Rakennusala tarvitsee lisää metataitoja

Metataidot ovat entistä tärkeämpiä työelämässä, myös rakennustyömailla. Pärjätäkseen nykyaikaisilla rakennustyömailla on työnjohtajien ja työntekijöiden oltava enenevässä määrin tiimipelaajia. Työnjohtajilla tulee olla taito hallita omaa työtään, kommunikoida monipuolisesti sekä taito johtaa ja hallita muutoksia. Työntekijöiden on pystyttävä yhteistyöhön ja omattava ongelmanratkaisukykyä.

Työtehoseuran, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston RAKAS – Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -hanke pureutui siihen, millaisia uusia työelämätaitoja rakennustyömailla tarvitaan ja mitä ei osata tarpeeksi, ja miten näihin asioihin rakennusalan koulutuksissa pitäisi paneutua. Hankkeen rahoituksesta vastasi Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutettiin ajalla 2020-2022.

Rakennustyön näkökulmasta oleellisiksi listattiin hankkeessa 24 työelämätaitoa, joihin pureuduttiin tarkemmin.

Työmaiden työntekijöiden ja työnjohdon näkemyksiä selvitettiin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla työmaahaastatteluilla, työntutkimuksella ja alan liittoihin lähetetyillä kyselyillä. Alan kouluttajia haastateltiin Työtehoseurassa ja TAMKissa siitä, miten tämän hetken koulutussisällöt vastaavat metataitojen opetukseen, ja haastettiin heitä kehittämään pedagogisia malleja ja keinoja avuksi.

Kimmo Keskiniva, väitöskirjatutkija Tampereen yliopistosta, on ollut tärkeässä roolissa hankkeen tulosten keräämisessä ja analysoinnissa.

Mitkä tulokset ovat mielestäsi kaikkein oleellisimpia?

– Työnjohtajien osalta suurimmat haasteet näyttävät liittyvän läheisesti itse työnkuvaan: esimerkiksi suurin osaamisen puute oli taito suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä. Tämä vaikuttaa huolestuttavalta, mutta toisaalta siinä rimakin on asetettu korkeimmalle. Vastaajat ovat siis useammassa tapauksessa kokeneet, että tietyn taidon osaaminen on hyvä, mutta tason pitäisi olla vielä parempi. Työntekijöiden osalta suurimpia osaamisen puutteita olivat taas mm. taito keskittyä käsillä olevaan ongelmaan ja taito sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia.

Yllättikö joku tulos tai havainto?

– Työmaahaastatteluissa pyysimme työntekijöitä arvioimaan työnjohtajat ja työnjohtajat arvioimaan työntekijät. Eräs hieman yllättävä havainto oli huomata, miten erilaiset mielipiteet ihmisillä on toisen osapuolen roolista. Arvelisin, että ihmisillä on vaikeus hahmottaa toisen työnkuvaa.

Timo Pitkänen, Työtehoseuran rakentamisen yksikön koulutuspäällikkö, on vastannut uusien havaintojen viemisestä ammatillisiin koulutuksiin TTS:ssa.

Mitä nyt on koulutuspuolella kehitetty metataitojen kouluttamiseen?

– Työelämätaidot kannattaa tuoda opiskelijoille tutuksi opintojen alusta lähtien, muuhun opetukseen kytkettynä. Osaksi tätä on tehty aina, mutta nyt hankkeen aikana on kehitetty ja kokeiltu uusia menetelmiä. Kun asia ”sanoitetaan”, muuttuu sen opetus systemaattisemmaksi. Esimerkkinä tästä ”Linnunpönttömetodi”, mikä on muuttunut osaksi uusien opiskelijoiden perehdytystä. Uuden koulutuksen alussa annetaan jokaiselle opiskelijalle yksinkertainen harjoitustehtävä, linnunpönttö, jakkara tai vastaava, jolla voidaan todeta opiskelijan sen hetkinen substanssiosaaminen, mutta vielä tärkeämpi funktio on toimia uuden kurssin ryhmäytymisen apuna ja opettaa yhteistyötä, itsearviointia ja ongelmanratkaisukykyä. Viimeinen tulikin nyt vahvasti esiin työntekijöiden osaamispuutteena.

Tutkimuksen aikana havaittiin selkeästi, että työelämä- eli metataitoja ei opita kirjoista, vaan altistumalla tilanteille, joissa eri taitoja pääsee opettelemaan. Erillisiä koulutuksia esimerkiksi oman ajankäytön hallinnasta on turha järjestää, vaan liittää se osaksi ammattiopetusta.

Tulosten pohjalta on kehitetty koulutusta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulutasolla. Olennaista on, että sekä kouluttaja että opiskelija niin ammatillisella, ammattikorkea- kuin yliopistotasolla ymmärtävät, kuinka tärkeitä metataidot ovat oman tulevan opiskelun ja työuran kannalta ja miten niissä voisi kehittyä.

Esimerkiksi monesti opiskelijoiden pelkäämissä erilaisissa ryhmätöissä, esiintymisharjoituksissa ja itsearvioinneissa on peruste: ne kehittävät juuri näitä taitoja. Niiden ohjaamisessa täytyy myös kouluttajien terästää osaamistaan, ja valita opetukseen menetelmiä ja tilanteita, joissa metataitojen oppimiselle altistuu riittävän monipuolisesti ja automaattisesti.

Hankkeessa selvisi, että metataitojen osaamista ei ole aiemmin tutkittu rakennustyömaiden työntekijöiden ja työnjohtajien näkökulmasta. Myöskään rakennusalan opiskelijoiden näkökulmaa ei ole juurikaan tutkittu. Hankkeen tarkoituksena oli siis myös toimia ”pelin avauksena” rakennusalan metataitojen tutkimukselle ja pedagogiikan kehittämiselle.

www.tts.fi/RAKAS -sivulta löytyy hankkeen materiaalia, mm. Tampereen yliopiston tarkempi raportti haastattelujen ja kyselyjen tuloksista.