaa kysyntää.

Tilastoissa näkyy kuitenkin myös myönteinen yksityiskohta: syyskuun 2025 ja elokuun 2026 välisenä aikana valmistui 20 740 uutta asuntoa, mikä oli 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Valmistumiset kuvaavat aiemmin käynnistettyä rakentamista, joten niiden kasvu ei vielä kerro uusien asuntohankkeiden kysynnän elpymisestä. Rakennusalan suhdannetilanteen arvioinnissa onkin tärkeää erottaa toisistaan myönnetyt luvat, aloitetut hankkeet ja valmistuneet rakennukset. Ne kuvaavat rakennusprosessin eri vaiheita ja voivat kehittyä samaan aikaan eri suuntiin.

Rakentamislupien kuutiomäärä oli vuoden takaista suurempi 13 maakunnassa. Suurimmat lupakuutiot kirjattiin Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tilasto ei yksin kerro, millä alueilla rakennustyömaiden määrä kasvaa seuraavaksi. Yksittäinen suuri teollisuus- tai datakeskushanke voi vaikuttaa maakunnan lupakuutioihin huomattavasti. Siksi alueellista tilannetta kannattaa tarkastella myös hankkeiden lukumäärän, käyttötarkoituksen ja toteutusaikataulun perusteella.

Paikallisille urakoitsijoille suurhankkeet voivat avata mahdollisuuksia esimerkiksi maanrakennuksessa, kuljetuksissa, työmaapalveluissa ja aliurakoinnissa. Mahdollisuuksien toteutuminen riippuu kuitenkin siitä, miten tilaajat ja pääurakoitsijat järjestävät hankintansa ja millaisia kelpoisuusvaatimuksia urakoille asetetaan.

Rakentamislupien kasvu on ensimmäinen merkki siitä, että uusia hankkeita valmistellaan aiempaa suuremmalla rakennustilavuudella. Rakennusalan yrityksen näkökulmasta tärkein kysymys on, mitkä näistä hankkeista etenevät toteutukseen ja milloin urakoita tulee kilpailutettavaksi.

Yritysten kannattaa seurata erityisesti oman toimialansa hankesuunnitelmia, kuntien rakentamislupapäätöksiä, julkisia hankintoja ja suurten yksityisten investointien etenemistä. Myös pääurakoitsijoiden ja hankekehittäjien ilmoittamat aikataulut voivat auttaa ennakoimaan tulevaa työtilannetta.

Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että rakentamisen markkina on muuttumassa, mutta alan elpyminen on edelleen epätasaista. Suurten teknisten rakennushankkeiden kasvu voi tuoda uusia mahdollisuuksia osalle yrityksistä, samalla kun asuntorakentamisen heikkous jatkaa muiden toimijoiden tilanteen vaikeuttamista.

LUKUVINKKI:

Datakeskusbuumi muuttaa Suomen rakentamista – missä ovat seuraavien vuosien työt?

Lähteet

Tilastokeskus: Myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärä kasvoi 19 % vuoden takaisesta elokuussa 2026. Julkaistu 20.10.2026.

Tilastokeskus: Rakennuskanta ja uudistuotanto, tilastosivu.