Arkkitehti Matti Kuittinen avaa minitalo-konseptia: Uusia näkymiä rakentamiseen

Siirrettävä, muunneltava ja minimalistinen talo on suunniteltu käyttämään mahdollisimman vähän tilaa, energiaa ja materiaaleja. Talo on myös kokeellinen ja innovatiivinen, sillä se haastaa perinteiset tavat rakentaa ja asua. Talo Varjo on esimerkki siitä, miten kiertotalous, kestävä kehitys ja pieni koko voidaan yhdistää omakotitalossa.

Miten Talo Varjo eroaa perinteisistä rakennuksista suunnittelunsa ja konseptinsa osalta?

– Minitalo on tavallista paljon pienempi erillistalo. Sen suunnittelussa korostuu tämän vuoksi tilojen joustavuus ja monikäyttöisyys.

Mikä inspiroi sinua minitalo Varjon suunnittelussa?

– Maapallon rakentamiseen käytettävät raaka-aineet hupenevat. Meidän pitäisi samanaikaisesti vähentää rakennetun ympäristön päästöjä 80–90 % ja rakentaa lähes 2 miljardia uutta kotia vuosisatamme aikana. Nämä tarpeet eivät kohtaa, ja siksi pitäisi miettiä radikaalisti erilaisia asumisen ja rakentamisen ratkaisuja. Suomalaiset rakastavat omakotitaloja, ja tässä projektissa pyritään tutkimaan vähemmän resursseja tarvitsevaa vaihtoehtoa omakotitalolle.

Mitä odotat näkeväsi tulevaisuudessa kestävän rakentamisen osalta?

– Kulutuksen vähentämistä ja painopisteen siirtymistä kehittyneissä maissa uudisrakentamisesta korjaukseen. Lisäksi uusia teollisen kiertotalouden tuotteita ja palveluita, joilla rakentamisen laatua voidaan ylläpitää ja parantaa ilman luonnon kuormittamista.

Talo Varjo rakennetaan keväällä 2024 yhdessä teräsrakentamiseen erikoistuneen Aulis Lundell Oy:n kanssa. Yritys on kunnostautunut erityisesti ekologisessa ja innovatiivisessa rakentamisessa. Arkkitehti Matti Kuittinen sekä Aulis Lundell Oy ovat tehneet yhteistyötä jo Lohjan asuntomessujen aikana. Tuloksena oli näyttävä ja hiilineutraaleja periaatteita toteuttava Talo Pyörre.

Minitalo, Talo Varjo, on suunniteltu käyttämään paljon kierrätettyjä ja uusiokäytettyjä materiaaleja, jotka ovat peräisin eri lähteistä, kuten teollisuuden sivuvirroista, vanhoista rakennuksista, kierrätetystä teräksestä, autonrenkaista ja kalaverkoista. Talo on myös siirrettävä, eli se voidaan nostaa perustuksiltaan ja kuljettaa toiseen paikkaan. Talo on moderni ja täyttää nykyiset rakennusmääräykset, mutta se haastaa myös perinteisiä tapoja rakentaa ja asua.

Miksi valitsit teräksen pääasialliseksi rakennusmateriaaliksi?

– Teräs valikoitui sitä kautta, että halusin esivalmistetun tilaelementin. Kun vertailin eri toimittajien hintoja ja kyselin kiinnostusta hankkeeseen, valinta osui teräsrakenteisia moduuleita valmistavaan Aulis Lundell Oy:n. Minulla oli myös erittäin hyvät kokemukset yhteistyöstä Lohjan asuntomessujen talo Pyörteen ajoilta, joten tiesin, miten laadukasta jälkeä syntyy.

Aulis Lundell Oy:n hallituksen puheenjohtaja Leena Lundell kertoo yritykseltä löytyvistä ratkaisuista, joilla voidaan olla tukemassa yhteisiä tavoitteita. Teräksellä on hiilineutraaliuden kannalta parhaat käytönaikaiset ja kierrätettävyysominaisuudet sekä toimiva kierrätysjärjestelmä. Kaikista rakennusmateriaaleista teräksellä on suurin uudelleenkäyttöpotentiaali. Teräksen uudelleenkäyttö tukee kansantaloutta luomalla uutta liiketoimintaa sekä uusia arvoketjuja, tähdentää Lundell.

Missä kaikissa rakenteissa terästä on käytetty?

– Teräs on kantava rakenne. Lisäksi sitä on käytetty väliseinien rungoissa. Hankkeessa tuli mahdollisuus kokeilla SSAB:n uutta hiilineutraalia terästä, joten tilaisuutta ei voinut päästää ohi.

Talon sisätilat tehdään monikäyttöisiksi ja muuntuviksi, jotta tila voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Talon sisustus on minimalistinen ja funktionaalinen, ja siinä pyritään välttämään tarpeetonta tavaramäärää. Esimerkiksi keittiössä ei ole kaappeja, vaan avohyllyt, ja olohuoneessa on seinään kiinnitetty taitettava pöytä.

Miten olet ratkaissut talon tilankäytön ja toiminnallisuuden haasteet?

– Rakennuksen päätila on monikäyttöinen. Se muuntuu olohuoneesta toimistoksi, kuntosaliksi, ruokahuoneeksi tai meditaatiotilaksi. Nukkuminen tapahtuu japanilaista kapselihotelleista tutuissa pienissä hyteissä. Kylpyhuone on kompakti, ja sauna todennäköisesti yksi pienimmistä puulämmitteisistä koko maassa.

Mitä etuja ja haittoja minitalo Varjolla on verrattuna perinteisiin omakotitaloihin?

– Etuna on merkittävästi pienempi energian ja materiaalien kulutus sekä hiilijalanjälki. Eduksi voi lukea myös siirrettävyyden, kodin voi ottaa muutossa mukaan. Haittoja tietysti löytyy, jos omistaa paljon tavaraa, sen säilyttämiseen ei ole yhtä paljon tilaa kuin suurissa taloissa.

Minitalon valmistuttua Kuittinen aikoo muuttaa sinne itse asumaan projektin ajaksi. Hän haluaa kokea, millaista on asua pienessä ja ympäristöystävällisessä talossa, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia se tuo. Hän myös tutkii talon hiilijalanjälkeä ja materiaalitehokkuutta, ja vertaa niitä muihin asumismuotoihin. Hän kertoo pitävänsä pienistä ja viihtyisistä tiloista.

Talo Varjo on esimerkki siitä, miten kiertotalous, kestävä kehitys ja pieni koko voivat yhdistyä omakotitalossa. Se on myös osa laajempaa tutkimusta, joka pyrkii löytämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja resurssien säästämiseen rakentamisessa ja asumisessa. Talo Varjo osoittaa, että vaikka kodit voivat olla pieniä, niiden ympäristöhyödyt voivat olla suuria, kun oikeat ratkaisut otetaan käyttöön.

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia kiertotalouteen siirtyminen tuo mukanaan?

– Siirtyminen voi olla haasteellista sellaisille yrityksille, joiden ansaintalogiikka nojaa vahvasti luonnonvarojen lineaariseen käyttöön ja kulutuksen jatkuvaan kasvuun. Mahdollisuuksia on innovatiivisille ja mukautumiskykyisille yrityksille. Haasteena on se, että siirtymäaika nykyisestä toiminnasta maapallon kantokyvyn rajoihin mahtuvaan rakentamiseen käy lyhyeksi. Jos olisimme aloittaneet siirtymän heti kun rakentamisen ja kulutuksen ympäristöhaitat kävivät ilmeisiksi, olisi ehditty varmistaa reilu ja pehmeä siirtymä.

– Mahdollisuuksiin voisi tietysti vielä lukea sen ”pikkuseikan”, että vähentämällä kulutusta ja siirtymällä kiertotalouteen säästämme elinoloja tuleville sukupolville. Rakentamisen kiertotaloudessa on siis lopulta kyse hyvin merkittävistä tulevaisuutta koskevista päätöksistä.

Miten toivot Minitalo Varjon vaikuttavan muihin rakennushankkeisiin ja alan kehitykseen?

– Toivottavasti se herättää keskustelua tai inspiraatiota. Olisi hienoa, jos sen rinnalle ja ohi pian tulisi vielä parempia ratkaisuja.

Mitä neuvoja antaisit muille arkkitehdeille, jotka haluavat suunnitella kestäviä ja kiertotaloutta edistäviä rakennuksia?

– Nyt tarvitaan luovuutta! Meidän pitää kytkeä irti toisistaan rakentamisen laatu ja ympäristöhaitat. Vähemmillä luonnonvaroilla pitää saada turvallisia koteja yhä useammille. Samalla pitäisi pystyä miettimään uudelleen, kuinka paljon tavaraa, materiaaleja ja energiaa hyvään asumiseen tarvitaan. Juuri tässä tilanteessa suunnittelijat voivat tehdä erittäin merkityksellistä ja tärkeää työtä.