• Etusivu
  • Rakentaminen

Espoo vähentää merkittävästi rakennuspäästöjä – Kovat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20212_68852.jpg

Espoon tavoitteena on päästä hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pyritään vähentämällä rakennustyömaiden päästöjä.

Espoon kaupungin rakennuspäällikkö Hannu Lehtikankareen mukaan työmaiden suurimpia päästölähteitä ovat työkoneet, betonin kuivaus ja rakennusten lämmitys. Muun muassa näihin Espoo keskittyy tavoitellessaan hiilineutraaliutta.

Yksi keinoista on vihreää sähköä käyttävän pyöräkuormaajan vuokraaminen urakoitsijan käyttöön Lukutorin pilottityömaalla. Lisäksi urakoitsijalle annettiin bonusta vähäpäästöisten työmaakoneiden käytöstä aina 30 000 euroon asti.

– Mitä enemmän urakoitsija käytti fossiilittomia käyttövoimia kuten vihreää sähköä, biopolttoaineita, biokaasua ja vetyä, sitä enemmän urakoitsija sai bonusta urakkasopimuksessa sovitun mukaan, Espoon kaupungilla Lukotori-hanketta koordinoiva kiertotalousasiantuntija Iina Kallio kertoo.

Espoo on mukana Päästöttömät Työmaat -yhteistyössä. Kaupunki allekirjoitti julkisten hankintojen Päästöttömät Työmaat -"green dealin" Ympäristöministeriön ja muiden isojen kaupunkien kanssa vuoden 2020 syyskuussa. Yhteistyön aikana valmistellaan päästötön työmaa -konseptia, josta julkaistaan opas ensi keväänä. Kaupunkien yhteisrintaman uskotaan olevan tehokas keino vaikuttaa markkinoihin, esimerkiksi vähäpäästöisten työkoneiden ja kuljetuskaluston saatavuuteen ja hinnoitteluun.

Kallion mukaan päästötön tuomaa on nyt Espoon kirkkaana tavoitteena.

– Tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä minimiin erilaisin keinoin ja loput kompensoidaan. Lopputulos on hiilineutraali työmaa, hän kommentoi.

Päästötön työmaa ja green deal koskevat Kallion mukaan jatkossa kaikkia rakentamisen työmaita Espoossa: uudis-, infra-, saneeraus- ja purkurakentamista.

Kallion mukaan asukkaat huomaavat päästöttömyystavoitteen meluhaittojen vähenemisenä.

"Sähkökäyttöiset työmaakoneet ovat huomattavasti hiljaisempia. Lukutorin työmaalla pölynsidonta huomioitiin esimerkiksi kivien leikkaamisen yhteydessä. Valumavedet ja siisteys huomioitiin urakkasuunnittelmassa. Nämä kaikki ovat mukana päästötön työmaa -konseptissa."
Iina Kallio, kiertotalousasiantuntija, Espoon kaupunki

Vuoden 2030 loppuun mennessä tavoitteena on, että kaikki työmailla käytettävät työkoneet ja työmaiden sisäisissä kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot toimivat fossiilivapailla polttoaineilla, joista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.

Rakentaminen
ekologisuus
työmaa
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Syksyllä 2023 valmistuva As Oy Töölön Castellum koostuu kolmesta kenoharkkorunkoisesta kerrostalosta.
Kennoharkot runkomateriaalina Helsingin Töölöön rakentuvassa kerrostalokorttelissa
Suomen ensimmäinen kennoharkoilla muurattu kerrostalo valmistui vuonna 2019 Kotkaan. Parhaillaan Helsingin Töölössä on käynnissä tähän mennessä Suomen suurin kennoharkkotyömaa, jossa korttelin kaikkien kolmen kerrostalon ulkoseinät muurataan kennoharkoista.
20202_62593.jpg
RAKLI ry:n ja ympäristöministeriön solmima sopimus edistää kestävää purkamista
Ympäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat tänään green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi."Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.
20221_76652.jpg
Uusi superohut lämmitin soveltuu lattiaan ja seiniin
VTT:n tutkimustiimi on kehittänyt ohuen, joustavan ja muovittoman lämmittimen, joka voidaan integroida esimerkiksi laminaattiin tai muovimattoon. Se toimisi myös pintojen desinfiointiin.
202011_67585.jpg
Kestävän kehityksen mukaisia rakennuksia
Tulevaisuudessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten rakennusten on tarjottava entistä enemmän. Niiden tulee torjua ilmastonmuutosta maksimoimalla energiatehokkuus ylivoimaisilla lämpöteknisillä ominaisuuksilla. Rakennuksissa tulee myös käyttää tuotteita, joihin sitoutuu koko niiden elinkaaren ajan aiempaa vähemmän hiiltä.
202110_73115.jpg
Rakennusjätteet kiertoon entistä puhtaampina
Perintötielle Vantaan Veromieheen loppuvuodesta 2022 nousevan Joutsenmerkkikiinteistön työmaalla lajitellaan muovit jopa neljään eri keräysastiaan. Kierrätysastetavoitteisiin pääsy vaatii sitoutumista ja selkeitä ohjeita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton