• Etusivu
  • Materiaalit

Uusi innovaatiokilpailu metsästi puun uusia pintakäsittelytapoja – voittaja kehitti haastajan punamullalle

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20214_70218.jpg

Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.

SiparilaHack-innovaatiokilpailun takana olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo ja Kasvu Open. Kilpailun avulla etsittiin ekologisesti kestäviä ratkaisuja puun teolliseen pintakäsittelyyn.

Voittajaksi valikoitui Team Sinisoija, jonka tuote on kestävän kehityksen periaatteita noudattava puupinnoite. Ekologinen pinnoite sisältää muun muassa väriuutetta morsinko-kasvista. Nimestään huolimatta sinisoijan väri voi olla mikä vain. Morsingon kasvatuksen arvioidaan lisääntyvän, jos sitä hyödynnetään jatkossa laajemmin puupinnoitteen raaka-aineena.

– Tässä innovaatiokilpailussa haettiin aivan uutta ratkaisua, ei ainoastaan paranneltua vanhaa. Sen vuoksi voittajaratkaisu oli mielenkiintoinen, että siinä yhdistyvät laaja osaaminen luonnonväreistä sekä Brightplus Oy:n soijatutkimus ja kokemukset. Näin syntyy uuden ajan haastaja punamullalle, projektipäällikkö Merja Rehn Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.

Team Sinisoijaan kuuluvat Natural Indigo Finland Oy, Brightplus Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä tutkijatohtori Anja Primetta yhteistyössä BioColour-hankkeen kanssa.

Kestävillä pintakäsittelyratkaisuilla on kasvavaa kysyntää erityisesti Keski-Euroopassa.

– Olemme tällä innovaatiohaasteella hakeneet aivan uusia ratkaisuja, jotka voisivat olla myös jotakin muuta kuin perinteisesti pensselillä levitettäviä pintakäsittelyaineita. Lisäksi hackathon toi yhteen osaajia ja tahoja, joiden kanssa on hyvä tehdä jatkossa yhteistyötä, Siparilan toimitusjohtaja Juha Sojakka sanoo.

"Tuotteet jääneet artesaanitasolle"

Innovaatiokilpailun tavoitteena oli etsiä vaihtoehtoja muovin ja muiden kemikaalien korvaamiseen ympäristöystävällisillä menetelmillä. Vastaaville kilpailuille on kysyntää, sillä puun pintakäsittelymenetelmät eivät ole kehittyneet Suomessa odotetulla tavalla viime vuosina.

"Vanhimmat biopohjaiset puun käsittelyaineet lienevät terva ja punamulta. Kehitystyötä tällä alalla on tehty vuosikymmeniä, mutta tuotteet ovat jääneet artesaanituotteiden tasolle. Valikoimassa on biopohjaisiin öljyihin perustuvia ja vesiliukoisia aineita, mutta teolliseen puun pintakäsittelyyn ympäristöystävällisiä ratkaisuja ei ole tällä hetkellä vielä tarjolla."
Merja Rehn, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Rehnin mukaan rakennusalalla on kova tarve hakea entistä ympäristöystävällisempää ja korkeamman lisäarvon liiketoimintaa kotimaisen puun hyödyntämisessä. Haasteena puun ekologiselle käytölle on kemikaalien käyttö.

– Puun pintakäsittelyltä vaaditaan kestävyyttä erityisesti Suomen haastavissa sääolosuhteissa. Lisäksi halutaan, että puun käsittely on helppoa, mielellään edullista, eikä sitä tarvitsisi tehdä muutaman vuoden välein, joten on ollut helpompaa ratkoa näitä ongelmia erilaisilla kemikaaleilla. Nyt on monellakin tavalla oikea hetki korjata kurssia ja löytää kestäviä, mutta samalla biopohjaisia ratkaisuja.

Teolliseen puun pintakäsittelyyn ei ole vielä punamullan tapaisia biopohjaisia pintakäsittelyaineita tarjolla
Teolliseen puun pintakäsittelyyn ei ole vielä punamullan tapaisia biopohjaisia pintakäsittelyaineita tarjolla

Ideat terassipintojen käsittelyyn poikivat kakkossijan

Suomen kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät osaltaan kemikaalien korvaamista ekologisemmilla vaihtoehtoilla.

– Kestävän rakentamisen tavoitteisiin kuluu, että pyrimme vähentämään ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja uusiutumattoman energian käyttöä. Tällöin meidän on arvioitava rakennuksen koko elinkaari. Jos haluamme Suomessa olla mallimaa kestävän kehityksen mukaisessa puurakentamisessa, meidän on arvioitava koko rakennuksen elinkaarta, mistä ja raaka-aineet hankitaan, kuinka ne valmistetaan, paljonko raaka-ainetta hukataan rakennusvaiheessa sekä sitä, kuinka niitä ylläpidetään ja kunnostetaan, Rehn jatkaa.

SiparilaHackin toiseksi sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature.

– Heidän ideassaan on paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Tiimin vahvuutena pidettiin sitä, että ratkaisussa voisi hyödyntää Siparilan oman tuotannon sivuvirtoja. Itä-Suomen yliopistoa edustavaa tiimiä vetää biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen.

Rehn on tyytyväinen innovaatiokilpailun saldoon.

"Kaiken kaikkiaan tässä innovaatiokilpailussa oli mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia ympäristöystävälliseen puun teolliseen pintakäsittelyyn. Suomalainen puurakentaminen nousee aivan uudelle tasolle, kun saamme mukaan ekologisen pintakäsittelyn. Tätä on nyt hyvä lähteä viemään eteenpäin laajalla yhteistyöllä."
Merja Rehn, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kilpailun toiselle sijalle sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature. Toisen sijan ideassa oli paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Ideassa hyödynnettiin tuotannon sivuvirtoja.
Kilpailun toiselle sijalle sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature. Toisen sijan ideassa oli paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Ideassa hyödynnettiin tuotannon sivuvirtoja.
Materiaalit
ekologisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Pikku Finlandia on mäntyrakentamisen taidonnäyte. Kuvassa rakennus sisältäpäin.  – kuvaaja Mika Pollari
Pikku-Finlandia on männyn käytön taidonnäyte – Näin se syntyi
Finlandia-talossa käynnistettiin perusparannusurakka kuluvan vuoden alussa. Remontoitu kongressikeskus avautuu yleisölle noin 2,5 vuoden kuluttua. Tänä aikana toimintoja on siirretty Finlandia-talon eteen pikavauhdilla nousseeseen Pikku-Finlandiaan, joka on suunniteltu pienemmän mittaluokan tapahtumakeskukseksi.
20208_66173.jpg
Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?
Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.
Tulikiven Lamu 18 Grafia-pinnalla
Vinkki: takkavaihtoehtoja myös mökkiolosuhteisiin
Talvisessa skenaariossa myrsky ulvoo ulkona ja pakkanen paukkuu. Sähköt ovat poikki ja kylmä alkaa hitaasti tehdä tietään sisälle mökkiin. Paksun peiton alla palelee ja ainoana valona on kynttilän heikko liekki.Tilanteen ei tarvitse olla näin synkkä. Kunhan muistaa ennakoida. Hyvänä varmuutena onkin pitää mökillä vähintään juurikin niitä kynttilöitä valoa tuomaan ja peittoja, joiden alle kääriytyä, mutta ihanteellisessa tilanteessa niihin ei tarvitse turvautua kuin tunnelmaa hakiessa.Toinen, mikä kannattaa huoltovarmuuden näkökulmasta miettiä on se lämmönlähde. Toimiva ratkaisu suuriin ja myös pienempiin mökkeihin löytyy nopeista lämmittäjistä, kuten kiertoilmatakoista.
projektijohtaminen
Vastuiden jakautuminen eri urakkamuodoissa
Uudemmissa toteutusmuodoissa vastuuta jaetaan enemmän eri osapuolten kesken. Tällainen toimintamalli soveltuu asiantuntijan mukaan myös perinteisempiin urakkamuotoihin.
Rakennuttaja ja työnjohtaja bänditilassa
Kuivatusjärjestelmä varmisti terveen rakentamisen tiukassa aikataulussa
Laukaan lukion uudisrakennuksen teko oli juuri alkamassa, kun rakentajille tuli tiukka paikka: väestönsuojan paksu betoniholvi ei ehtisi kuivua tavoiteajassa. Avuksi löytyi SafeDrying-kuivatusjärjestelmä, jota rakennuttaja kiittää nyt lukiotilojen terveydestä sekä hankkeen aikataulussa pysymisestä.
202012_67947.jpg
Öljylämmityksen vaihtamiseen muutakin avustusta; ARAn rahaa voi hakea vielä kaksi vuotta
Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitettu valtionavustus on osoittautunut menestykseksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää myös energia-avustusta energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin, kuten öljylämmityksen vaihtamiseen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton