Sisäilmahaittojen korjausmenetelmän valinta
Sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttajat ovat olleet pinnalla jo pitkään. Lukuisia kouluja, päiväkoteja ja muita julkisia rakennuksia on jouduttu sulkemaan, korjaamaan tai jopa purkamaan. Yksityisestä rakennuskannasta eivät varmaankaan kaikki tapaukset ole edes tulleet esille. Uutta tutkimustietoa aiheen ympäriltä on julkaistu runsaasti. Tutkimus- ja korjausmenetelmät ovat kehittyneet samoin kuin korjauksissa käytettävät tuotteet. Pitkälti näiden syiden takia Ympäristöministeriö on julkaissut kaksi toisiaan tukevaa opasta aiheesta.
Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2016 Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus -oppaan.
Lokakuussa 2019 julkaistiin Kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakennuksen korjaus -opas. Opas palkittiin Rakennusfysiikka 2019 -seminaarissa Kosteusturvallisen rakentamisen -palkinnolla. Oppaiden tarkoituksena on täydentää toisiaan. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus -opas on ajateltu työkaluksi erityisesti korjausten suunnittelijoille.
"Oppaassa esitetyt ratkaisut ovat periaateratkaisuja, joiden avulla korjaussuunnittelija laatii yksityiskohtaiset suunnitelmat aina kuhunkin rakennukseen soveltuviksi. Periaateratkaisuja ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan korjaussuunnittelussa." (julkaisun esipuhe)
Oikean korjausmenetelmän löytäminen
"Oikean" korjaustavan määritteleminen ei aina ole yksiselitteistä. Ja oikeita korjaustapavaihtoehtoja voi olla useampia. Lähtökohtaisesti yli- ja alikorjaamisen mahdollisuus tulisi eliminoida. Molemmat saattavat tulla yhteiskunnalle kalliiksi.
Rakennusosakohtaiset korjausmenetelmät on jaettu kolmeen pääluokkaan:
A) Perusteellinen rakenteen uusiminen
(tarvittaessa myös kantava rakenne); tavoitekäyttöikä vähintään 50 vuotta
B) Rakenteen osittainen uusiminen
(vaurioitunut materiaali poistetaan); tavoitekäyttöikä 30-50 vuotta
C) Rakenteen ilmatiiviyden ja tuuletuksen
parantaminen (vaurioitunut materiaali jätetään rakenteeseen); tavoitekäyttöikä 15-20 vuotta
Oppaassa on käsitelty edellä olevan jaottelun mukaisia korjausratkaisuja rakennusosittain.
Jäljellä oleva elinkaari ja tulossa olevat korjaukset
Oikean korjausmenetelmän valintaa kannattaa pohtia myös elinkaariajattelin kannalta. Kuinka kauan rakennuksen arvioidaan olevan vielä käytössä ja onko jo tiedossa joku peruskorjaus tai -parannus, joka tulee poistamaan havaitun ongelman. Voisiko tätä tietoa hyödyntäen käyttää ratkaisuna, vaikka kapselointia, joka poistaa ongelman tulevaan korjaukseen asti. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää, onko suunniteltua korjausta mahdollista aikaistaa.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Peltituotteet – muun muassa kelat, reikälevyt ja arkit – rakentamisen monipuoliseen käyttöön
Mitkä ominaisuudet edesauttavat männyn käyttöä sisätiloissa?
Led-valaistuksen suunnittelu on tärkeää - miksi?
Mikä led-valaisimissa maksaa?
WTF - oikean liiman valinta onkin helppoa
Viimeinen sammuttaa kynttilät!
Kysymyksiä ja vastauksia liittyen joka kodin rakennuslevyyn
Puurakentaminen yleistyy: Hiilijalanjälki jopa 75 prosenttia betonitaloa pienempi
Julkisivutiilet: mahdollisuus moneen
Moduuliratkaisut tulevat esille Helsingin keskustaan – Aulis Lundell Oy avaa showroomin Runeberginkadulle
Rakentaja, muista työturvallisuuskurssi myös poikkeusaikana
Kaukojäähdytys kerrostaloon tai toimistoon
Luetuimmat
Uusimmat