Mitä Talo Varjolle kuuluu nyt? Arkkitehti Matti Kuittinen kertoo, mitä minitalokonseptin toteuttaminen on opettanut
Minitalossa kalustuksen niukkuus näkyy, mutta jokaisella esineellä on tarkoituksensa. (Kuva Aulis Lundell Oy)
Minitalo Varjo on siirrettävä konseptitalo, jossa on testattu käytännössä kiertotalouslähtöisiä materiaalivalintoja ja tilatehokasta suunnittelua. Kohde on saanut huomiota myös kansainvälisissä arkkitehti- ja designjulkaisuissa, ja kiinnostus liittyy pitkälti siihen, että ratkaisuja on voitu tarkastella käytön kautta.
Nyt, kun talossa on eletty arkea, Aalto-yliopiston professori, arkkitehti Matti Kuittinen kertoo, mitä talo Varjosta voidaan oppia. Hänen mukaansa talon perusajatus on pitänyt, eikä kokonaisuus ole vaatinut suuria korjauslistoja. Kuittinen avaa, mitkä valinnat ovat osoittautuneet käytössä kestäviksi, muuttaisiko hän mitään seuraavaan versioon ja miten siirrettävyys sekä materiaalilähtöinen ajattelu kytkeytyvät rakennuksen elinkaareen ja arvon säilymiseen.
Arkkitehti Matti Kuittinen ja Aulis Lundell Oy yhdistivät voimansa luodakseen kestävän tulevaisuuden konseptitalon, Talo Varjon.
Minitalon arki ja toimivuus käytössä
Kuittiselle talo Varjo on ollut ennen kaikkea koti, jossa konseptin ratkaisuja voi arvioida käytön kautta. Hän kuvaa arjen rytmin tutuksi: ruoanlaitto, peseytyminen, työ ja lepo asettuvat pieneen mittakaavaan ilman, että asumisen perusperiaatteet muuttuvat. Ero näkyy etäisyyksissä ja tilan tarkassa mitoituksessa.
– Arki minitalossa sujuu samalla tavalla kuin missä muussakin talossa. Minulla on vain lyhyempi matka sängystä keittiöön, muistuttaa Kuittinen.
Kokemusta hän suhteuttaa omaan asumishistoriaansa, joka ulottuu yksiöstä suureen omakotitaloon. Talo Varjossa tiivis suunnittelu ei hänen mukaansa tunnu kompromissilta, vaan järjestykseltä. Tilaa käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu, ja turha jää pois. Hän korostaa samalla, että pienuus on tässä tietoinen valinta ja että toimivuus kytkeytyy aina käyttäjään ja elämäntilanteeseen.
– Jos pohtii asiaa minitaloasumisen tutkimuksen kannalta, oletukset minitalossa asumisesta ovat vahvistuneet asumisen aikana. Toki nyt käytettävissä on vain minun sekä lähipiirini otos aiheesta, ja tutkimuksen kannalta se on hyvin pieni. Eihän näitä kokemuksia voi yleistää enkä väitäkään, että tällainen asuminen sopisi kaikille. Omalle kohdalleni ei kuitenkaan ole isoja yllätyksiä tullut.
Pienuus asumisen typologiana
Kuittinen puhuu talo Varjosta ennen kaikkea mittakaavana, jota Suomessa on nähty pientaloissa harvoin viime vuosikymmeninä. Sisältä tilaa pidetään hänen mukaansa usein yllättävän avarana, ja neliöiltään talo asettuu lähelle tavanomaisen yksiön kokoluokkaa.
– Yleensä kuulen, että tämähän on todella avara sisältä ja jos ajatellaan neliöitä, tämähän on tavallisen yksiön kokoinen.
Samalla Kuittinen tekee tärkeän rajauksen, joka liittyy hänen käyttämäänsä “sosiaalisen kestävyyden” ajatukseen. Pienissä neliöissä asuminen toimii hänen mukaansa silloin, kun valinta on oma ja vapaaehtoinen. Pakotettu ahtaus kääntää kokemuksen helposti toiseen suuntaan, jolloin kyse ei ole suunnittelun onnistumisesta vaan arjen kuormituksesta.
– Pienissä neliöissä asuminen toimii ainoastaan silloin, kun haluat sitä itse ja asuminen on vapaaehtoista. Jos taas asuminen vähäisissä neliöissä on pakollista, tuntuu se herkästi ankeuden realisoitumiselta.
Kuittisen toive on, että minitaloista muodostuu ajan mittaan yksi asumisen typologia muiden rinnalle. Hän näkee pienuuden suoraviivaisena keinona säästää resursseja, kun tavoitteena on kehittää asumisen muotoja, jotka kuluttavat vähemmän materiaaleja ja energiaa.
– On kuitenkin aivan välttämätöntä kehittää sellaisia asumisen muotoja, jotka säästävät resursseja. Tämä on yksi suoraviivainen ratkaisu siihen, Kuittinen muistuttaa.
Perusratkaisut pitivät ja vain pieniä muutoksia seuraavaan
Kun talo Varjoa katsoo vuoden käytön jälkeen, Kuittinen ei lähde purkamaan konseptia osiin. Hänen mukaansa talon perusajatus toimii, eikä korjauslistoja ole syntynyt.
– Ei ole mitään sellaista, mistä ajattelisin, että tämän olisin tehnyt täysin toisin.
Seuraavaan versioon Kuittinen nostaa silti muutamia kohtia, joita hän tarkentaisi. Yksi niistä liittyy kapselimakuuhuoneeseen. Ratkaisu on palvellut, mutta mitoitusta hän voisi muokata, jotta tila tuntuisi vielä luontevammalta erilaisissa arjen tilanteissa.
Toinen havainto liittyy varautumiseen. Kuittinen nostaa esiin huoltovarmuuden ja sen, miten pienessä talossa myös varalämmön rooli korostuu. Ajatus on täydentää kokonaisuutta yhdellä selkeällä vaihtoehdolla tilanteisiin, joissa sähkö ei ole itsestäänselvyys.
– Laittaisin ehkä pienen kamiinan, jotta talossa olisi varalämmönlähde. Se olisi myös huoltovarmuuden kannalta järkevää.
Kuittisen puheessa kehittäminen ei tarkoita konseptin ”uudelleenkeksimistä”, vaan tarkentamista. Kun mittakaava on pieni, pienetkin muutokset tuntuvat käytössä nopeasti. Siksi myös kehitys tapahtuu hänen mukaansa mieluummin havaintojen kautta kuin oletusten varassa.
Materiaalit ja sisustus arjen testissä
Talo Varjo rakennettiin materiaalilähtöisenä konseptina, jossa kiertotalousajattelu vietiin käytäntöön saakka. Kuittisen mukaan arki ei ole nostanut esiin sellaista kulumaa, yllätyksiä tai toimivuusongelmia, jotka saisivat hänet arvioimaan materiaalivalintoja uudelleen.
– Olen ollut tyytyväinen kaikkiin materiaaliratkaisuihin, joita tässä kohteessa on tehty.
Sisustuksessa linja on pysynyt yhtä niukkana. Kuittinen kertoo, että tila on käytännössä samassa kunnossa kuin valmistuessa, ja muutokset ovat olleet lähinnä arjen hienosäätöä. Yksi yksityiskohta kuvaa ajattelutapaa hyvin: kalustetta ei jätetä “varmuuden vuoksi” nurkkaan.
– Yhden ainoan muutoksen olen tehnyt. Annoin ainoan nojatuolin tyttärelle hänen omaan asuntoonsa, kun totesin etten tarvinnut sitä enää. Kalusteita on siis hyvin vähän ja näin on hyvä.
Mustaa sisustusta Kuittinen perustelee samalla kurinalaisuudella kuin sisätilojen niukkaa kalustusta. Hän kertoo kuulleensa usein neuvon tehdä pienet tilat valkoisiksi, jotta ne tuntuisivat suuremmilta. Talo Varjossa lähtökohta oli toinen: koetalossa ideaa haluttiin viedä johdonmukaisesti loppuun asti, myös estetiikassa.
– Arkkitehdithan haluavat aina ajatella asioita eri tavalla. Ainahan sanotaan, että pieni tila maalataan valkoiseksi, jotta tila tuntuu suuremmalta. Minä tein totta kai päinvastoin, koska halusin että tila tuntuu pienemmältä, naurahtaa Kuittinen. Ajattelin myös tarkoituksella, ettei koetaloa kannata tehdä puoli villaisesti. Nupit pitää vääntää kaakkoon ja tehdä kunnolla tietyn idean mukaisesti.
Nimi Talo Varjo liittyy samaan ajatteluun. Kuittinen kertoo lähteneensä liikkeelle Jun’ichirō Tanizakin esseestä Varjojen Ylistys (In Praise of Shadows), jossa varjo nostetaan esteettiseksi lähtökohdaksi. Ajatus tuntui sopivalta koetalolle, jonka kokonaisuus rakentuu tietoisista valinnoista ja niiden läpiviemisestä.
Info
Pienissä neliöissä jokainen sentti on suunnittelukysymys
Aulis Lundell Oy:n Liune Door -järjestelmässä ovi liukuu seinän sisään. Ratkaisu voi helpottaa tilankäyttöä kohteissa, joissa kalustus, kulkureitit ja ovien aukeamissuunnat ovat tarkasti mitoitettuja.
Kansainvälistä kiinnostusta projektille riittää vieläkin
Talo Varjo ei ole jäänyt kotimaiseksi puheenaiheeksi. Kuittinen kertoo, että yhteydenottoja tulee yhä ulkomailta, ja kiinnostus kohdistuu usein juuri siihen, että konsepti on viety käytäntöön asti.
Kuittinen arvelee, että huomio selittyy osin myös kohteen ristiriidattomalla johdonmukaisuudella. Kun talo on tietoisesti pieni ja estetiikaltaan poikkeava, se herättää kysymyksiä, joihin monet haluavat kuulla perustelut.
– Ehkä tämä herättää kiinnostusta siksi, että joku on halunnut muuttaa vapaaehtoisesti asumaan mustaan laatikkoon, Kuittinen summaa.
Kehittäminen ja suhdanne samassa kuvassa
Kuittinen sanoo suoraan, että talo on hänelle myös lähtökohta jatkolle. Hän puhuu kehittämisestä tutkimuksen näkökulmasta ja siitä, että konseptin seuraavat vaiheet vaatisivat uuden hankkeen, kumppaneita ja aikaa.
– Tutkimuksen näkökulmasta olisi todella mukavaa päästä jatkamaan ja kehittämään tällaista asumisen konseptia pidemmälle. Ajatus on jatkaa kehittämistä ja joitain alustavia tunnusteluja on jo ollut.
Samalla Kuittinen kytkee etenemisen tämänhetkiseen markkinaan. Hän muistuttaa, että poikkeavat konseptit etenevät harvoin automaattisesti, etenkin silloin kun rakentaminen on varovaisessa vaiheessa ja toimijat hakevat mieluummin tuttuja ratkaisuja.
– Tämähän on aika erikoinen asumiskonsepti ja nyt kun rakentaminenkin on ollut lamassa, aika harva haluaa lähteä kehittämään mitään outoa ja kummallista.
Siirrettävyys kokonaisuutena
Talo Varjon yksi keskeinen lähtökohta on siirrettävyys. Kuittinen lähestyy asiaa kahdesta suunnasta: toisaalta käytännön toteutuksena, toisaalta rakennuksen arvon ja elinkaaren kysymyksenä. Hänen mukaansa ajatus on ajankohtainen juuri siksi, että rakennus on monelle elämän suurin sijoitus, ja alueelliset muutokset voivat tehdä pysyvästä paikasta riskin.
– Siirrettävää taloa kannattaa miettiä kahdesta näkökulmasta. Suurin hyötyhän on, kun siirrettävän talon voi myydä sellaiselle paikkakunnalle, jossa sillä on enemmän käyttöä. Talon rakentaminen on kuitenkin ihmisen suurin taloudellinen sijoitus. Rakennukseen investoitu oma yksityinen varallisuus säilyttää arvonsa paljon paremmin ja tämänhän on kiertotalouden aivan keskeisiä periaatteita.
– Perinteinen suomalainen rakennus on ollut hirsitalo. Niitä on siirretty paikasta toiseen paljonkin. Ensimmäiset asukkaat Suomenniemellä taisivat asua mukana kuljetettavassa kodassa. Eli eihän tällainen siirrettävä talo konseptina ole mikään uusi, vaan vanhan asian uudelleen tuleminen.
Info
Aulis Lundell Oy teräsrunkoiset tilaelementit siirrettäviin ratkaisuihin
Aulis Lundellin moduuliratkaisut perustuvat tehtaassa valmistettuihin teräsrunkoisiin tilaelementteihin. Mallistossa on myös alle 30 m² lisärakennuksia, jotka on suunniteltu tontille siirrettäviksi, esimerkiksi työ- tai vierashuoneeksi.
Tilaelementit luontevin ratkaisu
Toteutuksen kannalta Kuittinen näkee tilaelementit luontevimpana reittinä. Tässä ratkaisussa rakennus on jo valmiiksi “kuljetusmuodossa”. Vaihtoehtona ovat suurelementit, mutta niiden irrottaminen ja uudelleen kokoaminen tekee siirrosta työläämmän.
Myös perustamistapa liittyy siirrettävyyteen. Kuittinen huomauttaa, että kevyempiä ratkaisuja voidaan käyttää tietyissä maaperissä, kun taas haastavammissa olosuhteissa perustukset kasvavat nopeasti hankkeen merkittäväksi osaksi.
– Perustusten tekeminen on helppoa, maaperästä toki riippuen. Käytännössä maaruuvit ovat se yksinkertaisin. Savikossa taas joudutaan turvautumaan hyvinkin järeisiin perustustapoihin ja massanvaihtoihin.
Siirtämisen kustannuksista Kuittinen puhuu suuruusluokkana. Hän korostaa, että arvio riippuu kohteesta ja olosuhteista, mutta antaa mittakaavan, jotta keskustelu pysyy konkreettisena.
– Tällaisen talon siirtäminen kustantaisi ehkä noin kymmenen tuhannen euron luokkaa.
Info
Esivalmistusaste näkyy työmaalla ajassa ja riskienhallinnassa
Aulis Lundell Oy valmistaa elementtejä eri valmiusasteilla. Yrityksen esittämien hyötyjen ytimessä ovat työmaan nopeutuminen, mittatarkkuus ja se, että seinärakenne voidaan toteuttaa valmiiksi talotekniikkavaihetta varten.
Lue lisää: Modulaarinen rakentaminen: Uudenlaista joustavuutta ja nopeutta
Yhteenveto
Talo Varjo on ollut Kuittiselle ennen kaikkea käyttöön tehty konseptitalo. Kun ratkaisuja on voitu arvioida arjen kautta, kokonaisuus on hänen mukaansa pitänyt: pienen mittakaavan toimivuus syntyy tarkoituksenmukaisesta suunnittelusta, niukasta kalustuksesta ja tietoisista valinnoista, joita ei ole tarvinnut selitellä käytön jälkeen.
Samaan aikaan talo on toiminut keskustelunavaajana. Kansainvälinen kiinnostus kertoo, että kiertotalouslähtöinen rakentaminen ja tilatehokkuus kiinnostavat, kun ne esitetään konkreettisena, asuttuna ratkaisuna. Kuittinen näkee jatkokehityksessä mahdollisuuksia, mutta muistuttaa rakentamisen suhdanteen vaikutuksesta siihen, miten rohkeita konsepteja viedään eteenpäin.
Kuittisen puheessa elinkaari nousee läpileikkaavaksi teemaksi. Siirrettävyys on tapa ajatella rakennusta pitkäikäisenä sijoituksena ja käyttöarvona, joka voi muuttuvissa olosuhteissa löytää paikkansa uudelleen. Talo Varjon ydin on siinä, miten kiertotalous ja elinkaariajattelu voidaan sitoa samaan kokonaisuuteen, joka toimii myös arjessa.
Lue lisää: Talo Varjo - Innovatiivinen koti kierrätysmateriaaleista
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat