• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Piha
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Remontti

Epävarmuus rakennusten elinkaariarvioissa kasvaa

Näin ilmastonmuutos vaikuttaa

Rakentajan toimitus
Julkaistu 12.11.2021Päivitetty 27.01.2023
202111_73511.jpg

Kuva: Shutterstock

Rakennusten elinkaariarvioinnin merkitys korostuu, kun laskentamalleissa otetaan entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Suomessa ei kuitenkaan ole käytössä varsinaisia standardeja siitä, miten pitkään rakennuksen on kestettävä. Ainoa laskennallinen käyttöikä koskee betonirakenteiden korroosiovaurioitumista ja betonin pakkasrapautumista.

Mikä on rakennuksen laskennallinen käyttöikä?

Nykyisin rakennukset suunnitellaan Suomessa tyypillisesti 50 tai 100 vuoden käyttöiälle. Rakennushankkeeseen ryhtyvä määrittää tavoitekäyttöiän, joka on suunnittelijoiden työn lähtökohta. Tässä käyttöikäsuunnittelulla on keskeinen merkitys.

Jotta rakennukselle voidaan tehdä käyttöikämalli, sitä ennen on tehtävä vauriomalli. Sen tarkoituksena on kertoa suunnittelijalle, kuinka nopeasti rakennuksen tai sen osan arvioidaan vaurioituvan tulevina vuosina.

– Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida, kuinka monta kertaa rakennusosaa joudutaan korjaamaan tai uusimaan sen käyttöiän aikana, tekniikan tohtori, Ramboll Suomen johtava asiantuntija Jukka Lahdensivu selvittää.

RT-kortistossa ikkunoille, julkisivutyypeille ja parvekkeille on kerrottu käyttöikä, jonka niiden on arvioitu kestävän säännöllisesti huollettuina. Tekninen käyttöikä tarkoittaa RT-kortiston määritelmän mukaan "käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät". Kyseessä on kokemukseen perustuva arvio.

Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, kyseinen rakenne tai rakennusosa suositellaan korjattavan tai vaihdettavan uuteen.

95 prosenttia rakennuksista saavuttaa 50 vuoden iän

Suomessa rakennusten ilmastorasitus on varsin erilainen rannikkoalueilla ja sisämaassa. Sillä on vaikutusta myös rakenteiden oletettuun elinkaareen. Rannikolla rakennuksiin kohdistuu voimakas rasitus sateiden ja voimakkaan tuulen takia.

RT-kortistossa rakenteiden elinkaaret määritellään kolmiportaisella asteikolla: ankaralle rasitukselle, normaalille rasitukselle ja kevyelle rasitukselle. Jos talossa on lautaverhoilu, ankaran rasituksen asteikon mukainen käyttöikä julkisivulle on 30 vuotta, normaalilla rasituksella 50 vuotta ja kevyellä rasituksella 70 vuotta. RT-kortiston mukaan tällaisen julkisivun hoito- ja kunnossapitojaksot ovat viiden ja kahdenkymmenen vuoden välein.

Muuttuvat sääolosuhteet aiheuttavat julkisivuille voimakasta rasitusta

Muuttuvat sääolosuhteet aiheuttavat julkisivuille voimakasta rasitusta

Elinkaariarviointi tehdään aina uudisrakennukselle. Tilaaja asettaa käyttöikätavoitteen ja suunnittelu tehdään sen mukaan.

Lahdensivun mukaan elinkaariarvioinnissa voidaan mennä herkästi pieleen, jos asiantuntemusta ei ole riittävästi.

– Pitää ymmärtää, että 50 vuoden tavoitekäyttöikä ei ole sama kuin maitopurkissa oleva viimeinen käyttöpäivä. Noin 95 prosenttia julkisivuista saavuttaa 50 vuoden käyttöiän, mutta mediaani on 100 ja 140 vuoden välissä. Siinä on kohtuullinen marginaali työn tai materiaalien virheille. Yleensä homma prakaa siinä, että julkisivun liitosten merkitys esimerkiksi sokkeliin ja ikkunoihin saattaa unohtua.

Elinkaariarviointi vaikeutuu

Käyttöikäajattelu tuli käyttöön betoninormeihin vuonna 2004. Sen jälkeen se on levinnyt muihin materiaaleihin.

– Jos esimerkiksi betoniparveke suunnitellaan 50 vuoden käyttöiällä, betonin lujuusluokan on oltava tietyn suuruinen samoin kuin raudoitteiden peitepaksuuksien. Jos sama rakenne suunnitellaan sadalle vuodelle, asiat pitää tehdä paljon paremmin: betonin lisähuokostusta ja raudoitteiden peitepaksuuksia on lisättävä. Tässä kohtaa rakenteita on mahdollista optimoida, Lahdensivu sanoo.

– Luonnon kuormille määritellään isompia kertoimia, koska epävarmuus kasvaa. Erityisen paljon lisääntyy sateisuus. Kun tämä yhdistetään voimakkaisiin tuuliin, rannikkoalueilla viistosateen määrän ennakoidaan olevan merkittävästi suurempi kuin vuonna 2000, Lahdensivu jatkaa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden vaikea ennakoitavuus tekee elinkaariarvioinnista yhä vaikeampaa tulevina vuosina. (Kuva: Shutterstock)

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden vaikea ennakoitavuus tekee elinkaariarvioinnista yhä vaikeampaa tulevina vuosina. (Kuva: Shutterstock)

Rakennusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan arvioida erilaisilla laskentatyökaluilla, jotka edellyttävät muun muassa päästötietojen tuntemista sekä mahdollisimman tarkan tiedon esimerkiksi siitä, paljonko rakenteissa on betonia ja puuta. Ympäristöministeriö julkaisi viime vuoden keväänä CO2data.fi -päästötietokannan, josta voi tarkistaa Suomessa käytössä olevien rakennustuotteiden ja palveluiden keskimääräisiä päästötietoja. Palvelun tavoitteena on helpottaa ja yhdenmukaistaa rakennusten elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten laskentaa ja edistää vähähiilistä rakentamista.

Lahdensivun mukaan elinkaaren laskentaa helpottaisi myös se, että valmistajat huolehtisivat tuotteidensa EPD-merkinnöistä. Ympäristöseloste eli EPD on vapaaehtoinen, kolmannen osapuolen todentama asiakirja, jossa kuvataan kyseisen tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia elinkaarianalyysin perusteella. Tieto valmistusprosesseista auttaa rakentajia muun muassa hiilijalanjäljen laskennassa.

Tulvat aiheuttavat isoimman riskin

Vaikka säätilat muuttuvat, ne eivät tuoreen väitöskirjan mukaan vaikuta rakennusten vaurioitumisen etenemiseen radikaalisti.

– Toki rapautumailmiöt ja korroosio lisääntyy, mutta sitä on tapahtunut jo kymmeniä vuosia tätä ennenkin. Eteneminen vain hieman kiihtyy. Vallitsevat suunnittelunormit ovat mielestäni riittäviä, Lahdensivu sanoo.

Hankalin muutos koskee tulvia rannikkoseuduilla ja kaupunkialueilla. Lahdensivun mukaan muutokset näkyvät vuosisadan loppuun mennessä.

– Meritulvat ja rannikon tulviminen on hankala asia, samoin kaupunkitulvat. Kun vettä tulee paljon kerralla, katuviemäriverkosto ei vedä riittävästi vaan vesi tulvii kellareihin ja kaduille. Asfaltoidut kadut ja piha-alueet eivät pysty imeyttämään vettä maaperään.

Hometta ja kosteusvaurioita (kuva: Shutterstock)

Hometta ja kosteusvaurioita (kuva: Shutterstock)

Ympäristöministeriön Rakentamisen mitoitussäät -hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Ensi vuoden puolella saadaan tarkempia vastauksia ilmastonmuutoksen riskeistä rakennuksille. Lahdensivun mukaan reagoinnin suhteen ollaan joka tapauksessa myöhässä.

– Esimerkiksi tulvauhkista julkaistiin ensimmäisiä kirjoituksia jo 90-luvun puolivälissä. Toki uudisrakentamisessa on mahdollista välttää tulvariskialueille rakentamista tai tehdä tarvittavia tulvasuojaustoimia.

Info

Info

Elinkaariajattelu pähkinänkuoressa:

  • Tekninen käyttöikä tarkoittaa RT-kortiston määritelmän mukaan "käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät".
  • RT-kortistossa rakenteiden elinkaaret määritellään kolmiportaisella asteikolla: ankaralle rasitukselle, normaalille rasitukselle ja kevyelle rasitukselle.
  • Rakennusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia arvioidaan erilaisilla laskentatyökaluilla, jotka edellyttävät muun muassa päästötietojen tuntemista sekä mahdollisimman tarkan tiedon esimerkiksi siitä, paljonko rakenteissa on betonia ja puuta.
Rakentaja.fi
Remontti
julkisivu
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20222_76852.jpg

Kuinka usein julkisivuja pitää huoltaa ja miten?

Sääolosuhteet vaikuttavat eniten julkisivujen huoltotoimenpiteisiin. Listasimme myös ovien, ikkunoiden ja vesikaton vaatimat huollot.

202010_67127.jpg

Kevyet puuelementit pääroolissa Tokion Metsä-paviljongissa

Tokion Suomen suurlähetystön viereen nousi ennätysajassa Metsä-paviljonki. Viralliset avajaiset järjestettiin 6. lokakuuta.

20204_63783.jpg

Mitkä ovat yleisimmät rakentamiseen käytetyt puulajit Suomessa?

Suomen pinta-alasta on 75% metsää. Puun käyttö rakentamisessa on siis luontaista ottaen huomioon, mitä on tarjolla ympäristössämme. Mitkä ovat ne rakentamisessa yleisesti käytetyt puulajit, joita käytämme ja, joita löytyy puulajistostamme? Mikä puu on erinomaista saunalaudepuuksi? Mitä puuta käytetään eniten ikkuna- ja oviteollisuudessa ja miksi? Entä, mikä on yleisesti käytetty vanerin raaka-aineena?

202110_73352.jpg

Katso miten helposti kaupparakennukselle saatiin uusi näyttävä julkisivu

Julkisivu on rakennukselle tärkeä osa kokonaisuutta, johon tulee panostaa. Julkisivun tulee olla myös muun muassa näyttävä, tyylikäs, kestävä, helppo asentaa ja ennen kaikkea kustannustehokas. Tutustu kokemukseen ja katso video miten Lappeenrannassa kaupan alkuperäisestä julkisivusta saatiin helposti kertoheitolla näyttävä ja tyylikäs.

Lämmöneristeen asennus

Älykäs energiaremontti alkaa lämmöneristyksestä

Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Ulkovaipan hyvä lämmöneristys on tehokkain tapa vähentää rakennusten energiankulutusta. Hyvä lämmöneristys parantaa myös sisäilmaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä, nostaa rakennuksen arvoa ja lisää rakennuksen käyttöikää. Lisäeristys on erittäin hyvä investointi.

20223_77156.jpg

Led-valaistus räystäässä tuo talon parhaat puolet esiin

Kun nostetaan katse kohti kattoa ja räystäitä, niin löydetään hyviä valaistuskohteita. Uuden tai remontoitavan talon ulkovalaistuksessa voidaan käyttää led-kiskoa, eli led-nauhaa ja alumiiniprofiilia, sekä led-spotteja. Esittelyssä kohteen Talo Rautio ulkovalaistus.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton