• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Piha
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Palvelut

Rakennusala tarvitsee lisää metataitoja

Kaupallinen yhteistyö TTS Työtehoseura
Julkaistu 22.12.2022Päivitetty 10.01.2023
Työntekijä ja työnjohtaja

© TTS Työtehoseura

Meta- eli työelämätaitojen opetukseen on kiinnitettävä rakennusalalla huomiota, jotta rakennusalan työnjohtaja ja työntekijät selviytyvät tämän hetken ja tulevaisuuden haasteista. Metataitoja ovat mm. johtajuus- ja yhteistyötaidot, oman ajankäytön hallinta, kyky sietää haasteita ja yllätyksiä, neuvottelutaidot, tiedonhankinta, viestintätaidot ja elinikäisen oppimisen taidot. Toiset osaavat näitä valmiiksi paremmin, mutta niitä voidaan myös harjoitella ja rakennusalankin koulutuksissa niille voidaan ns. altistaa ihmisiä.

Meta- eli työelämätaitojen merkitys kasvaa entisestään

Metataidot ovat entistä tärkeämpiä työelämässä, myös rakennustyömailla. Pärjätäkseen nykyaikaisilla rakennustyömailla on työnjohtajien ja työntekijöiden oltava enenevässä määrin tiimipelaajia. Työnjohtajilla tulee olla taito hallita omaa työtään, kommunikoida monipuolisesti sekä taito johtaa ja hallita muutoksia. Työntekijöiden on pystyttävä yhteistyöhön ja omattava ongelmanratkaisukykyä.

Työtehoseuran, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston RAKAS – Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -hanke pureutui siihen, millaisia uusia työelämätaitoja rakennustyömailla tarvitaan ja mitä ei osata tarpeeksi, ja miten näihin asioihin rakennusalan koulutuksissa pitäisi paneutua. Hankkeen rahoituksesta vastasi Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutettiin ajalla 2020-2022.

Rakennustyön näkökulmasta oleellisiksi listattiin hankkeessa 24 työelämätaitoa, joihin pureuduttiin tarkemmin.

Työmaiden työntekijöiden ja työnjohdon näkemyksiä selvitettiin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla työmaahaastatteluilla, työntutkimuksella ja alan liittoihin lähetetyillä kyselyillä. Alan kouluttajia haastateltiin Työtehoseurassa ja TAMKissa siitä, miten tämän hetken koulutussisällöt vastaavat metataitojen opetukseen, ja haastettiin heitä kehittämään pedagogisia malleja ja keinoja avuksi.

Työnkuvien käsitykset eroavat työnjohtajilla ja työntekijöillä toisistaan

Kimmo Keskiniva, väitöskirjatutkija Tampereen yliopistosta, on ollut tärkeässä roolissa hankkeen tulosten keräämisessä ja analysoinnissa.

Mitkä tulokset ovat mielestäsi kaikkein oleellisimpia?

– Työnjohtajien osalta suurimmat haasteet näyttävät liittyvän läheisesti itse työnkuvaan: esimerkiksi suurin osaamisen puute oli taito suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä. Tämä vaikuttaa huolestuttavalta, mutta toisaalta siinä rimakin on asetettu korkeimmalle. Vastaajat ovat siis useammassa tapauksessa kokeneet, että tietyn taidon osaaminen on hyvä, mutta tason pitäisi olla vielä parempi. Työntekijöiden osalta suurimpia osaamisen puutteita olivat taas mm. taito keskittyä käsillä olevaan ongelmaan ja taito sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia.

Yllättikö joku tulos tai havainto?

– Työmaahaastatteluissa pyysimme työntekijöitä arvioimaan työnjohtajat ja työnjohtajat arvioimaan työntekijät. Eräs hieman yllättävä havainto oli huomata, miten erilaiset mielipiteet ihmisillä on toisen osapuolen roolista. Arvelisin, että ihmisillä on vaikeus hahmottaa toisen työnkuvaa.

Koulutuksessa käytössä uusia opetustapoja

Timo Pitkänen, Työtehoseuran rakentamisen yksikön koulutuspäällikkö, on vastannut uusien havaintojen viemisestä ammatillisiin koulutuksiin TTS:ssa.

Mitä nyt on koulutuspuolella kehitetty metataitojen kouluttamiseen?

– Työelämätaidot kannattaa tuoda opiskelijoille tutuksi opintojen alusta lähtien, muuhun opetukseen kytkettynä. Osaksi tätä on tehty aina, mutta nyt hankkeen aikana on kehitetty ja kokeiltu uusia menetelmiä. Kun asia ”sanoitetaan”, muuttuu sen opetus systemaattisemmaksi. Esimerkkinä tästä ”Linnunpönttömetodi”, mikä on muuttunut osaksi uusien opiskelijoiden perehdytystä. Uuden koulutuksen alussa annetaan jokaiselle opiskelijalle yksinkertainen harjoitustehtävä, linnunpönttö, jakkara tai vastaava, jolla voidaan todeta opiskelijan sen hetkinen substanssiosaaminen, mutta vielä tärkeämpi funktio on toimia uuden kurssin ryhmäytymisen apuna ja opettaa yhteistyötä, itsearviointia ja ongelmanratkaisukykyä. Viimeinen tulikin nyt vahvasti esiin työntekijöiden osaamispuutteena.

Rakentajia työmaalla

© Sirpa Virtanen, Vastavalo

Työelämätaitoja ei opita kirjoja lukemalla

Tutkimuksen aikana havaittiin selkeästi, että työelämä- eli metataitoja ei opita kirjoista, vaan altistumalla tilanteille, joissa eri taitoja pääsee opettelemaan. Erillisiä koulutuksia esimerkiksi oman ajankäytön hallinnasta on turha järjestää, vaan liittää se osaksi ammattiopetusta.

Tulosten pohjalta on kehitetty koulutusta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulutasolla. Olennaista on, että sekä kouluttaja että opiskelija niin ammatillisella, ammattikorkea- kuin yliopistotasolla ymmärtävät, kuinka tärkeitä metataidot ovat oman tulevan opiskelun ja työuran kannalta ja miten niissä voisi kehittyä.

Esimerkiksi monesti opiskelijoiden pelkäämissä erilaisissa ryhmätöissä, esiintymisharjoituksissa ja itsearvioinneissa on peruste: ne kehittävät juuri näitä taitoja. Niiden ohjaamisessa täytyy myös kouluttajien terästää osaamistaan, ja valita opetukseen menetelmiä ja tilanteita, joissa metataitojen oppimiselle altistuu riittävän monipuolisesti ja automaattisesti.

Hankkeessa selvisi, että metataitojen osaamista ei ole aiemmin tutkittu rakennustyömaiden työntekijöiden ja työnjohtajien näkökulmasta. Myöskään rakennusalan opiskelijoiden näkökulmaa ei ole juurikaan tutkittu. Hankkeen tarkoituksena oli siis myös toimia ”pelin avauksena” rakennusalan metataitojen tutkimukselle ja pedagogiikan kehittämiselle.

Tutustu lisää RAKAS-hankkeeseen ja tuloksiin

www.tts.fi/RAKAS -sivulta löytyy hankkeen materiaalia, mm. Tampereen yliopiston tarkempi raportti haastattelujen ja kyselyjen tuloksista.

EU vipuvoimaa
EU sosiaalirahasto
TTS Työtehoseura
Palvelut
työmaa
projektinjohto
koulutus
ammattilaisille
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

Asbestin poisto ulkoseinästä

Uusi asbestilainsäädäntö voimaan 2016 – mitä pitää huomioida?

Suomessa toteutetaan jatkuvasti asbestipurkuja normaalina purkuna ja ihmiset altistuvat asbestille täysin turhaan. Asbestilainsäädäntö velvoittaa, että kiinteistön omistajan, rakennuttajan tai muun rakennustyötä valvovan velvollisuus on ennen korjaustöihin ryhtymistä selvittää, onko rakennuksessa asbestia. Selvitettävä on sen lisäksi, missä kohtaa rakenteissa sitä tarkkaan ottaen on, mikä on asbestin laatu ja pölyävyys sekä suositus jatkotoimenpiteistä. Velvoite koskee myös koneiden purkutöitö sekä kiinteistöjen huoltoa- ja kunnossapitoa eli töitä, joilla ei varsinaisesti ole tekemistä rakennusalan kanssa.

201711_51017.jpg

Rakennusalalle kosteuskoordinaattoreita

Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen haitta. Kosteudenhallina työmailla saatetaan aloittaa myös aivan liian myöhään. Rakennusala on päättänyt muuttaa tilanteen. Kosteudenhallintakoordinaattoreilla on siis iso vastuu. Ovatko homekoulut vihdoin historiaa?Rakennusten kosteus- ja homevaurioista johtuva sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennuksen kosteusvaurion syy on harvemmin yksittäinen. Useimmiten se johtuu monen tekijän summasta."Kosteusvaurioiden keskeisimmät rakennustekniset syyt tunnetaan, mutta niitä ei tunnuta osaavan vieläkään estää ennakolta tai korjata oikein. Tiedon puute ja jopa asenne työtä kohtaan ovat usein taustasyinä. – Näin tehdään, koska näin on tehty ennenkin", avaa rakennusalan kosteusongelmia TTS:n järjestämässä kosteudenhallinnan seminaarissa kouluttaja Sauli Paloniitty. – "Työmailla ei välttämättä tiedosteta rakennustyömaan olosuhteita verrattuna käytettäviin työmenetelmiin tai materiaalivalintoihin."

20201_61928.jpg

RAKSAVIRTAA saa korjausrakennus-työmaan virtaamaan

Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet parin viime vuoden ajan korjausrakennustyömaan toimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia Raksavirtaa-hankkeessa. Taustana kehittämiselle oli Lean-ajattelu, josta kehitettiin työmaan virtautusmalli. Mallia on testattu pilottina Consti:n korjausrakennustyömailla, viimeksi HOAS:n isossa perusparannuskohteessa Helsingin Kannelmäessä. Mukana hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet myös mm. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen Ely.

20222_76873.jpg

Uusi oppimateriaali vastaa rakennusalan osaamiskritiikkiin

Rakennusfysiikan tuore oppimateriaali painottaa teoriaosaamisen merkitystä.

Puutavaran varasto

Puutavaran kysyntä sakkaa ja hinnat ovat laskussa – energiakriisi pahentaa tilannetta

Alaa seuraava asiantuntija ennakoi, että hintojen lasku tasaantuu lähikuukausien aikana.

20221_76642.jpg

Orimattilassa huomattiin, kuinka paljon olosuhdehallinta vaikuttaa lopputulokseen

Asiantuntijan mukaan täsmällinen ennakointi säästää rahaa ja vähentää takuukorjausten riskiä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton