• Etusivu
  • Remontti

Epävarmuus rakennusten elinkaariarvioissa kasvaa

Näin ilmastonmuutos vaikuttaa

Rakentajan toimitus
Julkaistu 12.11.2021Päivitetty 27.01.2023
202111_73511.jpg

Kuva: Shutterstock

Rakennusten elinkaariarvioinnin merkitys korostuu, kun laskentamalleissa otetaan entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Suomessa ei kuitenkaan ole käytössä varsinaisia standardeja siitä, miten pitkään rakennuksen on kestettävä. Ainoa laskennallinen käyttöikä koskee betonirakenteiden korroosiovaurioitumista ja betonin pakkasrapautumista.

Mikä on rakennuksen laskennallinen käyttöikä?

Nykyisin rakennukset suunnitellaan Suomessa tyypillisesti 50 tai 100 vuoden käyttöiälle. Rakennushankkeeseen ryhtyvä määrittää tavoitekäyttöiän, joka on suunnittelijoiden työn lähtökohta. Tässä käyttöikäsuunnittelulla on keskeinen merkitys.

Jotta rakennukselle voidaan tehdä käyttöikämalli, sitä ennen on tehtävä vauriomalli. Sen tarkoituksena on kertoa suunnittelijalle, kuinka nopeasti rakennuksen tai sen osan arvioidaan vaurioituvan tulevina vuosina.

– Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida, kuinka monta kertaa rakennusosaa joudutaan korjaamaan tai uusimaan sen käyttöiän aikana, tekniikan tohtori, Ramboll Suomen johtava asiantuntija Jukka Lahdensivu selvittää.

RT-kortistossa ikkunoille, julkisivutyypeille ja parvekkeille on kerrottu käyttöikä, jonka niiden on arvioitu kestävän säännöllisesti huollettuina. Tekninen käyttöikä tarkoittaa RT-kortiston määritelmän mukaan "käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät". Kyseessä on kokemukseen perustuva arvio.

Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, kyseinen rakenne tai rakennusosa suositellaan korjattavan tai vaihdettavan uuteen.

95 prosenttia rakennuksista saavuttaa 50 vuoden iän

Suomessa rakennusten ilmastorasitus on varsin erilainen rannikkoalueilla ja sisämaassa. Sillä on vaikutusta myös rakenteiden oletettuun elinkaareen. Rannikolla rakennuksiin kohdistuu voimakas rasitus sateiden ja voimakkaan tuulen takia.

RT-kortistossa rakenteiden elinkaaret määritellään kolmiportaisella asteikolla: ankaralle rasitukselle, normaalille rasitukselle ja kevyelle rasitukselle. Jos talossa on lautaverhoilu, ankaran rasituksen asteikon mukainen käyttöikä julkisivulle on 30 vuotta, normaalilla rasituksella 50 vuotta ja kevyellä rasituksella 70 vuotta. RT-kortiston mukaan tällaisen julkisivun hoito- ja kunnossapitojaksot ovat viiden ja kahdenkymmenen vuoden välein.

Muuttuvat sääolosuhteet aiheuttavat julkisivuille voimakasta rasitusta

Muuttuvat sääolosuhteet aiheuttavat julkisivuille voimakasta rasitusta

Elinkaariarviointi tehdään aina uudisrakennukselle. Tilaaja asettaa käyttöikätavoitteen ja suunnittelu tehdään sen mukaan.

Lahdensivun mukaan elinkaariarvioinnissa voidaan mennä herkästi pieleen, jos asiantuntemusta ei ole riittävästi.

– Pitää ymmärtää, että 50 vuoden tavoitekäyttöikä ei ole sama kuin maitopurkissa oleva viimeinen käyttöpäivä. Noin 95 prosenttia julkisivuista saavuttaa 50 vuoden käyttöiän, mutta mediaani on 100 ja 140 vuoden välissä. Siinä on kohtuullinen marginaali työn tai materiaalien virheille. Yleensä homma prakaa siinä, että julkisivun liitosten merkitys esimerkiksi sokkeliin ja ikkunoihin saattaa unohtua.

Elinkaariarviointi vaikeutuu

Käyttöikäajattelu tuli käyttöön betoninormeihin vuonna 2004. Sen jälkeen se on levinnyt muihin materiaaleihin.

– Jos esimerkiksi betoniparveke suunnitellaan 50 vuoden käyttöiällä, betonin lujuusluokan on oltava tietyn suuruinen samoin kuin raudoitteiden peitepaksuuksien. Jos sama rakenne suunnitellaan sadalle vuodelle, asiat pitää tehdä paljon paremmin: betonin lisähuokostusta ja raudoitteiden peitepaksuuksia on lisättävä. Tässä kohtaa rakenteita on mahdollista optimoida, Lahdensivu sanoo.

– Luonnon kuormille määritellään isompia kertoimia, koska epävarmuus kasvaa. Erityisen paljon lisääntyy sateisuus. Kun tämä yhdistetään voimakkaisiin tuuliin, rannikkoalueilla viistosateen määrän ennakoidaan olevan merkittävästi suurempi kuin vuonna 2000, Lahdensivu jatkaa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden vaikea ennakoitavuus tekee elinkaariarvioinnista yhä vaikeampaa tulevina vuosina. (Kuva: Shutterstock)

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden vaikea ennakoitavuus tekee elinkaariarvioinnista yhä vaikeampaa tulevina vuosina. (Kuva: Shutterstock)

Rakennusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan arvioida erilaisilla laskentatyökaluilla, jotka edellyttävät muun muassa päästötietojen tuntemista sekä mahdollisimman tarkan tiedon esimerkiksi siitä, paljonko rakenteissa on betonia ja puuta. Ympäristöministeriö julkaisi viime vuoden keväänä CO2data.fi -päästötietokannan, josta voi tarkistaa Suomessa käytössä olevien rakennustuotteiden ja palveluiden keskimääräisiä päästötietoja. Palvelun tavoitteena on helpottaa ja yhdenmukaistaa rakennusten elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten laskentaa ja edistää vähähiilistä rakentamista.

Lahdensivun mukaan elinkaaren laskentaa helpottaisi myös se, että valmistajat huolehtisivat tuotteidensa EPD-merkinnöistä. Ympäristöseloste eli EPD on vapaaehtoinen, kolmannen osapuolen todentama asiakirja, jossa kuvataan kyseisen tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia elinkaarianalyysin perusteella. Tieto valmistusprosesseista auttaa rakentajia muun muassa hiilijalanjäljen laskennassa.

Tulvat aiheuttavat isoimman riskin

Vaikka säätilat muuttuvat, ne eivät tuoreen väitöskirjan mukaan vaikuta rakennusten vaurioitumisen etenemiseen radikaalisti.

– Toki rapautumailmiöt ja korroosio lisääntyy, mutta sitä on tapahtunut jo kymmeniä vuosia tätä ennenkin. Eteneminen vain hieman kiihtyy. Vallitsevat suunnittelunormit ovat mielestäni riittäviä, Lahdensivu sanoo.

Hankalin muutos koskee tulvia rannikkoseuduilla ja kaupunkialueilla. Lahdensivun mukaan muutokset näkyvät vuosisadan loppuun mennessä.

– Meritulvat ja rannikon tulviminen on hankala asia, samoin kaupunkitulvat. Kun vettä tulee paljon kerralla, katuviemäriverkosto ei vedä riittävästi vaan vesi tulvii kellareihin ja kaduille. Asfaltoidut kadut ja piha-alueet eivät pysty imeyttämään vettä maaperään.

Hometta ja kosteusvaurioita (kuva: Shutterstock)

Hometta ja kosteusvaurioita (kuva: Shutterstock)

Ympäristöministeriön Rakentamisen mitoitussäät -hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Ensi vuoden puolella saadaan tarkempia vastauksia ilmastonmuutoksen riskeistä rakennuksille. Lahdensivun mukaan reagoinnin suhteen ollaan joka tapauksessa myöhässä.

– Esimerkiksi tulvauhkista julkaistiin ensimmäisiä kirjoituksia jo 90-luvun puolivälissä. Toki uudisrakentamisessa on mahdollista välttää tulvariskialueille rakentamista tai tehdä tarvittavia tulvasuojaustoimia.

Info

Info

Elinkaariajattelu pähkinänkuoressa:

  • Tekninen käyttöikä tarkoittaa RT-kortiston määritelmän mukaan "käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät".
  • RT-kortistossa rakenteiden elinkaaret määritellään kolmiportaisella asteikolla: ankaralle rasitukselle, normaalille rasitukselle ja kevyelle rasitukselle.
  • Rakennusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia arvioidaan erilaisilla laskentatyökaluilla, jotka edellyttävät muun muassa päästötietojen tuntemista sekä mahdollisimman tarkan tiedon esimerkiksi siitä, paljonko rakenteissa on betonia ja puuta.
Rakentaja.fi
Remontti
julkisivu
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

201910_60501.jpg
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
201911_61480.jpg
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Rakentaminen Suomessa
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki
Edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 20 vuotta. Muutospainetta lakimuutoksille aiheuttaa ympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Muutokset kuten, hiilineutraaliuden tavoittaminen on yhtenä suurena haasteena rakentamisessa tulevaisuudessa. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – uudelta nimeltään kaavoitus- ja rakentamislaki – asettaa puitteet tulevaisuuden rakentamiselle, mutta mitkä ovat uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteet, sisältö ja nykyinen tilanne?
201511_44835.jpg
Ratkaisu, joka on hinnallisesti ja laadullisesti kilpailukykyinen
Kahteen Lappeenrannan Mäntylän kaupunginosassa sijaitsevaan kerrostaloon tehdään laajamittainen peruskorjaus. Uudeksi julkisivuratkaisuksi valittiin paikalla muurattu tiili, joka osoittautui niin hinnallisesti kuin laadullisestikin kilpailukykyiseksi ratkaisuksi. Julkisivukorjauksen lisäksi taloihin tehdään myös täydellinen sisätilojen peruskorjaus sisältäen niin ilmanvaihdon kuin putkistojenkin uusimisen.
Juha Karilainen "Mr. Brick"
Juha Karilaisen pitkälle uralle selkeä selitys: ”Rakkaus tiileen syttyi jo varhain”
Juha Karilainen, jos kuka, on ansainnut lisänimensä ”Mr. Brick”. Tosin opiskelijat nimittävät häntä rennommin ”Tiilijäbäksi”.Karilainen jäi kesäkuun alusta eläkkeelle 36 vuoden uran jälkeen. – Kertaakaan en ole katunut rakennusalan opintojani ja työtäni tiilien parissa. Tiili on ollut 6 000 vuotta muodissa, eikä se siitä mihinkään hievahda.
20196_58229.jpg
Julkisivu rantarakentamiseen
Helsingin kaupungin rantarakentamisen ohjeistossa on hyödyllistä tietoa rakentamiseen niin meren kuin suurten sisämaajärvien läheisyyteen, joissa olosuhteet ovat erityisen vaativat. Weberin ratkaisuista esimerkiksi MonoRoc eristerappaus- ja Kahi Facade –julkisivujärjestelmät sopivat erityisen hyvin rantarakentamisen sisämaata huomattavasti ankarammin julkisivurakenteita rasittaviin sääoloihin.Rantarakentaminen yleistyy. Helsingissä satamatoimintojen siirtyminen Vuosaareen on vapauttanut meren rannalla useita alueita asunto- ja toimistorakentamiseen ja muuhun käyttöön. Muissakin rannikkokaupungeissa suuntauksena on parhailla ranta-alueilla keskustan läheisyydessä sijaitsevien satamatoimintojen ja teollisuuden siirtäminen kauemmas ja asuntojen rakentaminen tilalle.Rakennusten ympäristöolosuhteet ovat rantarakentamisessa usein huomattavasti vaativammat kuin sisämaahan rakennettaessa. Suunnittelussa ja rakentamisessa on huolellisesti otettava huomioon nämä alueelliset erityispiirteet. Ohjeita kannattaa hyödyntää aivan meren tai suuren järven rannalla sijaitsevien alueiden lisäksi ainakin parin kilometrin etäisyyteen rannasta ulottuvalla vyöhykkeellä.Tärkeimmät muista alueista poikkeavat tekijät ovat yleensä kosteusolosuhteet, kovemmat tuulikuormat, vedestä ja jäästä aiheutuvat kuormitukset ja rasitukset, suuremmat viistosademäärät ja usein vaikeat perustamisolosuhteet.Rakenteiden käyttöikämitoitukselle olosuhteet asettavat erityisiä haasteita. Varsinkin julkisivujen suunnittelu on haastavaa. Kova tuuli yhdistettynä kosteusrasitukseen vaatii erilaisten julkisivudetaljien tavanomaista huolellisempaa suunnittelua ja rakentamista, jotta saavutetaan riittävä käyttöikä, eivätkä rakenteet turmellu ennenaikaisesti.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton