Uusi innovaatiokilpailu metsästi puun uusia pintakäsittelytapoja – voittaja kehitti haastajan punamullalle

Rakentajan toimitus

Päivitetty 15.11.2022

Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.

SiparilaHack-innovaatiokilpailun takana olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo ja Kasvu Open. Kilpailun avulla etsittiin ekologisesti kestäviä ratkaisuja puun teolliseen pintakäsittelyyn.

Voittajaksi valikoitui Team Sinisoija, jonka tuote on kestävän kehityksen periaatteita noudattava puupinnoite. Ekologinen pinnoite sisältää muun muassa väriuutetta morsinko-kasvista. Nimestään huolimatta sinisoijan väri voi olla mikä vain. Morsingon kasvatuksen arvioidaan lisääntyvän, jos sitä hyödynnetään jatkossa laajemmin puupinnoitteen raaka-aineena.

– Tässä innovaatiokilpailussa haettiin aivan uutta ratkaisua, ei ainoastaan paranneltua vanhaa. Sen vuoksi voittajaratkaisu oli mielenkiintoinen, että siinä yhdistyvät laaja osaaminen luonnonväreistä sekä Brightplus Oy:n soijatutkimus ja kokemukset. Näin syntyy uuden ajan haastaja punamullalle, projektipäällikkö Merja Rehn Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.

Team Sinisoijaan kuuluvat Natural Indigo Finland Oy, Brightplus Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä tutkijatohtori Anja Primetta yhteistyössä BioColour-hankkeen kanssa.

Kestävillä pintakäsittelyratkaisuilla on kasvavaa kysyntää erityisesti Keski-Euroopassa.

– Olemme tällä innovaatiohaasteella hakeneet aivan uusia ratkaisuja, jotka voisivat olla myös jotakin muuta kuin perinteisesti pensselillä levitettäviä pintakäsittelyaineita. Lisäksi hackathon toi yhteen osaajia ja tahoja, joiden kanssa on hyvä tehdä jatkossa yhteistyötä, Siparilan toimitusjohtaja Juha Sojakka sanoo.

"Tuotteet jääneet artesaanitasolle"

Innovaatiokilpailun tavoitteena oli etsiä vaihtoehtoja muovin ja muiden kemikaalien korvaamiseen ympäristöystävällisillä menetelmillä. Vastaaville kilpailuille on kysyntää, sillä puun pintakäsittelymenetelmät eivät ole kehittyneet Suomessa odotetulla tavalla viime vuosina.

"Vanhimmat biopohjaiset puun käsittelyaineet lienevät terva ja punamulta. Kehitystyötä tällä alalla on tehty vuosikymmeniä, mutta tuotteet ovat jääneet artesaanituotteiden tasolle. Valikoimassa on biopohjaisiin öljyihin perustuvia ja vesiliukoisia aineita, mutta teolliseen puun pintakäsittelyyn ympäristöystävällisiä ratkaisuja ei ole tällä hetkellä vielä tarjolla."
Merja Rehn, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Rehnin mukaan rakennusalalla on kova tarve hakea entistä ympäristöystävällisempää ja korkeamman lisäarvon liiketoimintaa kotimaisen puun hyödyntämisessä. Haasteena puun ekologiselle käytölle on kemikaalien käyttö.

– Puun pintakäsittelyltä vaaditaan kestävyyttä erityisesti Suomen haastavissa sääolosuhteissa. Lisäksi halutaan, että puun käsittely on helppoa, mielellään edullista, eikä sitä tarvitsisi tehdä muutaman vuoden välein, joten on ollut helpompaa ratkoa näitä ongelmia erilaisilla kemikaaleilla. Nyt on monellakin tavalla oikea hetki korjata kurssia ja löytää kestäviä, mutta samalla biopohjaisia ratkaisuja.

Teolliseen puun pintakäsittelyyn ei ole vielä punamullan tapaisia biopohjaisia pintakäsittelyaineita tarjolla

Ideat terassipintojen käsittelyyn poikivat kakkossijan

Suomen kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät osaltaan kemikaalien korvaamista ekologisemmilla vaihtoehtoilla.

– Kestävän rakentamisen tavoitteisiin kuluu, että pyrimme vähentämään ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja uusiutumattoman energian käyttöä. Tällöin meidän on arvioitava rakennuksen koko elinkaari. Jos haluamme Suomessa olla mallimaa kestävän kehityksen mukaisessa puurakentamisessa, meidän on arvioitava koko rakennuksen elinkaarta, mistä ja raaka-aineet hankitaan, kuinka ne valmistetaan, paljonko raaka-ainetta hukataan rakennusvaiheessa sekä sitä, kuinka niitä ylläpidetään ja kunnostetaan, Rehn jatkaa.

SiparilaHackin toiseksi sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature.

– Heidän ideassaan on paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Tiimin vahvuutena pidettiin sitä, että ratkaisussa voisi hyödyntää Siparilan oman tuotannon sivuvirtoja. Itä-Suomen yliopistoa edustavaa tiimiä vetää biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen.

Rehn on tyytyväinen innovaatiokilpailun saldoon.

"Kaiken kaikkiaan tässä innovaatiokilpailussa oli mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia ympäristöystävälliseen puun teolliseen pintakäsittelyyn. Suomalainen puurakentaminen nousee aivan uudelle tasolle, kun saamme mukaan ekologisen pintakäsittelyn. Tätä on nyt hyvä lähteä viemään eteenpäin laajalla yhteistyöllä."
Merja Rehn, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kilpailun toiselle sijalle sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature. Toisen sijan ideassa oli paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Ideassa hyödynnettiin tuotannon sivuvirtoja.

Materiaalit

ekologisuus

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

nainen suuren ikkunan edessä viileässä sisätilassa

Energia

Kaukojäähdytys kerrostaloon tai toimistoon

Kuumat kesät ovat yleistyneet Suomessa, ja uusia hellejaksoja on odotettavissa jatkossakin. Kaukojäähdytys tarjoaa huolettoman ja huomaamattoman ratkaisun pysyä viileänä.

Remontti

RAKLI ry:n ja ympäristöministeriön sopimus edistää kestävää purkamista

Ympäristöministeriö ja RAKLI ry tiedottavatYmpäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat tänään green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi."Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

Rakentaminen

Jätevesijärjestelmän rakentaminen uudis- ja saneerauskohteeseen on luvanvaraista

Vuoden 2004 sekä sen jälkeen myönnetyissä rakennusluvissa on edellytetty jätevesijärjestelmien kuntoon saattaminen. Vanhemmissa, haja-asutusalueilla sijaitsevissa rakennuksissa, jätevesijärjestelmän saneeraus tulee huolehtia etenkin silloin, kun kiinteistössä tehdään suurempi remontti.

Suuri rikkoutunut putki vuotaa vettä kovalla paineella ympäristöön

LVI

Taloyhtiö ja vesivahinko: millaisia ovat kustannukset?

Vesivahinko on tunnetusti taloyhtiössä kriisin paikka, sillä vesivuotojen kulut karkaavat helposti ja huomaamatta. Pelkästään yksi vuotava WC-pytty maksaa keskimäärin vuodessa 1000 euroa, vaikka vuoto olisi niin pieni, että sitä ei havaitsisi paljaalla silmällä. Käyttövesiverkostossa havaittava vesivahinko ei siis suinkaan aina tarkoita suurta putkirikkoa, vaan myös piilevä ja huomaamaton vuotovahinko voi aiheuttaa mittavia kuluja taloyhtiöllesi.

Piha

Tee se itse askartelubetonilla

Kuulutko heihin, jotka haluavat tehdä ja toteuttaa itse – kokeilla rohkeasti omaa luovuuttaan ja taitojaan? Juurikin askartelukäyttöön ja DIY-henkiseen tekemiseen on kehitetty weber Hobby Concrete Askartelubetoni ja weber white concrete, joilla voit helposti toteuttaa erilaisia betonisia koriste- ja käyttöesineitä, betonitaidetta, puutarha-aiheita ja niin edelleen. Tuotteille on myönnetty Avainlippu. Askartelubetoni voidaan valaa muottiin ja sitä voi soveltuvin osin myös muovailla.Tässä muutamia askarteluideoita syksyn pimeneviin iltoihin: