terästuotteet

Tiedätkö, mitä ovat kosakka, kurikka ja litka? Tietysti ikiaikaisia peltisepän työkaluja. Esimerkiksi kurikka on vasara, joka on saanut nimensä muinaisen Ukko-jumalan aseesta, vaikka sillä on ollut kansanrunoudessa myös rivompi kaksoismerkitys. Peltisepän työkalupakista löytyvät myös pelikaanit, ryppyraudat, pihdit, hohtimet ja veivit, sekä paljon muuta. Laaja ammattisanasto kertoo käsityöammatin vaativuudesta ja rikkaasta historiasta.

Helsingissä parhaillaan rakenteilla oleva uusi Kruunuvuori-silta muuttaa kaupungin ilmettä ja nousee uudeksi maamerkiksi Suomen pääkaupungissa. Kruunuvuorensilta on poikkeuksellinen rakennusprojekti, joka vaatii huippuluokan materiaaleja ja osaamista. Siltaa tukevat yli 3 000 tonnia SSAB Domex -terästä.Kun Kruunuvuori-silta avataan liikenteelle vuonna 2027 Korkeasaaren ja Laajasaloon välillä, se on 1200 metriä pitkä, ja sen pylonit nousevat jopa 135 metrin korkeuteen, tehden siitä sekä pisimmän että yhden korkeimmista koskaan rakennetuista silloista Suomessa. Silta tulee näkymään kilometrien päähän, luoden pysyvän vaikutuksen Helsingin kaupunkikuvaan ja yhdistäen tuhansia uusia koteja kaupungin keskustaan.

Peltisepän taituruus, rakentamisen intohimo ja innovaation voima. Näin voisi kuvailla Virte-Metallia, joka pitkän historiansa aikana on omistautunut palvelemaan asiakkaitaan huippuosaamisella ja sydämellä.Kattotuotteista ja hallien pelleistä kaikkeen muuhun, turkulainen perheyritys Virte-Metalli on kasvanut haasteista voimaa ammentaen ja pysynyt vahvana tekijänä yli 50 vuotta. Palvelevan rakennusteollisuuden teräksinen tavarantoimittaja toimitusjohtaja Jaakko Virtanen kertoo nyt, miksi juuri Virte-Metalli on paras kumppani hallirakentamiseen, julksisivuverhous- ja kattoturva-asioihin sekä reseptin pitkäikäisiin ja tyytyväisiin asiakassuhteisiin.

Korjausrakentaminen on erinomainen tapa säästää ympäristöä. Purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan saadaan kunnostamalla vanhaa toteutettua merkittävää säästöä rakennuskustannusten sekä erityisesti hiilijalanjäljen muodossa. Yhteiskunnassamme on pitkään vallinnut käsitys luonnonvarojen loputtomuudesta, mutta tämä näkemys ei vastaa todellisuutta. Siksi on tarpeellista harkita uudelleen, millaisista materiaaleista haluamme rakentaa yhteiskuntaamme.

Vesikatto on talon hyvinvoinnin ja ulkonäön kannalta tärkein julkisivu. Vesikaton kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota ja remontointi kannattaa tehdä ajoissa, etenkin jos talossa ei ole toimivaa aluskatetta varsinaisen vesikatteen alla. Katto on pitkäaikainen investointi tai sitä sen pitäisi ainakin olla, joten siihen kannattaa panostaa.

Rakennusmateriaalien valmistuksessa ympäristöystävällisyys on yhä keskeisemmässä asemassa. Tuotantoprosesseissa edetään kohti vähäpäästöisempiä menetelmiä, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan tulevaisuudessa. Terästä materiaalina on kierrätetty jo 150 vuotta, ja nykypäivänä terästuotteiden valmistuksessa hyödynnetään tehokkaasti uusiokäyttöä rakentamisen tarpeisiin.

Esivalmistetut teräsmoduulit ovat erinomainen mahdollisuus urakoitsijoille ja asentajille, jotka haluavat nopeuttaa rakennusprojekteja ja vähentää rakentamisen kustannuksia. Esivalmistetut moduulit valmistetaan kuivissa tiloissa tehtaalla, jossa niiden tarkkuus ja laatu voidaan varmistaa ennen toimittamista rakennuspaikalle.

Fossiilivapaa teräs on yksi tärkeimmistä keksinnöistä terästeollisuuden historiassa. Sen avulla voidaan käytännössä päästä suurimmasta osasta teräksenvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä eroon. Tämä on merkittävä askel kohti kestävämpää terästeollisuutta, ja se voi muuttaa alan toimintatapoja radikaalisti.

Rakennusmateriaaleina käytettäviltä terästuotteilta edellytetään ensisijaisesti kestävyyttä ja laadukkuutta. Tietyt terästuotteet, kuten vesikatteet, sadevesijärjestelmät ja julkisivutuotteet, joutuvat kestämään vaihtelevia ja ankariakin sääolosuhteita, joissa niiden odotetaan kestävän teknisesti ja näyttävän hyviltä vuosikymmenien ajan.

Päästövähennyksiä vaarantavat lainsäädännön muutokset, jossa puupohjaisten materiaalien tuki vääristää faktoja. Tutkimusten mukaan rakennukset ja rakentaminen aiheuttaa noin kolmasosan ilmastopäästöistä maapalolla. Rakennukset pitää suunnitella kevyemmiksi ja ilmastokustannustehokkaammiksi. Tämä on mahdollista vain, jos raaka-aineet hyödynnetään sinne missä niiden ominaisuudet ovat parhaimmillaan.