Joutsenmerkki on osoitus rakentamisen laadusta

Uudis- ja korjausrakentamisessa Joutsenmerkki asettaa useita kriteerejä muun muassa energian, sisäilman, materiaalien, kemikaalien ja laadunvalvontajärjestelmien osalta. Rakennuksen vähähiilisyyttä edistävät tiukka vaatimus rakennuksen energiankäytölle sekä materiaalivaatimukset päästöintensiivisille materiaaleille kuten teräs, alumiini ja betoni. Lisäksi Joutsenmerkin kriteereissä korostuvat kiertotalouden edistäminen ja luonnon monimuotoisuuden kasvattaminen.

Merkin myöntäjä valvoo tarkasti rakennuksessa käytettyjä materiaaleja ja kaikki materiaalit on koottava materiaalilokiin.

Puulajilista tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, koska siinä kielletään muun muassa harvinaiset trooppiset puulajit.

– Puulajilistan lisäksi puutavaran osalta pitää varmistaa jäljitettävyyden sertifiointi. Kattotuolien, rungon, alapohjan, sisäpaneelien ja julkisidun puumateriaaleista 70 prosenttia on oltava FCS/PEFC-sertifioitua, Ympäristömerkintä Suomi Oy:n toimitusjohtaja Riikka Holopainen selvittää. Lisäksi puutavaran toimittajan tulee olla CoC-sertifioitu.

Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia esimerkiksi sisäilman laatuun ja valaistukseen liittyen. Rakennuksen sisäympäristön osalta vaatimuksia on toimenpiteille radonin torjumiseksi, akustiikalle erityisesti opetus- ja toimistorakennuksissa, päivänvalolle, rakennusmateriaalien kemikaalipäästöille, sekä kosteudenhallinnan toimenpiteille.

Valaistuksen osalta Joutsenmerkin vaatimukset koskevat myös tarveohjausta, jolla pienennetään valaistuksen energiankulutusta.

– Päivänvalovaatimus on paljon tiukempi kuin mitä suomalaiset rakennusmääräykset edellyttävät, Holopainen sanoo.

Päivänvalovaatimuksen täyttääkseen päivänvalon määrää on tarkasteltava tietokonesimuloinnin avulla ja kriteereissä määritetty vaatimustaso on täytettävä. Keskimääräisen päivänvalokertoimen täytyy täyttää jonkun muun Pohjoismaan viranomaisvaatimus päivänvalokertoimelle. Muissa Pohjoismaissa vaatimukset ovat Suomea tiukempia.

Vaatimuksia on asetettu myös rakennusprosessille sekä rakentamisen laadunhallinnalle.

– Rakennusaikana teemme tarkastuskäyntejä työmaalle. Sillä varmistetaan, että vaatimustenmukaisuus kohteissa täyttyy.

Holopainen huomauttaa, että Joutsenmerkitty tuote ja Joutsenmerkittyyn rakennukseen hyväksytty tuote ovat eri asioita.

– Joutsenmerkitty tuote, esimerkiksi maali, parketti tai rakennuslevy, on täyttänyt omassa tuoteryhmässään Joutsenmerkin vaatimukset. Joutsenmerkittyyn rakennukseen hyväksytty tuote täyttää Joutsenmerkin uudisrakennusten kriteereissä kyseiselle materiaalille asetetut vaatimukset. Esimerkiksi eristeet eivät voi olla joutsenmerkittyjä, koska merkillä ei ole kriteereitä eristeille. Sama koskee tuotteita, joille valmistaja ei Joutsenmerkkiä ole hakenut, vaikka kriteerit olisivat olemassa.

Hakuprosessi tulee Holopaisen mukaan aloittaa mahdollisimman aikaisin rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Joutsenmerkin asiantuntija ohjeistaa ja tukee koko hakemusprosessin ajan, joten ulkopuolisen konsultin käyttäminen ei ole lähtökohta.

– Monessa kohteessa on jouduttu tekemään muutoksia etenkin päivänvalokertoimen takia. On jouduttu esimerkiksi suurentamaan ikkunakokoa. Jos Joutsenmerkin hakuun liittyen otetaan yhteyttä vasta siinä vaiheessa, kun perusta on jo valettu, hakeminen on yleensä myöhäistä, koska kaikki käytetyt materiaalit pitää hyväksyttää.

Joutsenmerkin perusmaksu on neljä euroa neliöltä. Lisäksi maksettavaksi tulee kiinteä 3348 euron hakemusmaksu. Jos rakentaja tekee useampia joutsenmerkkirakennuksia, on mahdollista hakea peruslupaa. Silloin yksittäisen hankkeen hintaa on mahdollista laskea.

Ympäristömerkintä Suomi Oy on valtion omistaman Motiva Oy:n tytäryhtiö. Se ei jaa osinkoa vaan käyttää voitot oman toimintansa kehittämiseen. Yritys saa tukea ympäristöministeriöltä ja työ- ja elinkeinoministeriöltä, jotka myös valvovat yrityksen toimintaa.

Holopainen pitää merkin tärkeimpinä hyötyinä laatua ja viihtyisyyttä.

–Joutsenmerkityissä rakennuksissa formaldehydiemissiot ovat alhaiset. Joutsenmerkittyjen rakennusten käyttäjät ovatkin sanoneet, että rakennus ei haise millekään. Monissa kohteissa on myös huomattu, että niitä pystyy ongelmitta käyttämään myös aiemmin sisäilmaongelmille herkistynyt henkilö.

Holopainen pitää merkittävänä etuna myös sitä, että kaikki joutsenmerkityn kohteen rakennusmateriaalit on merkittävä materiaalilokiin. Materiaalilokin ja -vaatimusten avulla pyritään mahdollistamaan paremmin rakennusmateriaalien myöhempi uudelleenkäyttö korjaamisen tai purkamisen yhteydessä.

(Teksti päivitetty uusin tiedoin 24.3.2025)