Opiskelijakampus näyttää suuntaa talotekniikassa

Erillisinä energialähteinä ovat käytössä kaukolämpö, aurinkokeräimet, pellettipoltto, lämpöpumput, maalämpö sekä maakylmä. Järjestelmän ansiosta mahdollinen hetkittäinen ylilämpö ja kylmä johdetaan kiinteistön muiden järjestelmien käyttöön. Esimerkiksi aurinkokeräimet tuottavat kesäaikaan ylilämpöä, jota ajetaan talon lämmönjakohuoneen kautta terapia-altaaseen ja parkkihalleihin. Tämä on järkevää, sillä kesäisin tilat ovat vähäisellä käytöllä opiskelijoiden ollessa lomalla.

– Ilmanvaihto toimii tässä kohteessa rengaskanavaperiaatteella, joka on Suomessa vielä harvemmin käytetty tekniikka. Monta ilmanvaihtokonetta vaihtaa ilmaa kerroskohtaisten rengaskanavien kautta samanaikaisesti.

Itse en ole törmännyt koskaan vastaavaan järjestelmään, Assemblin Oy:n rakennusautomaation liiketoimintajohtaja Kari Kumpulainen kertoo. Assemblin vastasi Myllypuron kampuksen rakennusautomaation totuttamisesta.

Kumpulaisen mukaan monimutkaisen järjestelmän säätäminen oli haastava tehtävä.

– Tässä kohteessa tila on sen tyyppinen, että siinä rengaskanavaperiaate toimii parhaiten tilankäytöllisesti. Haasteita tuo se, että kun käytössä on monta ilmanvaihtokonetta, rengaskanavan paine on pysyttävä vakiona. Tämän takia painelähettimet on asennettava oikein ja niiden säätöjen virittämiseltä vaaditaan paljon.

Perinteisesti oppilaitosten ilmanvaihto on toteutettu ilmanvaihtokuilujen kautta, joista kerrokseen vedetään ilmastointikanavat eri suuntiin. Rengaskanavaratkaisun ansiosta opiskelutiloja voidaan muuttaa ja sijoitella vapaammin.

Kumpulaisen mukaan myös kampuksen lämmitys on hoidettu poikkeavalla tavalla.

– Tiloissa on kattoon sijoitetut säteilylämmittimet ja säteilyjäähdytys, jollaisia ei perinteisesti näe koulumaailmassa. Toisaalta rakennuksen muoto on sellainen, että perinteiset radiaattorit olisivat olleet haastavampia sijoittaa.

Kampuksella on myös muita ilmanlaatua parantavia ratkaisuja. Jokaisen opetustilan ilmamäärää säädetään tilakohtaisesti läsnäolotunnistimien avulla. Tällöin huomioidaan myös Co2-pitoisuus. Jos Co2-pitoisuus nousee tilassa liikaa, ilmaa vaihdetaan enemmän. Korkean Co2-pitoisuuden on tutkimuksissa todettu muun muassa heikentävän oppimistuloksia, kun opiskelijan vireystila laskee.

Jatkossa Ilmatieteen laitos ja Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyönä ennakoivan säädön Assemblin ohjelmoimana. Sen tarkoituksena on säästää 15 prosenttia energiakustannuksissa.

– Tyypillisesti keväisin ja kesäisin törmätään ilmiöön, jossa tiloja lämmitetään öisin ja viilennetään päivisin. Se ei ole järkevää. Jatkossa on tarkoitus ennakoida tarvetta älykkäällä säädöllä, Assemblin Oy:n tekninen johtaja Jarkko Turunen kertoo.

Ilmatieteen laitos on Turusen mukaan ratkaisevassa roolissa projektissa.

– Saamme heiltä aurinkosäteilyennusteen ja ulkolämpötilaennusteen sekä tiedot muun muassa siitä, sataako seuraavana päivänä. Näiden tietojen perusteella teemme säätöohjauskäskyjä järjestelmälle, jotta pystytään ennakoimaan lämmitys- tai viilennystarvetta hyvissä ajoin. Jos esimerkiksi tiedetään, että huomenna on voimakas aurinkosäteily, tiloja ei välttämättä lämmitetä lainkaan yöaikaan vaan lämpötilan annetaan tippua rauhassa. Tällä säästetään energiaa.

Ennakoiva järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön ensi kesänä. Hybridijärjestelmän säätöprojekti tehdään oppilastyönä.