• Etusivu
  • Talo

Kosteusturvallinen rakentaminen tutuksi myös ammattilaisille

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö SafeDrying Oy
Päivitetty 20.09.2024
SafeDrying toimintaperiaate

© SafeDrying

Vuonna 2021 Rakennusfysiikka-seminaarissa jaettiin viidettä kertaa kosteusturvallisen rakentamisen palkinto. Yksi voittajaehdokkaista oli SafeDrying-järjestelmä tutkimuksella "Kastuneen tiiliseinän kuivattaminen seinän sisään upottamalla asennetulla ilmakiertoisella kuivatusjärjestelmällä". SafeDrying oli jo toista kertaa kuuden vuoden sisään ehdokkaana kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon saajaksi.

Tulilattiasta SafeDrying-järjestelmäksi

SafeDrying-järjestelmä sai alkunsa Esa Tommolan ollessa vielä Passiivitalot Oy:n toimitusjohtaja. Tuolloin passiivitalon Tulilattia-niminen lattialämmitys oli toteutettu takan lämpöä hyödyntäen.

Lämpö ohjattiin lattian sisään valettuun putkistoon, jolloin saatiin suurempi lämpöä varaava massa. Eräässä kohteessa peltisepän virheestä putkistoon pääsi vettä. Tällöin huomattiin putkiston kuivattava ominaisuus ja lopulta keksittiin asentaa kosteusanturit kanavistoon, jolloin saatiin kosteusvahti laatan sisään.

<p data-block-key="bm6x4">Esa Tommola SafeDrying-järjestelmän kehittäjä</p>
Esa Tommola SafeDrying-järjestelmän kehittäjä

Järjestelmä esiteltiin Rakennusfysiikka-päivillä ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tällöin todettiin, että SafeDrying on paras tuotekehitysinnovaatio kosteusturvallisen rakentamisen alalla sekä todennäköisesti maailman tehokkain betonin kuivatusjärjestelmä.

Yleensä betoni kuivuu vain kahteen suuntaan, mutta järjestelmän avulla saatiin mukaan kolmaskin kuivatussuunta, kun kanavisto valettiin betonin sisään.

SafeDrying on ollut mukana jokaisilla Rakennusfysiikka-päivillä tämän jälkeen vähintään yhdellä artikkelilla. Edelleen on kuitenkin suuri haaste saada yleisö ymmärtämään, miten järjestelmä oikein toimii.

Matkan varrella Tulilattian nimi muutettiin SafeDryingiksi.

Pitkän tuotekehityksen tulos

Tuotekehityksestä Esa Tommola nimeää kaksi suurinta käännekohtaa.

– Ensimmäinen on ehdottomasti kuivatuskanaviston rakenne. Siitä saatiin kehitettyä kuivattava ja samalla betonivalun painon kestävä.

Toinen merkittävä askel oli kosteusanturien etäseuranta. Kanaviston tulo- ja menoilman lämpötiloja voidaan seurata ja näin laskea kohteen rakennusfysikaalista toimintaa.

SafeDryingilla oli vuonna 2021 yli 100 seurantakohdetta ja niistä 13:sta on paljastunut muita sekundäärisiä kosteudenlähteitä, jotka on havaittu jatkuvaseurantaisten kosteusanturien avulla. Tuloksia analysoiden on löydetty kostumisen syy ja siihen on pystytty puuttumaan.

– Meille tärkeintä on, että rakennus saadaan kuivaksi, joten on hyvä, että myös kosteuslähteet löydetään. Kuiva rakenne on yhteinen intressimme tilaajan kanssa.

Järjestelmä alapohjan kuivattamisesta myös seinien kuivattamiseen

Järjestelmä on pääasiassa suunniteltu alapohjan kuivatukseen. Eräältä SafeDryingin asiakkaalta tuli kuitenkin idea asentaa kuivatuskanavisto myös seinälle. Kohteessa oli 60 cm paksut massiivitiiliseinät, jotka olivat kastuneet sateiden ja mereltä tulleen kosteuden myötä.

Tällaiset rakenteet ovat ongelmissa ilmastonmuutoksen myötä varsinkin meren lähettyvillä, kun kosteus kastelee rakennuksia eikä kuivattavia pakkasilmoja Etelä-Suomessa enää esiinny paljoakaan. Tällöin kosteusongelmia voi syntyä korkeallekin ulkoseinään.

Paksujen seinärakenteiden kuivaaminen tuntui mahdottomalta, mutta SafeDrying-järjestelmä toimi loistavasti ja ideaa sekä asennustapaa lähdettiin kehittelemään eteenpäin.

Nyt tällaisia kohteita löytyykin jo monia, joissa SafeDrying-järjestelmä huolehtii seinärakenteiden kuivumisesta. Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto koskeekin juuri tätä tutkimusta.

– Tulokset kohteessa olivat aivan fantastisia ja niitä on helppo esitellä, Tommola kertoo.

Miltä tulevaisuus näyttää?

SafeDrying-järjestelmä toimii loistavasti ja alapohjan kosteusongelmat saadaan kuivaksi. Tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään silti koko ajan.

– Kuivumisen kannalta ei ole enää haasteita. Suurin haaste on, että edes rakennusalan ammattilaiset eivät tunne järjestelmää. Tärkeintä onkin tuoda korjaustapaa ja tuotetta laajemmin tietoisuuteen, Tommola toteaa.

Yritys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Aikaa myöden tullaan hakemaan yhteistyökumppaneita Suomen rajojen ulkopuolelta, jotta päästäisiin viemään osaamista myös ulkomaille.

Suurin osa tämän hetken töistä tulee kerros- ja rivitaloyhtiöiltä. Myös isompia kohteita on, kuten Helsingissä sijaitseva Marmoripalatsi, jossa tarvittiin kuivatusjärjestelmää, vaikka louhinnat salaojia varten oli tehty.

