• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Rakentaminen

Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle? "Uusissa rakennuksissa helppoa, mutta entä korjausrakentaminen"

Rakentajan toimitus
Julkaistu 22.07.2021Päivitetty 15.11.2022
20217_71691.jpg

EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.

EU:n ilmastopaketti julkaistiin suuren huomion saattelemana viime viikolla. Kyseessä on merkittävä askel kohti hiilidioksidipäästöjen leikkaamista.

Komission tavoitteena on tuottaa 40 prosenttia unionin energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä. Energiankulutusta pyritään leikkaamaan etenkin rakennusten energiatehokkuuteen kohdistuvilla perusparannuksilla. Ilmastopaketin yksi konkreettinen tavoite on kunnostaa vähintään kolme prosenttia julkisen sektorin rakennuksista lähes nollaenergiatasoon.

Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen pitää Suomen tilannetta verrattain hyvänä, sillä yleinen energiatehokkuus on parempi kuin monissa muissa EU-jäsenvaltioissa.

– Energiatehokkuuden tehostamisen vaatimus on ilmastopaketissa oleellista. Esimerkki tästä on rakennusten lämmityksen päästökauppa, joka tähtää fossiilisen polttoaineen käytön eli käytännössä öljylämmityksen lopettamiseen. Muutoinkin olemassa olevassa rakennuskannassa on energiatehokkuuden ja päästöjen näkökulmasta valtava säästöpotentiaali.

Vielä tässä vaiheessa komission esitysten yksityiskohdat ovat epäselviä.

– On mielenkiintoista nähdä, lähdetäänkö rakennuksia luokittelemaan aikaisempaa tarkemmin energiankulutuksesta.

Ilmastopaketin energiatehokkuusvaatimuksien tiukentumiset voivat tarkoittaa selvästi nykyistä tarkempaa kilowattituntien kulutusta rakennuksissa.

Ilmastopaketin energiatehokkuusvaatimuksien tiukentumiset voivat tarkoittaa selvästi nykyistä tarkempaa kilowattituntien kulutusta rakennuksissa.

Vuorisen mukaan on selvää, että ilmastopaketin energiatehokkuusvaatimukset tiukentavat määräyksiä myös Suomessa. Käytännössä se saattaa tarkoittaa selvästi nykyistä tarkempaa laskentaa siitä, kuinka vähän kilowattitunteja rakennus kuluttaa.

Ilmastopaketti nostaa Vuorisen mukaan tärkeään rooliin energian niinsanotun sektori-integraation sekä uudet energiamuodot ja energiajärjestelmien kuten maalämmön ja sähkön yhteiskäytön.

"Riskinä rakennuskannan eriarvoistuminen"

Rakennusten energiatodistusta ei ole harmonisoitu EU-maissa. Tämä tarkoittaa, että EU-jäsenvaltiot toimeenpanevat energiatehokkuusdirektiiviä eri tavoin. Se puolestaan nostaa esiin monia avoimia kysymyksiä ilmastopaketin kriteereistä.

– On iso kysymys, lähdetäänkö jatkossa enemmän samalta viivalta. On selvää, että EU:ssa on direktiivien uudistamistarvetta, kun EU-jäsenvaltiot ovat toimeenpanneet esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä eri tavoin. Uskon, että komissio tiukentaa jäsenvaltioiden vaatimuksia ja muun muassa rakennusten energiatodistuksia tullaan harmonisoimaan paremmin jäsenvaltioiden välillä, Vuorinen jatkaa.

Hän odottaa tarkempia tietoja etenkin korjausrakentamisen osalta. Suomessa on merkittävä rakennuskannan korjausvelka. Siinä missä uusille rakennuksille on helppoa asettaa tiukkoja vaatimuksia, vanhan rakennuskannan osalta tehtävä ei ole yksinkertainen. Energiakäytön osuus koko kiinteistö- ja rakennussektorin päästöistä on 76 prosenttia.

– Olemme nähneet jo nyt, että korjausrakentamisessa ja energiaremonteissa on valtava säästöpotentiaali. Uudisrakennuksissa tilanne on hyvä, siellä ei ole liiemmin hävittävää. Siinä mielessä nyt esitelty ilmastopaketti on monelta osin vanhan kertaamista. Riskinä on, että rakennuskanta eriarvoistuu.

"Isoin kysymys on lopulta se, mistä rahat tulevat investointeihin. Kehitteillä oleva EU:n taksonomia eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä kriteereineen on tässä mielessä keskeisessä asemassa, sillä siinä rakentamisen kiertotalous, energiatehokkuus ja olemassa olevan rakennuskannan elinkaaren pidentäminen ovat fokuksessa. Se työ tulee näyttämään askelmerkkejä nopeammin kuin nyt esitetyt komission suunnitelmat."
Pekka Vuorinen, ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennusteollisuus RT

Infrarakentamisessa merkittävät haasteet

Ilmastopaketti saattaa pidemmällä aikavälillä tuoda muutoksia myös rakennustyömaille ja logistiikkaan, joilla sähköistyminen etenee varsin eri tahdissa. Talonrakentamisen työmailla esimerkiksi nostimet ovat jo pitkälti sähköisiä ja päästöjen vähentäminen etenee nopeasti.

Vuorinen näkee suurimmat haasteet infrarakentamisessa.

– Siellä on paljon pieniä yrityksiä, joiden isoja investointeja vaativa konekanta uudistuu verrattain hitaasti. Raskaassa liikenteessä perinteiset polttoaineet lienevät käytössä vielä pitkään.

– On otettava huomioon myös Suomen pitkät etäisyydet. Tavarantoimittajilla on melkoinen matka pohjoisesta pääkaupunkiseudulle. Päästöjen vähentäminen liikenneväyliä kehittämällä on tässä mielessä valtavan iso asia ja investointeja niihin tulisi suunnata nopeasti.

Suomi on maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja infrarakentamisella on suuri merkitys kulkuyhteyksiin sekä tavarantoimituksiin

Suomi on maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja infrarakentamisella on suuri merkitys kulkuyhteyksiin sekä tavarantoimituksiin

Rakentaja.fi
Rakentaminen
määräykset
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20222_76882.jpg

Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille

EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.

20205_64569.jpg

YM: Vapaaehtoinen sopimus työmaiden päästöjen vähentämiseksi

Ympäristöministeriön (YM) tiedote 4.5.2020Ympäristöministeriö sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupungit neuvottelevat vapaaehtoisesta green deal -sopimuksesta työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa kesällä 2020, mutta sopimuksessa määritellyt toimenpiteet on jo osin käynnistetty.Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkien työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilivapaita, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita työkoneissa tai työmaiden sisäisissä kuljetuksissa. Työmaiden sähkönä ja lämmityksessä käytetään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, kaasua, nestemäisiä polttoaineita tai kaukolämpöä. Lisäksi tavoitteena on, että vuoden 2030 loppuun mennessä myös työmaiden ulkoisissa kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot toimivat fossiilivapailla polttoaineilla, ja työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.

20203_63049.jpg

Suomi kiirehtii EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä

Suomi ja 11 muuta EU-maata vetoavat Euroopan komissioon, jotta unionin 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin mahdollisimman pian. Ympäristöministerit keskustelevat EU:n ilmastotoimista 5.3. järjestettävässä ympäristöneuvoston kokouksessa.

20203_63275.jpg

Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.

20221_76544.jpg

Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistus­rekisterissä

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

20221_74327.jpg

Millä puu kannattaa käsitellä? Lue Museoviraston asiantuntijan vinkit

Mihin puunsuoja-aineita tarvitaan, vain tarvitaanko? Museoviraston asiantuntija kertoo erilaisista puunsuojauksen tavoista.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton