Rakennusalan digitalisaatio näkyy yhä vähän työmaatyöntekijöiden arjessa

Isot rakennusalan yritykset ovat eturintamassa tuomassa työmaille uusinta teknologiaa. Käytännön arki sujuu kuitenkin edelleen pitkälti perinteisillä työmenetelmillä. Paperi ei ole työmailta kadonnut. Skanska on yksi alan suunnannäyttäjistä. Se on ottanut käyttöön muun muassa eksoskeletoneja eli mekaanisia tukirankoja, joista uutisoimme aikaisemmin.

Käytössä on lisäksi esimerkiksi kypäräkameroita työn dokumentointiin, mutta yleensä sellainen on vain nimetyillä henkilöillä, joiden tehtävänä on kerätä työmaalta 360-kuvamateriaalia. Yleensä kameroita on yksi työmaata kohden ja sen hyötyjä tutkitaan vielä.

Skanskan kehitysinsinööri Peter Peltonen muistuttaa, että työntekijöiden käytössä olevat laitteet eivät välttämättä mahdollista digitaalisten työvälineiden laajaa käyttöönottoa.

– Työntekijöillä ei ole välttämättä itsellään sellaisia älypuhelimia, joilla voisi hyödyntää uusia palveluita. Vaikka sellainen olisikin, kyseeseen tulee tietoturva ja päätös siitä, mihin järjestelmiin työntekijän tulee päästä ja mihin ei.

Haasteena voi olla myös se, että moni työntekijä tekee töitä eri urakoitsijoille. Tällöin heitä ei voi sitoa liikaa yhteen järjestelmään.

Yksi keskeisimmistä kehityskohteista on tiedonkulku työmaalla.

Skanskan tietomallinnuksesta ja digitaalisista palveluista vastaavan johtajan Miro Ristimäen mukaan työmaiden digitalisaatiossa on lähdettävä liikkeelle perusasioista, kuten viestinnästä ja tiedottamisesta.

– Työmaan yleiskuvan parempi ymmärtäminen on yksi tavoite. Digitalisaatio voisi auttaa esimerkiksi tahtituotantofilosofian soveltamisessa, jolloin halutaan virtaviivaistaa tuotantoa. Jos työntekijä on saanut osaltaan työvaiheen valmiiksi, olisi tärkeää, että tieto kulkisi nopeasti seuraavan vaiheen työntekijälle, joka pääsisi oikeaan aikaan tekemään omia asennuksiaan. Tällainen tieto auttaisi mestareita.

Ristimäki näkee digitalisaation yleistymisen edellytyksenä toimihenkilöiden osaamisen parantamisen. Tämä vaatisi panostuksia koulutukseen.

– Jos lähdetään vain suoraan digitoimaan asioita, se ei välttämättä tehosta työtä kovinkaan paljon. Pitää pystyä myös kyseenalaistamaan, onko vallitseva tapa oikea. Siinä tarvitaan työmaiden apua. Pitäisi miettiä, mitä digitalisaatio oikeasti tarkoittaa ja miten tieto työmaalla liikkuu. Teknologiaa löytyy kyllä, siitä ei ole kyse. Kyse on siitä, miten sitä hyödynnetään.

Nykyisin työmailla hyödynnetään infonäyttöjä, jotka kertovat työntekijöille muun muassa saapuvista kuormista ja ohjaavat turvalliseen liikkumiseen.

– Unelma työmaalla olisi se, että oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi:

• reaaliaikaista työn etenemisen seurantaa
• automaattista tiedonsiirtoa työvaiheiden välillä
• parempaa aikataulutuksen synkronointia (esim. tahtituotanto)
• työnjohdon päätöksenteon nopeutumista

Digitalisaatiosta voisi olla apua myös oman työn raportoimiseen ja palautteen antamiseen esihenkilöille. Peter Peltosen mukaan tässä ollaan vielä vaiheessa.

– Käytämme työmailla fiiliskyselyitä, jotka ovat perinteinen tapa saada palautetta ja signaaleita huolestuttavista asioista.

Rakennusteollisuus RT:n rakentamisen kehityksestä vastaava asiamies Jani Kemppainen uskoo, että digitalisaatio ja uudet teknologiat tulevat vielä jonkin aikaa olemaan isojen yritysten etuoikeus.

– Täytyy olla massaa, jolla investointi saadaan järkeväksi. Pienemmät rakennusalan yritykset ottavat teknologioita käyttöön, kun ne näkevät, miten ne toimivat muualla. Tällä hetkellä monen teknologian käyttö on vielä kokeilevaa, eikä tiedetä, mikä on oikeasti fiksua. Iso yritys ottaa aina riskin kokeillessaan uusia innovaatioita, Kemppainen muistuttaa.