SafeDrying Oy
Talo
perustukset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202010_67212.jpg
Perustamistavoista johtuvat kosteusongelmat voidaan korjata tehokkaasti sisäpuolelta
Helsingin Töölössä Apollonkadulla sijaitsevassa taloyhtiössä oli ollut haastavia kosteusongelmia kymmenien vuosien ajan. Kalliista korjauksista huolimatta ongelmat aina palasivat ja oikeaa korjausratkaisua ei löytynyt. Asunnon omistaja Tuomas Häme kuitenkin alkoi tutkia asiaa ja löysi lopulta sopivan ratkaisun ongelmaan.
37_PHD_135252_1.jpg
SafeDrying - rakenteiden kuivaus
SafeDrying Oy on Suomen johtava rakennusten etävalvottujen sisäpuolisten kuivatusjärjestelmien toimittaja. SafeDrying Oy:llä on uusi patentoitu kuivatus- ja kuivanapitojärjestelmä, joka takaa kiinteistön kuivumisen ja kuivana pysymisen koko käyttöiän ajan. Menetelmä perustuu suureen virtausnopeuteen, lämpöön ja kuivattuun ilmaan, jotka kohdennetaan rakenteiden sisään erikoisvalmisteisten kuivatuskanavien kautta. Näin rakenteiden kuivaus on huomattavasti tehokkaampaa verrattuna perinteisiin pinnan kautta tapahtuviin kuivaustapoihin.SafeDrying-järjestelmällä kuivatus onnistuu niin korjaus- kuin uudiskohteissakin, joissa rakennusmateriaalina on betoni, tiili tai harkko. Sen avulla voidaan kuivata ja pitää kuivina rakenteellisista kosteusongelmista kärsiviä rakenteita, lyhentää uudiskohteiden rakennusaikaa sekä lisätä rakenteiden vikasietoisuutta mahdollisten kosteusongelmien varalta.Järjestelmä asennetaan kiinteäksi osaksi kiinteistöä. Uudiskohteissa kuivatuskanavisto valetaan betonilaatan sisään. Korjauskohteissa kanavat voidaan upottaa kuivatettaviin rakenteisiin tai asentaa pinta-asennuksena seinän ja lattian liitoskohtaan. Rakenteiden kuivaus pystytään toteuttamaan toimintoja häiritsemättä ja rakenteiden kuivuutta voidaan seurata reaaliaikaisen etävalvonnan avulla.SafeDrying-järjestelmän toimintaperiaate >>Miksi kannattaa valita SafeDrying? >>Rakenteiden kuivaus >>
20205_64861.jpg
Miten tehdään ikuisesti kuiva rakennus?
Kaukana ei ole Suomessakaan se rakentamisen aika, jolloin massiivisen, paikalla valetun betonipohjan riittävä kuivuusaste arvioitiin rakentajien "yhteisellä päätöksellä". Aina ei arvio ollut osuva eikä päätös oikea. Tänä päivänä kuivuuden varmistaminen ja vaurioiden korjaaminen on jo paljon paremmalla tolalla.Menneiden vuosien arviointivirheistä ja myös puutteellisista rakennusmääräyksistä kertovat muun muassa monien suomalaiskuntien julkisten rakennusten karut kosteusvauriotarinat.Suunnittelijoiden ja rakentajien asiantuntemus on sittemmin kasvanut vauhdilla. Alan lainsäädäntö, säännöstöt, eettiset ohjeistukset ja koko rakentamiseen liittyvä vaatimustaso, ne kaikki ovat parantuneet huimasti. Suomalainen rakennusalan koulutus täyttää sekin jo suurimman osan ajan vaatimuksista.Myös markkina tarjoaa vähitellen uusia innovaatioita kosteusuhkien selättämiseen ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Tamperelaisen SafeDrying Oy:n kehittämä ja patentoima kuivatusmenetelmä on yksi koeteltu, testattu ja kiitosta saanut malli. Myös menetelmän Eurooppapatentti on jo hyväksytty.Parhaillaan SafeDrying-menetelmällä kuivatetaan muun muassa eteläpohjalaisessa Ilmajoen kunnassa rakennettavan uuden sotekeskuksen alapohjaa. Asiantuntijakonsultti Esa Kemppainen valitsi menetelmän kohteeseen yhteistyössä kunnan kanssa.
miehet nostavat kipsilevyä kattoon
Kiinnitä rakennuslevyt liimavaahdolla
Levyjen kiinnitys seinille ja kattoon saattaa olla hankalaa - ruuvit putoilevat ja ruuviväännin painaa. Myös rakennusvaiheisten eristelevyjen esimerkiksi rossipohjalevyjen pitävä ja nopea kiinnittäminen askarruttaa. Uretaanivaahtoja työhön löytyy, mutta mikä niistä on luotettava ja pitää varmasti?
20218_72208.jpg
Lattiaratkaisu, joka säästää kustannuksia sekä ympäristöä
Rakentaminen ja erityisesti kiinteistöjen käyttö tuottaa yli 30 prosenttia kasvihuonekaasuista. Hyvä lämmöneristys on paras suurimman eli käytönaikaisten päästöjen laskija, mutta myös rakentamisvaiheessa on tehtävissä paljon. FF-FLOOR-lattiaratkaisun 30 prosenttia pienempi hiilijalanjälki on tärkeä edistysaskel myös rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.Sisäilmasaneerauksiin erikoistunut Venax Oy peruskorjaa Helsingin Länsi-Pakilassa neljän huoneiston paritaloyhtiötä käyttäen alapohjassa Finnfoamin kehittämää FF-FLOOR-lattiaratkaisua. Yrittäjä Mikko Luukkonen Venax Oy:stä pitää tärkeänä sitä, että rakentamiseen kehitetään uusia ja entistä parempia sekä työtä helpottavia ratkaisuja, koska vain siten ala menee eteenpäin.
Kellarin maanvarainen lattia korjattu uudella betonikerroksella ja eristetty isodtän-levyllä
Saneeraa tai rakenna maanvarainen lattia oikein
Maanvaraisten lattioiden käyttö alkoi yleistyä erityisesti 1900-luvun alkupuolella, kun rakennustekniikat kehittyivät ja betonista tuli suosittu rakennusmateriaali ja se alkoi korvata luonnon kivistä tehdyt perustukset. 1950-luvulta lähtien kellarittomien rakennusten alapohjissa on käytetty maanvaraista laattaa. Maanvaraiset lattiat ovat olleet erityisen suosittuja alueilla, joilla on vakaat maaperäolosuhteet ja vähän pohjaveden aiheuttamia ongelmia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton