Puurakentamisen ohjelman Ilmastoviisasta rakentamista -kiertue

Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.

Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.

Talvisessa skenaariossa myrsky ulvoo ulkona ja pakkanen paukkuu. Sähköt ovat poikki ja kylmä alkaa hitaasti tehdä tietään sisälle mökkiin. Paksun peiton alla palelee ja ainoana valona on kynttilän heikko liekki.Tilanteen ei tarvitse olla näin synkkä. Kunhan muistaa ennakoida. Hyvänä varmuutena onkin pitää mökillä vähintään juurikin niitä kynttilöitä valoa tuomaan ja peittoja, joiden alle kääriytyä, mutta ihanteellisessa tilanteessa niihin ei tarvitse turvautua kuin tunnelmaa hakiessa.Toinen, mikä kannattaa huoltovarmuuden näkökulmasta miettiä on se lämmönlähde. Toimiva ratkaisu suuriin ja myös pienempiin mökkeihin löytyy nopeista lämmittäjistä, kuten kiertoilmatakoista.

Vain pieni osa kiinteistöistä yltää parhaimpaan energialuokkaan.

Suomen luonto tarjoaa paljon nähtävää eri vuodenaikoina. Koronavuosien aikana kotimaan matkailu kasvatti suosiotaan ja erilaiset luontokohteet kokivat kävijämäärissään huimaa kasvua. Mutta toisinaan luonto kutsuu myös luonnossa kulkijaa. Siisti ja toimiva wc on nykyisin mahdollista toteuttaa myös luontoon ilman viemäriverkoston sekä vesiputkien läheisyyttä.

Suomen väestö vanhenee vauhdilla ja kotona asuminen mahdollisimman pitkään on sekä valtion että useimpien ikääntyneiden oma tavoite. Monet ikääntyneet asuvat vanhemmissa rakennuksissa, joista korostuu erityisesti monotonisuudestaan tunnettu 1970-luvun kerrostalokanta. Mittava ja monisyinen korjaustarve on haaste, mutta itseään toistavissa rakennuksissa on korjaamisen kannalta myös poikkeuksellista potentiaalia. Tapio Kaasalainen tarkastelee väitöskirjassaan ikääntyvien kotona asumisen edellytyksiä tyypillisissä suomalaisissa asuinkerrostaloissa.