Muutoksia energiatodistusrekisteriin – tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu
Energiatodistus tarvitaan uusille rakennuksille rakennuslupaa haettaessa ja vanhoille myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Todistuksen laatii pätevöitynyt energiatodistuksen laatija Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylläpitämässä energiatodistusrekisterissä.
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja kertoo, että muutokset ovat seurausta tarpeesta saada rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettu laki yhdenmukaiseksi muun energiatodistuksia koskevan lainsäädännön kanssa. Lisäksi taustalla on tarve päivittää lain henkilötietojen suojaa koskeva sääntely.
– Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain terminologia yhdenmukaistettiin muun energiatodistuksia koskevan lainsäädännön kanssa. Lakia oli tarpeen päivittää, jotta se vastaisi henkilötietolainsäädännössä tapahtuneita muutoksia, Rapinoja sanoo ja viittaa EU:n tietosuoja-asetukseen (GDPR), joka tuli voimaan vuonna 2016.
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmä koostuu kolmesta eri rekisteristä: energiatodistusten laatijarekisteristä, energiatodistusrekisteristä ja valvontatietorekisteristä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ylläpitää rakennusten energiatodistustietojärjestelmää. Energiatodistukset laaditaan tietojärjestelmän kautta ja ainoastaan rekisterissä oleva laatija saa tehdä energiatodistuksia.
Ei enää massahakuja julkisesta tietopalvelusta
Jatkossa energiatodistusten laatijoiden tietosuoja paranee esimerkiksi siten, että energiatodistusrekisterin julkisesta tietopalvelusta ei voi saada enää selville energiatodistuksen laatijan nimeä. Tietopalvelun laatijarekisteristä on mahdollista hakea laatijoiden nimiä entiseen tapaan.
– Lain myötä varmistetaan entistä tarkemmin, että todistuksen laatija on antanut suostumuksensa vapaaehtoisesti siihen, että hänen tietojaan voidaan pitää tietoverkossa ja tietyt laatijarekisterin tiedot julkaistaan julkisessa tietopalvelussa, Rapinoja sanoo.
Lakimuutoksessa säädetään aikaisempaa tarkemmin, että laatija voi milloin tahansa pyytää tietojensa poistamista laatijarekisteristä ja julkisesta tietopalvelusta.
– Henkilötietojen suojan kannalta on oleellista, ettei laatijarekisterin julkisesta tietopalvelusta ei voi enää hakea laatijan nimiä massahakuina. Lakimuutoksessa on säädetty tarkat hakuperusteet siihen, miten laatijoita voi hakea. Tällä estetään se, ettei henkilötietoja voida liian helposti imuroida julkisesta tietopalvelusta, Rapinoja jatkaa.
Lisää tietoja energiatodistuksista
Lakimuutoksen myötä energiatodistusrekisteristä on mahdollista saada hieman enemmän tietoa rakennusten energiatehokkuudesta. Tämä voi helpottaa rakennusten energiatehokkuuden vertailua.
– Julkisesta tietopalvelusta voi uutena tietona nähdä pysyvän rakennustunnuksen ja uuden rakennuksen E-luvun vaatimustason, Rapinoja kertoo.
Energiatodistukset ovat väline rakennusten keskinäisen energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen. Julkisesta tietopalvelusta löytyvät jatkossa myös energiatodistuksen laatimisvaihe ja havainnointikäynnin päivämäärä. Laatimisvaihe kertoo, onko energiatodistus laadittu uudelle rakennukselle rakennuslupaa haettaessa, uudelle rakennukselle käyttöönottovaiheessa vai olemassa olevalle rakennukselle.
Lue myös:Näin asuinrakennusten energiatodistusten hinnat ovat muuttuneet
Rapinoja huomauttaa, että julkisessa tietopalvelussa saatavilla pidettävät tiedot koskevat energiatodistuksia, jotka on laadittu muille rakennuksille kuin yksi tai kaksi huoneistoa käsittäville asuinrakennuksille. Julkisessa tietopalvelussa ei siten saa pitää saatavilla yhden tai kaksi huoneistoa käsittävälle asuinrakennukselle tehtyyn energiatodistukseen liittyviä tietoja.
Rapinojan mukaan ratkaisua on perusteltu sillä, että pienten asuinrakennusten todistustiedot sisältävät sellaisia tietoja, joita ei yksityiselämän kunnioittamisen varmistamiseksi ole syytä pitää saatavilla.
Aiheeseen liittyvää
Suomi kiirehtii EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä
Suomi ja 11 muuta EU-maata vetoavat Euroopan komissioon, jotta unionin 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin mahdollisimman pian. Ympäristöministerit keskustelevat EU:n ilmastotoimista 5.3. järjestettävässä ympäristöneuvoston kokouksessa.
Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.
Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille
EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.
Tiili osana vähähiilistä rakentamista
Tiili on perinteinen, jo vuosituhansia käytetty rakennusmateriaali. Sen kestävyys niin runko- kuin julkisivurakentamisessa on todettavissa kauniisti patinoituneissa vahoissa tiilirakennuksissa ympäri maailmaa. Ekologisesti kestävässä rakentamisessa rakenteilta vaaditaan pitkäikäisyyttä, elinkaaritaloudellisuutta ja kierrätettävyyttä - ominaisuuksia, jotka voidaan kaikki saavuttaa keraamisilla tiiliratkaisuilla.
Hiilineutraali rakentaminen edellyttää alan yhteistyötä
Lehdistötiedote 26.5.2020VTT ja Tampereen yliopisto keräävät rakennusalan toimijat yhteen kartoittamaan rakennusten hiilidioksidipäästöjä ja kehittämään keinoja niiden hillitsemiseksi. Koska rakennukset ovat merkittävä päästölähde niin rakentamisen kuin käytönkin aikana, rakentamista uudistamalla voidaan edistää huomattavasti ilmastotavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on hiilineutraali ja terveellinen rakennus.
YM: Vapaaehtoinen sopimus työmaiden päästöjen vähentämiseksi
Ympäristöministeriön (YM) tiedote 4.5.2020Ympäristöministeriö sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupungit neuvottelevat vapaaehtoisesta green deal -sopimuksesta työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa kesällä 2020, mutta sopimuksessa määritellyt toimenpiteet on jo osin käynnistetty.Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkien työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilivapaita, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita työkoneissa tai työmaiden sisäisissä kuljetuksissa. Työmaiden sähkönä ja lämmityksessä käytetään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, kaasua, nestemäisiä polttoaineita tai kaukolämpöä. Lisäksi tavoitteena on, että vuoden 2030 loppuun mennessä myös työmaiden ulkoisissa kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot toimivat fossiilivapailla polttoaineilla, ja työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.
