• Etusivu
  • Rakentaminen

Juha Karilaisen pitkälle uralle selkeä selitys: ”Rakkaus tiileen syttyi jo varhain”

Maiju PaasiviitaKaupallinen yhteistyö Wienerberger Oy Ab
Julkaistu 23.05.2023
Juha Karilainen "Mr. Brick"

Juha Karilainen jää eläkkeelle hyvillä mielin. – Olen luonteeltani hyvin tarkka, joten olen halunnut tehdä työssänikin kaiken mahdollisimman hyvin. Se on ehkä lisännyt stressiä niin työ- kuin vapaa-ajalla. Tulen varmasti nauttimaan siitä, että minulla ei jatkossa ole muuta kuin perheen vaatima aikataulu.

Juha Karilainen, jos kuka, on ansainnut lisänimensä ”Mr. Brick”. Tosin opiskelijat nimittävät häntä rennommin ”Tiilijäbäksi”.

Karilainen jäi kesäkuun alusta eläkkeelle 36 vuoden uran jälkeen. – Kertaakaan en ole katunut rakennusalan opintojani ja työtäni tiilien parissa. Tiili on ollut 6 000 vuotta muodissa, eikä se siitä mihinkään hievahda.

Juha Karilainen muistelee, miten hän tiiliuransa alkuaikoina Lohja Oy:ssä työskennellessään oli mukana yhtiön kevätjuhlissa. Ansioituneet ja pitkään työtään tehneet saivat kyseisessä juhlassa mitalit.

– Eräs mies sai mitalin 40-vuotisesta urastaan yhtiön palveluksessa. Ajattelin tuolloin, että tuohon suoritukseen eivät kyllä nuoret enää pääse. En voinut kuvitellakaan, että itselläni tuo paalu jäisi vain neljän vuoden päähän.

– Elinkautisvanki laskee tiilenpäitä 12 vuotta, mutta minähän olen suorittanut tuon kakun nyt jo kolmesti!

Karilainen jää eläkkeelle Wienerbergerin rakennusteknisenä johtajana monipuolisen ja työntäyteisen uran jälkeen.

Rakennusalalle, totta kai!

Pikkupoika-Karilainen leikki aikoinaan jo pihalla joko arkkitehtiä tai rakennusinsinööriä.

– Aina piti omaa taloa suunnitella ja kaikenlainen rakentaminen kiinnosti. Nokialla naapurustossa asui rakennusinsinööri ja arkkitehti, jotka molemmat olivat arvostettuja ja tulivat taloudellisesti hyvin toimeen. Se oli hyvä lähtökohta miettiä, mille alalle itse suuntautuisi.

Karilainen valmistui rakennusinsinööriksi Turun teknillisen oppilaitoksen talonrakennustekniikan osastolta vuonna 1983.

Ensimmäistä työpaikkaa hakiessaan Karilainen laittoi paperit myös silloiseen Tiilikeskukseen.

– Mutta en päässyt, hän naurahtaa.

Ehkä hyvä niin, sillä ensimmäisissä työpaikoissaan Karilainen hankki kokemusta ja tietoa rakennusalasta ja -materiaaleista laaja-alaisemmin. Laaja alaista osaamista lisäsi entisestään myös se, että 1990-luvun alussa hän toimi muun muassa Lohja Oy:n suunnittelupalveluyksikössä suunnittelupäällikkönä.

– Vastasin asiantuntijana kaikkien Lohjan valmistamien materiaalien teknisestä konsultaatiosta suunnittelijoille ja rakennuttajille. Minun piti siis hallita niin harkot, tiilet, betonit, elementit, laastit, Leca, Siporex kuin SPU-eristeetkin. Se oli kova, mutta opettavainen koulu, joka antoi hyvän perustan nykyiselle ymmärtämykselleni rakentamisesta ja eri materiaalien toiminasta rakenteissa.

Paluu ydinalueelleni tiilien pariin tapahtui vuoden 1994 taitteessa, kun Karilainen nimitettiin silloisen Optirocin aluepäälliköksi.

– Vuosien mittaan on tarjoutunut vaihtoehtoja erilaisiin tehtäviin ja muiden rakennusmateriaalien pariin, mutta tiilet ovat aina olleet kuitenkin lähimpänä sydäntäni. Olen ollut myös siinä mielessä onnekas, että minulla on aina ollut reilut esimiehet ja mukavat työkaverit. Se on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että olen työskennellyt näinkin kauan samassa yrityksessä ja samojen ”kikkareiden” parissa.

Juha Karilainen (Kuva Mirkku Merimaa)
Juha Karilainen (Kuva Mirkku Merimaa)

Ideoita ja innovaatioita maailmalta

Juha Karilainen muistelee, miten alalle tultuaan esimies kysyi häneltä kiinnostusta lähteä pienelle työmatkalle.

– Kyseessä oli Tiiliteollisuusliiton parinviikon reissu arkkitehtien kanssa Espanjaan ja Portugaliin tutustumaan tiiliarkkitehtuuriin. Se oli upea matka, vaikka lähes kaikki sairastuivat heti matkan aluksi pahaan vatsatautiin.

Arkkitehtuuri on aina kiinnostanut Karilaista.

– On ollut hienoa päästä tutustumaan eri maiden tiiliarkkitehtuuriin. Lukuisia opintomatkoja on tullut järjestettyä niin oman yrityksen puitteissa kuin Tiililiiton, Kestävä Kivitalo -ryhmän sekä aikoinaan myös Pohjoismaisten rakennuspäivien kanssa. Eikä pidä unohtaa eri arkkitehtiryhmien, arkkitehtiopiskelijoiden, SAFAn tai RIAn järjestämillä arkkitehtuurimatkoilla matkaoppaana toimimistakaan.

– Nämä ammattilaisille suunnatut, järjestetyt matkat ovat olleet arkkitehtien suosiossa. Maailmalla on nähty, mitä kaikkea tiilestä voidaankaan tehdä. Näin ollaan saatu tuotua ja luotua uusia innovaatioita arkkitehtien työhön ja ideoita, myös Suomessa toteutettavaksi. Se on ollut tärkeää tuotekehityksenkin kannalta.

Yksi konkreettisista Suomeen virranneista innovaatioista oli aikoinaan tiilen päälle tehtävä kuultorappaus, jonka Karilainen toi Ruotsista Suomeen 1990-luvulla.

– Silloin rakennettiin Helsingissä Herttoniemenrantaa. Kaavoittaja ei halunnut 70-luvun tyylisiä elementtijulkisivuja, vaan rapattua pintaa. Kolmikerrosrappaus koettiin kuitenkin kalliiksi, joten tiilen päälle hierretty yksikerroksinen rappaus oli hyvä vaihtoehto, Karilainen kertoo.

Eihän toki riittänyt se, että hän olisi tuonut pelkän idean Suomeen. Karilaisen piti konsultoida menetelmästä sekä rakennuttajia että suunnittelijoita ja opettaa kuultorappauksen tekemistä työmailla myös muurareille. 2000-luvun alkupuolella kehitettiin myös ”mustan puhuvat tiilet”, jotka ovat eri muodoissaan edelleen arkkitehtien suosiossa ja johon idea saatiin niin ikään Euroopan arkkitehtimatkoilta.

Tiiliä ja kirja opiskelijoille

Karilainen on hyvin tuttu ja opiskelijoiden keskuudessa myös pidetty luennoitsija sekä Aalto- että Tampereen Yliopistossa. Yhteistyö yliopistojen kanssa alkoi jo1990-luvulla, kun Karilainen sai häneen vetoavan pyynnön.

– Tuolloin arkkitehtiopiskelijat tekivät tiilirakentamisen harjoitustöitä vanerista ja paperille piirtämällä. Arkkitehtiosaston silloinen Professori Bengt Lundsten kysyi, olisiko korkeakoululla mahdollista saada pieniä, oikeita tiiliä näitä töitä varten.

– Se koski sydäntäni sen verran paljon, että teetin 10 000 tiiltä opiskelijoiden käyttöön. Niitä samoja tiiliä käytettään edelleen, koska harjoitustöiden laastina käytetään pois pestävää savipohjaista laastia ja näin samat tiilet kiertävät vuosikurssilta toiselle.

– Alalta puuttui myös muurattujen rakenteiden oppikirja. Professori Jan Söderlundin kanssa kutsuttiin aikoinaan koolle kaikista arkkitehtuuria opettavista korkeakouluista rakennusmateriaaliopista vastaavat professorit. Päätettiin tehdä kirja. Vuonna 2004 ilmestyi lähes satasivuinen ”Tiili – Perustietoa arkkitehtiopiskelijoille” -kirja, jota jaettiin opiskelijoille.

– Kirja oli muuten pioneerityötä eli rakennusalan ensimmäinen, yhteen rakennusmateriaaliin keskittyvä oppikirja. Sen jälkeen betoni, teräs ja puu ovat tehneet omansa.

Myös ammattikorkeakoulujen rakennusinsinööri- ja -arkkitehtiopiskelijat ovat päässeet nauttimaan Karilaisen intensiivisistä luennoista.

– Olen ollut monessa mukana, mutta aina pyrkinyt tekemään työtä koko tiiliteollisuuden ja muurattujen rakenteiden hyväksi, Karilainen sanoo. Myös Kestävä kivitalo -yritysyhteistyössä Juhalla on ollut merkittävä rooli (kuva: Suvi Suovaara)
– Olen ollut monessa mukana, mutta aina pyrkinyt tekemään työtä koko tiiliteollisuuden ja muurattujen rakenteiden hyväksi, Karilainen sanoo. Myös Kestävä kivitalo -yritysyhteistyössä Juhalla on ollut merkittävä rooli (kuva: Suvi Suovaara)

Koko alan puolestapuhuja

Juha Karilaisella riittää kerrottavaa, sillä hän on uransa aikana ollut niin monessa mukana. Tiilimiehen syvää asiantuntemusta on tarvittu.

– Minua on pyydetty erilaisiin tehtäviin, ei ole tarvinnut tyrkyttää, hän toteaa vaatimattomasti.

Hän on ollut johtoryhmän jäsenenä mukana mm. merkittävässä Tampereen yliopiston, ympäristöministeriön, RT:n ja alan yritysten yhteisessä Frame-projektissa, jossa tutkittiin lämmöneristyksen lisäyksen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteustekniseen toimintaan, rakennusten energiankulutukseen ja sisäilman olosuhteisiin.

– Olen käyttänyt runsaasti aikaa ja energiaa tiilijulkisivun kosteudenhallinnan parantamiseksi, Karilainen myöntää.

Ennen 90-luvun puoliväliä tiilijulkisivun tuuletusväliksi jätettiin vain 20 millimetriä ja muurari täytti muuratessaan laastilla vielä loputkin, minkä vuoksi taustarakenteisiin johtui kosteutta. Karilainen tutki asiaa ja päätyi siihen, että pientalo vaatii vähintään 30 millin ja kerrostalo 35–50 millin ilmaraon. – Asiasta tehtiin uudet ohjeistukset alalle ja tätä ohjetta noudatetaan edelleen.

– Pitkän kehitystyön tuloksena saatiin Optirocin aikana 2000-luvun alussa tuotteistettua myös tiivislaastit, joiden avulla saadaan myös muuraussauma oleellisesti tiiviimmäksi. Viime vuosina on tutkittu ja kehitetty vielä kosteusteknisesti paremmaksi myös apukarmidetaljeita sekä luotu tuuletusvälin korvausilmatarpeelle uusia ohjeistuksia.

Karilainen on ollut asiantuntijana mukana lukuisissa kehitysprojekteissa, standardoimisen työryhmissä, RYL-kirjojen ja RT-rakennustietokorttien tuotannossa sekä toiminut siinä ohessa myös alan isojen liittojen hallitusten jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän on myös kirjoittanut ahkerasti artikkeleita alan lehtiin.

– Aina olen pyrkinyt työskentelemään koko alan eduksi.

Ei huolta tiilen tulevaisuudesta

Juha Karilaisen mukaan Suomen Tiiliteollisuusliitto, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi eläkkeelle siirtyessään, on tehnyt paljon työtä, jotta kaikkia rakennusmateriaaleja kohdeltaisiin tasavertaisesti sekä Suomessa että EU:n tasolla.

– Tosin en ole yhtään huolissani tiilen tulevaisuudesta. Nythän esimerkiksi kaikilla Helsingin meren rannan uusilla asuinalueilla käytetään huomattavan paljon tiiltä. Kalasataman kaavoituksesta vastaava arkkitehtikin totesi, että onhan tiili kestävä ja huoltovapaa materiaali, mutta ennen kaikkea se myös vanhenee kauniisti.

– Tiilirakentamisella pystytään pitkällä aikavälillä vaikuttamaan suotuisasti myös ilmastonmuutokseen, hiilipäästöihin ja kiertotalouteen. Pitkä ja lähes huoltovapaa elinkaari mahdollistavat tämän. Valitettavasti laskelmissa vain 50-vuotta otetaan huomioon.

– Wienerberger on muuten ainoa Suomen tiilien tuottaja, joka käyttää prosessissaan maakaasua polttoöljyn sijaan. Meillä on mahdollisuus käyttää myös vähäpäästöisiä biopolttoaineita tiilien valmistamiseen.

– Kaikki Euroopan vanhat kaupungit on rakennettu tiilestä ja niiden arkkitehtuuria käydään ihailemassa. Rakennukset ovat säilyneet vuosisatoja, mikä todistaa tiilen olevan kestävä, turvallinen, huoltovapaa ja taloudellinen rakennusmateriaali. Tiili antaa suunnittelijalle vapautta ja mahdollistaa myös modernin arkkitehtuurin monimuotoiset virtaukset.

Tiilivalikoima on laajentunut ja yhdessä arkkitehtien kanssa on saatu toteutettua aiempaa elävämpää arkkitehtuuria. Myös massiivitiilirakentamisen puolesta puhuminen on kuulunut Karilaisen sydämen asioihin. Tulostakin on tullut, sillä Suomeen on rakennettu jo useita koulu- ja asuinrakennuksia, joiden runkorakenteena on käytetty paksua yksiaineista kennotiiliharkkoa.

– Luotan tiileen ja uskon myös sen tulevaisuuteen!

Info

Info

Juha Karilainen

Koulutus:

  • yo 1977
  • rakennusinsinööri 1983, Turun teknillinen oppilaitos talonrakennustekniikka
  • lukuisia alan kursseja ja jatkokoulutuksia

Keskeinen työkokemus

  • Wienerberger: rakennustekninen johtaja 2014–2023, markkinointijohtaja 2008–2014, markkinointipäällikkö 2004–2008, aluemyyntipäällikkö 2002–2004
  • Optiroc: aluepäällikkö 1994–2002
  • Lohja Oy: piiripäällikkö Etelä-Suomi 1993–1994, suunnittelupäällikkö 1991–1993, myyntipäällikkö 1987–1991
  • aikaisemmin Partek Oy ja Semtu Oy

Lukuisia luottamustoimia, mm.

  • Tiiliteollisuusliitto ry:n hallituksen vara pj. 2011–2022, pj 2022–2023
  • RTT:n hallituksen jäsen 2009–2018
  • Rakennustuotteiden Laatusäätiön hallituksen jäsen 2016–2021, pj 2022–2023
  • RTT:n Muuratut Rakenteet -ryhmän markkinointi- ja johtoryhmän jäsen 2010–2023
  • RIA-liiton liittohallituksen ja työvaliokunnan jäsen 1994–2005

Huomionosoitukset

  • RIA-liiton pronssinen, hopeinen ja kultainen ansiomerkki

Muuta

  • vaimo ja poika
  • harrastukset: matkailu, hiihto, rullaluistelu

Teksti: Leena-Kaisa Simola

Kuvat: Wienerberger

Tiili julkisivumateriaalina


Wienerberger Oy Ab
Rakentaminen
ammattilaisille
seinät
koti
julkisivu
suunnittelu
tuotetietous
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

Wienerberger antrasiitti retro julkisivutiili
Tiili on elinkaariviisas materiaalivalinta
Tiili on ekologisesti kestävä julkisivumateriaali, sillä se on pitkäikäinen, elinkaaritaloudellinen ja käyttövuosien jälkeen kierrätettävissä. Wienerbergerin kotimaiset julkisivutiilet ja -laatat ovat nyt saatavissa myös entistä vähähiilisempinä, kun tuotannossa käytetään biokaasua maakaasun rinnalla.
20212_68488.jpg
Massiivitiilirakenteinen kerrostalo kennoharkoilla
Sata vuotta sitten kaupunkien keskustoissa kerrostalot rakennettiin tiilestä. Nämä tiilirunkoiset talot ovat säilyttäneet arvonsa ja ovat edelleen rakenteiltaan hyvässä kunnossa. Nyt tiili on löydetty uudestaan kerrostalojen runkorakenteeksi.Keski-Euroopassa kennoharkko on yleisesti käytetty materiaali kerrostalojen runkorakenteissa. Ensimmäiset Poroton-kennoharkoilla muuratut kerrostalot Suomessa ovat valmistuneet Kotkaan ja Joensuuhun ja uusia hankkeita on käynnistymässä esimerkiksi Helsingissä. Massiivinen ja hengittävä kennotiilirakenne on sekä energiataloudellinen että kosteusteknisesti toimiva, mutta samalla myös U-arvoltaan nykyvaatimukset täyttävä.
20212_68519.jpg
Kennoharkot
Modernia ja kestävää kivitalorakentamista edustavat Wienerbergerin Poroton-kennoharkoista rakennetut rakennukset. Kennoharkosta valmistettujen kotien runkorakenne on paitsi massiivinen ja hengittävä, myös energiataloudellisesti sekä kosteusteknisesti turvallinen ratkaisu. Poroton kennoharkosta toteutettu runkorakenne täyttää ilman erillistä lämmöneristekerrosta ulkoseiniltä vaadittavan lämmöneristysvaatimuksen. Harkon eristävyys perustuu harkon kennomaisen rakenteen sisään jäävään ilmaan.
kahi-harkkojen-ohutsaumamuuraus-valiseinia
Mikä Kahi-tiili on ja mistä se valmistetaan?
Kukapa ei olisi elämänsä aikana vähintään kuullut nimeä Kahi-tiili. Onhan se ollut osa suomalaista rakentamista jo pitkään. Mutta mikä Kahi-tiili on ja mistä se valmistetaan – ja miksi se yhä edelleen säilyttää suosionsa myös tämän hetken rakentajien keskuudessa?
Weberin WeberSafe -vedeneristysjärjestelmän havainnekuva
Kestäviä märkätiloja – pohjatyöt ja vedeneristys
Kylpyhuone on yksi niistä kodin tiloista, joissa huolellisuus ja tarkkuus itse tekemisessä palkitaan. On tärkeää toteuttaa pohjatyöt asianmukaisesti ja varmistaa, että vedeneristys on tiivis ja asiaankuuluvasti tehty. Mitä pohjatöitä tulee tehdä seinien ja lattian osalta – miten vedeneristys toteutetaan oikein?
Villeroy & Boch markkinoinnista vastaava Jenni Luomala istuu Helsinki Hub hotellin huoneessa
Kestävän kehityksen kylpyhuone rakennetaan elinkaari edellä
Vanha kirkkopuisto on Helsingissä tärkeä ja perinteikäs ympäristö, jonka laidalle on juuri avautunut Scandic Helsinki Hub -hotelli. Urbaaniin 1920-luvun tehdaskiinteistöön on rakennettu korkeatasoisten hotellihuoneiden lisäksi monipuolisia coworking-tiloja työskentelyyn. Hotellihankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen ja kalusteiden ympäristöystävällisyyteen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton