• Etusivu
  • Tutkimus

Betonielementtien uudelleenkäyttö­pilotti onnistui

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö TTS Työtehoseura
Päivitetty 09.01.2024
20223_77089.jpg

Peikko ja Consolis Parma toteuttivat yhteistyössä TTS Työtehoseuran kanssa vuoden 2021 lopussa pilottihankkeen, jossa betonielementtirakenteinen kantava runko asennettiin, purettiin ja asennettiin uudelleen. Hankkeen tarkoituksena oli testata ja osoittaa, että kantavien rakenteiden välinen liitostekniikka mahdollistaa turvallisesti rakenteiden vaivattoman purkamisen ja uudelleenkäytön.

Kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden edistäminen ovat nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen hidastamiseksi välttämättömiä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuonna 2035 ja Euroopan komissio on asettanut EU-tasoiset tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Consolis Parman PARMA Concrete CareTM -vastuullisuusohjelman mukaisena yhtiön strategisena tavoitteena on pienentää hiilidioksidipäästöjä viisi prosenttia vuosittain. Päästöjen pienentämiseksi kehitystyön painopiste on vähähiilisissä tuotteissa ja kiertotalouden edistämisessä.

Rakennussektori tuottaa yli kolmanneksen koko EU-alueen jätemäärästä ja 29 % kaikista uusiutumattomista raaka-aineista (2018). Luvut osoittavat, että rakennussektoriin kohdistuu valtava muutospaine ympäristöystävällisempien toimintamallien löytämiseksi.

Pilotin tavoitteena oli osoittaa uudelleenkäytön mahdollisuudet

Consolis Parman, Peikon ja työtehoseuran muodostaman yhteistyöryhmän toteuttaman pilottihankkeen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa betonielementtien uudelleenkäytettävyydestä ja murtaa kokonaisten elementtien uudelleenkäyttöön liittyviä negatiivisia ennakkoluuloja.

Pilottihankkeen 6 m x 8 m pilari-palkkirunko toteutettiin PARMA GreenTM -teknologiaan perustuvilla Parman vähähiilisillä pilari- ja laattaelementeillä ja Peikon DELTABEAM® Green -liittopalkeilla. Asennuksesta ja elementtien purkamisesta vastasivat yhteistyössä Peikon ammattiasentajat ja TTS:n opiskelijat.

– Rakenteiden uudelleenkäyttäminen tunnistetaan yhtenä potentiaalisimmista tavoista vähentää rakennusteollisuuden raaka-ainekulutusta ja CO2 -päästöjä. Eritoten betonielementtien purkamista ja uudelleenkäyttöä on tutkittu hyvin vähän käytännössä, ja niihin liittyy paljon ennakkoluuloja. Halusimme osoittaa, että nämä asiat ovat mahdollisia oikeanlaisella liitostekniikalla, Peikon Senior Manager Jaakko Yrjölä kertoo.

– Kiertotalous ja päästövähennykset ovat ympäristöstrategiamme merkittävimmät osa-alueet. Betonielementtien uudelleenkäyttö kiehtoo meitä erityisesti siksi, että Suomessa kyseinen tekniikka ei ole ollut vielä merkittävästi esillä, vaikka se mahdollistaisi betonin pitkän elinkaaren hyödyntämisen, Consolis Parman teknologiajohtaja Juha Rämö sanoo.

– Lähdimme mukaan tähän hankkeeseen, koska kestävä ja laadukas rakentaminen sekä kiertotalouden edesauttaminen ovat meille keskeisiä teemoja. Rakenteiden toteuttaminen purettaviksi ja uusiokäytön ennakkosuunnittelu auttavat jatkamaan niiden elinkaarta uudessa käyttökohteessa, kommentoi TTS Työtehoseuran kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Jukka Jaakkola.

20223_77090.jpg

Päästöt puoliksi kolmanneksen kustannussäästöillä

Sekä liittopalkkien ja betonielementtien väliset että elementtien keskinäiset liitokset suunniteltiin mahdollistamaan rakenteiden vaivaton purku ja uudelleenasennus.

Purkuvaiheessa toisistaan irrotetut rakenteet nostettiin hallitussa järjestyksessä ja ne varastoitiin asennuspaikan viereen. Viimeinen työvaihe piti sisällään ontelolaattojen puhdistamisen, jotta myös laatoista saatiin uudelleenkäytettävät. Yksikään rakenneosa ei vahingoittunut purkuprosessin yhteydessä.

Uudelleenasennuksessa kaikki puretut rakenneosat sijoitettiin alkuperäisille paikoilleen ja muodostettiin pulttiliitokset uudelleen. Purkuprosessiin ja asennuksiin liittyvät materiaali- ja prosessikustannukset oli mahdollista määrittää sekä talous- että ympäristönäkökulmasta.

– Pilottihankkeessa verrattiin rungon uudelleenasennusta puretuilla rakenneosilla suhteessa uudelleenasennukseen täysin uusilla rakenneosilla. Tutkimuksen alaisessa pilottirungossa purettavuuus ja uudelleenkäyttö tuottivat noin kolmanneksen kustannussäästön ja noin 50 % pienemmät päästöt, kertoo Jaakko Yrjölä Peikolta.

Katse tiukasti tulevaisuudessa

Pilottihankkeen yhteydessä yhteistyökumppanit ottivat merkittävän askeleen kohti betonielementtien konkreettista uudelleenkäyttöä. Vaikka kantavista runkorakenteista on vielä matkaa kokonaiseen rakennukseen, jo pelkän rungon uudelleenkäytettävyys on merkittävä parannus nykytilanteeseen.

Seuraava looginen askel onkin pilottihankkeessa hankitun tiedon hyödyntäminen astetta pidemmälle kokonaisuudessa, johon sisällytetään esimerkiksi seinäelementtien asennus ja kantavien laattojen päälle tehtävät pintarakenteet.

– Olisi mielenkiintoista jalostaa saatuja kokemuksia laajamittaisemmin aidossa käytännön rakennuskohteessa ja arvioida uudelleenkäytettävyyden tuottamia etuja elinkaarilaskelmissa", Juha Rämö päättää.

Tutustu Consolis Parman elementtiratkaisuihin

TTS Työtehoseura
Tutkimus
ekologisuus
työmaa
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Asbestin poisto ulkoseinästä
Asbestilainsäädäntö – mitä pitää huomioida?
Suomessa toteutetaan jatkuvasti asbestipurkuja normaalina purkuna ja ihmiset altistuvat asbestille täysin turhaan. Asbestilainsäädäntö velvoittaa, että kiinteistön omistajan, rakennuttajan tai muun rakennustyötä valvovan velvollisuus on ennen korjaustöihin ryhtymistä selvittää, onko rakennuksessa asbestia. Selvitettävä on sen lisäksi, missä kohtaa rakenteissa sitä tarkkaan ottaen on, mikä on asbestin laatu ja pölyävyys sekä suositus jatkotoimenpiteistä. Velvoite koskee myös koneiden purkutöitä sekä kiinteistöjen huoltoa- ja kunnossapitoa eli töitä, joilla ei varsinaisesti ole tekemistä rakennusalan kanssa.
201711_51017.jpg
Rakennusalalle kosteuskoordinaattoreita
Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen haitta. Kosteudenhallinta työmailla saatetaan aloittaa myös aivan liian myöhään. Rakennusala on päättänyt muuttaa tilanteen. Kosteudenhallintakoordinaattoreilla on siis iso vastuu. Ovatko homekoulut vihdoin historiaa?
20201_61928.jpg
RAKSAVIRTAA saa korjausrakennus-työmaan virtaamaan
Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet parin viime vuoden ajan korjausrakennustyömaan toimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia Raksavirtaa-hankkeessa. Taustana kehittämiselle oli Lean-ajattelu, josta kehitettiin työmaan virtautusmalli. Mallia on testattu pilottina Consti:n korjausrakennustyömailla, viimeksi HOAS:n isossa perusparannuskohteessa Helsingin Kannelmäessä. Mukana hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet myös mm. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen Ely.
tiililaattapintainen julkisivu taloyhtiöön wienerberger
Näyttävä tiililaattajulkisivu hyvällä yhteistyöllä
Espoon Gräsantörmäntielle valmistui elokuussa 2023 Hartela Etelä-Suomen urakoimana kolmen asuinkerrostalon kokonaisuus, jonka näyttävät tiililaattapintaiset julkisivut ovat erinomainen osoitus koko suunnittelu- ja toteutustiimin hyvästä ja onnistuneesta yhteistyöstä.
asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.
Syksyllä 2023 valmistuva As Oy Töölön Castellum koostuu kolmesta kenoharkkorunkoisesta kerrostalosta.
Kennoharkot runkomateriaalina Helsingin Töölöön rakentuvassa kerrostalokorttelissa
Suomen ensimmäinen kennoharkoilla muurattu kerrostalo valmistui vuonna 2019 Kotkaan. Parhaillaan Helsingin Töölössä on käynnissä tähän mennessä Suomen suurin kennoharkkotyömaa, jossa korttelin kaikkien kolmen kerrostalon ulkoseinät muurataan kennoharkoista.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton