Teknologia kehittyy, mutta työ vaatii edelleen omaa ajattelua – mitä nuorten osaamisen muutos tarkoittaa työelämälle?
Nuorten osaamisen muutos haastaa työelämää
Teknologia muuttaa rakennusalan työvälineitä ja osaamisvaatimuksia. Ammattitaitoon kuuluu silti kyky soveltaa tietoa, tunnistaa poikkeamia ja tehdä ratkaisuja myös muuttuvissa tilanteissa. (Kuva: Envato)
Rakennustyömaalla kaikkeen ei löydy valmista ohjetta. Ammattilaisen pitää osata huomata poikkeama, yhdistää tietoa, arvioida ratkaisun järkevyyttä ja joskus kyseenalaistaa myös järjestelmän tarjoama vastaus. Samaan aikaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat laskeneet pitkällä aikavälillä ja työelämä muuttuu yhä teknisemmäksi. Mitä tapahtuu, kun nämä kaksi kehityskulkua kohtaavat?
Ajatus tähän artikkeliin syntyi toimittajan pohdinnasta tuoreiden PISA-tulosten äärellä. Jos työelämään tulevien ikäluokkien perustaidot ja tapa oppia muuttuvat samalla, kun työ digitalisoituu, automatisoituu ja tekoäly tulee osaksi yhä useampaa ammattia, myös työpaikoilla on syytä pohtia tulevaisuuden osaamista.
Rakentaja PRO haluaa nostaa tutkimustiedon pohjalta keskusteluun rakennusalaa laajemman yhteiskunnallisen kysymyksen: millaisia valmiuksia tulevaisuuden työelämä tarvitsee, mitä niistä rakennetaan koulussa ja ammatillisessa koulutuksessa – ja kuinka suuri rooli oppimisesta kuuluu tulevaisuudessa työpaikoille?
PISA-tulosten pitkä lasku jatkui
OECD:n 8. syyskuuta julkaisemat PISA 2025 -tulokset jatkavat Suomessa jo noin kaksi vuosikymmentä kestänyttä kehitystä. Matematiikan ja lukutaidon tulokset heikkenivät jälleen vuodesta 2022. Luonnontieteissä tulos pysyi suunnilleen ennallaan. Suomi sijoittuu edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle kaikilla kolmella osaamisalueella.
Pitkä kehityssuunta on kuitenkin selvä. OECD:n mukaan vuoden 2025 keskimääräinen osaaminen oli kaikissa kolmessa aineessa alempana kuin yhdessäkään ennen vuotta 2022 toteutetussa PISA-arvioinnissa. Vuoteen 2015 verrattuna perustason alapuolelle jäävien nuorten osuus on kasvanut matematiikassa 17 prosenttiyksikköä, lukutaidossa 15 prosenttiyksikköä ja luonnontieteissä kahdeksan prosenttiyksikköä.
Työelämän kannalta huomio kiinnittyy juuri perustaitoihin. Matematiikassa vähintään PISA-tason 2 saavutti Suomessa 69 prosenttia nuorista. Tällä tasolla nuori pystyy esimerkiksi tunnistamaan ilman suoraa ohjetta, miten yksinkertainen käytännön tilanne voidaan esittää matemaattisesti. Lukutaidossa vähintään perustason saavutti 74 prosenttia suomalaisnuorista.
Info
PISA pähkinänkuoressa
Mikä PISA on?
OECD:n PISA-tutkimuksessa arvioidaan 15-vuotiaiden tietoja, taitoja ja valmiuksia. Tarkoituksena on tarkastella myös sitä, kuinka nuori pystyy ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia, ajattelemaan kriittisesti ja käyttämään osaamistaan erilaisissa tilanteissa.
Mitä PISA 2025 mittasi?
Pääalueena olivat luonnontieteet. Lisäksi arvioitiin matematiikkaa ja lukutaitoa sekä digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaa oppimista ja laskennallista ongelmanratkaisua.
Mitä Suomessa tapahtui?
Matematiikan ja lukutaidon tulokset laskivat vuodesta 2022. Luonnontieteissä tulos säilyi suunnilleen ennallaan. Pitkällä aikavälillä kaikkien kolmen osaamisalueen suunta on ollut laskeva.
Mitä PISA ei kerro?
PISA ei ennusta, millainen työntekijä yksittäisestä 15-vuotiaasta tulee. Ammattitaito kehittyy myöhemmin koulutuksessa, työssä ja kokemuksen myötä. Tulokset kertovat väestötasolla nuorten osaamisen kehityksestä.
Työelämässä tarvitaan muutakin kuin teknistä osaamista
PISA-tulosten rinnalla kiinnostava kysymys liittyy siihen, miten nuoret oppivat ja toimivat ongelmatilanteissa. Suomalaisnuorista 75 prosenttia kertoo olevansa uteliaita monista asioista, mutta tehtävän muuttuessa vaikeaksi vain 41 prosenttia kertoo lisäävänsä yrittämistä. Osuus oli pienin kaikista PISA 2025 -tutkimukseen osallistuneista maista ja alueista, ja OECD-maiden keskiarvo oli 60 prosenttia.
Myös oman oppimisen ohjaamisessa on eroja. Noin kolmannes suomalaisnuorista kertoo suunnittelevansa usein, miten aikoo opiskella, ja 41 prosenttia tarkistaa omaa ymmärtämistään esittämällä itselleen kysymyksiä opiskeltavasta asiasta.
Näistä vastauksista ei voida päätellä, miten samat nuoret aikanaan toimivat työpaikalla. Ne antavat kuitenkin aiheen kysyä, miten työelämässä tarvittavat pitkäjänteisyys, itsenäinen päättely ja kyky jatkaa ratkaisun etsimistä rakentuvat, jos valmiita vastauksia on ympärillämme enemmän kuin koskaan.
Rakennusalalla kysymys ei ole teoreettinen. Piirustus voi olla ristiriidassa todellisen rakenteen kanssa, mitta tai materiaalimäärä näyttää väärältä tai työmaalla tulee vastaan tilanne, jota työohje ei kata. Digitaalinen järjestelmä ja yhä useammin myös tekoäly voivat tarjota ratkaisun, mutta jonkun täytyy edelleen huomata, jos ratkaisu ei sovi todelliseen tilanteeseen.
Arkikielessä tällaisesta kyvystä puhutaan joskus maalaisjärkenä. Ammatillisessa työssä sen taustalla ovat tilannetaju, syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen, aikaisemman tiedon soveltaminen ja kokemus siitä, miltä toimiva ratkaisu käytännössä näyttää. Voiko näitä taitoja rakentaa samalla tavalla maailmassa, jossa yhä useampaan ongelmaan on tarjolla valmis digitaalinen vastaus?
Yrityksissä muutos näkyy jo
Kemianteollisuus ry selvitti elokuussa jäsenyritystensä toimitusjohtajilta, miten nuorten osaaminen näkyy työelämässä. Kyselyyn vastasi 93 yritystä, joten tuloksia ei voi suoraan siirtää rakennusalalle. Ne tarjoavat kuitenkin kiinnostavan näkymän siihen, mitä toisella teknisellä toimialalla jo havaitaan.
Kyselyssä 35 prosenttia yrityksistä arvioi nuorten työntekijöiden osaamisen heikentyneen. Toimihenkilöiden kohdalla osuus oli 25 prosenttia ja ylemmillä toimihenkilöillä 17 prosenttia. Osaamisen paranemista oli havainnut ryhmästä riippuen vain 2–4 prosenttia vastaajista. Kemianteollisuuden mukaan heikkeneminen painottui tehtäviin, joihin tullaan tyypillisesti ammatillisen koulutuksen kautta.
Avovastauksissa yritykset nostivat esiin matematiikan ja äidinkielen perustaitoja, keskittymistä sekä kasvaneen perehdyttämisen tarpeen. Yksi vastaajista kiteytti kokemuksensa ajatukseen, että tulevaisuudessa työpaikasta tulee koulu. Koulutuksessa kaivattiin lisää erityisesti keskittymiskykyä ja pitkäjänteistä työskentelyä, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä itsenäistä työskentelyä ja vastuunottoa.
Ajatus työpaikasta kouluna ansaitsee pysähtymisen. Missä kulkee tulevaisuudessa koulutusjärjestelmän ja työnantajan vastuun raja? Työssä on aina opittu ammattiin, mutta on eri asia opettaa työpaikkakohtainen järjestelmä kuin vahvistaa samalla lukemisen, laskemisen, keskittymisen tai itsenäisen työskentelyn perustaitoja.
Rakennusalalla kysymys on erityisen konkreettinen. Kuinka paljon uuden työntekijän voidaan olettaa osaavan työmaalle tullessaan, ja kuinka paljon työnjohdon, perehdyttäjän tai kokeneen työkaverin tehtäväksi jää?
Digitaidot ovat vahvuus – mutta riittävätkö ne yksin?
Kemianteollisuuden kyselyssä näkyy samalla kiinnostava ristiriita. Peräti 81 prosenttia yrityksistä arvioi nuorten digitaalisten työvälineiden käytön sujuvaksi ja 56 prosenttia myös tekoälyn hyödyntämisen sujuvaksi. Toisaalta 64 prosenttia kertoi puhelimen tai muiden laitteiden käytön häiritsevän työntekoa ja 57 prosenttia arvioi pitkäkestoiseen työskentelyyn keskittymisen heikentyneen.
Kyse ei siis ole yksinkertaisesta jaosta osaaviin ja osaamattomiin sukupolviin. Uusilla työelämään tulevilla ikäluokilla on myös valmiuksia, joita aikaisemmat sukupolvet ovat joutuneet opettelemaan myöhemmin. Olennaista on, miten tekninen käyttövarmuus yhdistyy ymmärrykseen siitä, mitä järjestelmällä tehdään, miksi näin tehdään ja milloin sen antamaa vastausta pitää epäillä.
Tekoäly tekee tästä entistä ajankohtaisemman kysymyksen. Ammattilaisen arvo ei synny vain siitä, kuinka nopeasti hän saa tekoälyltä laskelman tai vastauksen. Hänen täytyy tunnistaa lähtötietojen puutteet, ymmärtää asiayhteys ja arvioida lopputulosta oman ammattiosaamisensa perusteella. Jos teknologia hoitaa tulevaisuudessa yhä suuremman osan rutiinista, voiko ihmisen tärkeimmäksi tehtäväksi jäädä juuri se, mitä järjestelmä ei osaa tehdä: havaita poikkeus ja ymmärtää, miksi jokin ei käy järkeen?
Nykyiset suomalaisaikuiset ovat samaan aikaan kansainvälisesti aivan kärkeä
Nuorten PISA-kehityksen rinnalla Suomessa on kiinnostava vastakohta. OECD:n aikuisten taitoja mittaavan PIAAC 2023 -tutkimuksen perusteella suomalaiset 16–65-vuotiaat menestyvät kansainvälisesti erittäin hyvin. Suomalaisten keskimääräinen pistemäärä oli lukutaidossa 296, numerotaidossa 294 ja adaptiivisessa ongelmanratkaisussa 276. Kaikki olivat OECD:n keskiarvon yläpuolella, ja Suomi kuului tutkimuksen kärkijoukkoon.
PISA-tuloksista ei siten voi vetää johtopäätöstä, että suomalainen työvoima olisi muuttumassa osaamattomaksi. PIAAC kertoo nykyisen aikuisväestön vahvasta osaamispohjasta, ja myös suomalaiset 16–24-vuotiaat aikuiset menestyivät kansainvälisessä vertailussa hyvin. Todellinen pitkän aikavälin kysymys onkin toinen: pystymmekö säilyttämään tämän osaamispääoman myös tulevina vuosikymmeninä?
Kysymyksellä on myös taloudellinen ulottuvuus. OECD:n PIAAC-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa aikuisten osaamisella on havaittu positiivinen yhteys toimialojen työn tuottavuuteen. Keskimääräisen osaamistason erot voivat OECD:n analyysin mukaan selittää noin neljänneksen tai kolmanneksen maiden välisistä toimialakohtaisista tuottavuuseroista.
Työmaa voi joutua ottamaan suuremman roolin oppimisessa
Rakennusala on hyvä esimerkki toimialasta, jossa muodollinen koulutus ja työssä opittu osaaminen ovat aina kulkeneet rinnakkain. Kokenut ammattilainen tunnistaa materiaalin käyttäytymisen, rakentamisen järjestyksen ja käytännön riskit tavalla, jota kaikkea on vaikea kirjoittaa oppikirjaan. Nuorempi työntekijä voi puolestaan tuoda työmaalle digitaalista osaamista ja valmiuden ottaa nopeasti käyttöön uusia järjestelmiä.
Juuri näiden vahvuuksien yhdistämisestä voi tulla yksi alan tärkeistä osaamiskysymyksistä. Jos työelämään tulevien perustaitojen erot kasvavat, myös perehdyttämisen merkitys kasvaa. Samalla kokeneiden ammattilaisten hiljaista tietoa pitäisi saada siirrettyä seuraaville tekijöille.
Tässä on myös yrityksille käytännön valinta. Rakennetaanko työ mahdollisimman pitkälle järjestelmiksi, ohjeiksi ja tarkistuslistoiksi, jotta jokainen työvaihe on helppo suorittaa samalla tavalla, vai pitääkö perehdytyksessä tietoisesti harjoitella myös tilanteita, joissa työntekijän täytyy itse pysähtyä, havainnoida ja päätellä?
Todennäköisesti tulevaisuuden työmaa tarvitsee molempia. Hyvät järjestelmät vähentävät virheitä ja tukevat turvallisuutta, mutta ne eivät saa tehdä ammattilaisesta pelkkää ohjeen suorittajaa.
Väestön monimuotoistuminen on osa samaa osaamiskysymystä
Suomen väestö ja työvoima kansainvälistyvät, mikä tuo koulutusjärjestelmälle ja työpaikoille uudenlaisia tehtäviä. Oppimistuloksia tarkasteltaessa oppilaiden kieli-, sosioekonominen ja maahanmuuttotausta ovat tuloksiin yhteydessä olevia tekijöitä, mutta niistä ei saada yksinkertaista selitystä Suomen pitkälle PISA-kehitykselle.
Tuoreessa PISA 2025 -aineistossa esimerkiksi luonnontieteiden osaaminen heikkeni vuosina 2015–2025 Suomessa suunnilleen yhtä paljon sekä sosioekonomisesti hyvässä että heikommassa asemassa olevilla oppilailla. Työelämän kannalta olennaiseksi nousee siksi kysymys siitä, miten erilaisista lähtökohdista tuleville voidaan rakentaa riittävän vahvat yhteiset perustaidot.
Rakennusalalla tämä konkretisoituu nopeasti. Työmaalla saman teknisen vaatimuksen, mitan, turvallisuusohjeen ja laatutason täytyy tarkoittaa kaikille samaa riippumatta työntekijän äidinkielestä tai koulutuspolusta. Monikielisellä työmaalla tämä voi tarkoittaa nykyistä selkeämpiä ja visuaalisempia ohjeita, yhteistä ammatillista käsitteistöä ja sen varmistamista, että ohjeen sisältö on todella ymmärretty.
Kysymys ei siten ole vain siitä, millaisia työntekijöitä koulutusjärjestelmä tuottaa. Myös työelämän täytyy osata toimia aikaisempaa monimuotoisemman osaaja- ja koulutustaustojen kirjon kanssa.
Tulevaisuuden osaaja tarvitsee teknologiaa ja omaa ajattelua
Kemianteollisuus on arvioinut osaamistason kansantaloudellista merkitystä OECD:n tutkijoiden menetelmää soveltavalla skenaariolaskelmalla. Sen mukaan Suomen BKT voisi vuonna 2060 olla noin kolme prosenttia eli nykyrahassa noin 8,5 miljardia euroa suurempi, jos PISA-tulokset saataisiin vuodesta 2030 lähtien takaisin vuoden 2006 tasolle. Kyse on skenaariolaskelmasta, ei ennusteesta.
Miljardiluku on yksi tapa kuvata osaamisen merkitystä, mutta rakennusalan yritykselle kysymys tulee vastaan paljon lähempänä: rekrytoinnissa, perehdytyksessä, työnjohdon ajankäytössä, virheiden ehkäisyssä, turvallisuudessa ja tuottavuudessa.
Digitalisaatio, tietomallit, automaatio ja tekoäly muuttavat joka tapauksessa sitä, miten rakennuksia suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään. Teknologian hallinta kuuluu tulevaisuuden ammattitaitoon, mutta sen rinnalla tarvitaan edelleen kykyä lukea, laskea, ymmärtää kokonaisuuksia, kysyä miksi ja huomata, kun jokin ei käy järkeen.
PISA-tulokset eivät kerro, millaisia työntekijöitä tämän päivän nuorista tulee. Ne antavat kuitenkin hyvän syyn käydä keskustelu nyt eikä vasta sitten, kun mahdollinen osaamisen muutos näkyy työmaiden arjessa.
Info
Rakentaja PRO haluaa haastaa alan ammattilaiset pohtimaan asiaa: mitä uuden työntekijän pitäisi osata jo tullessaan työmaalle? Mitä voidaan ja pitää opettaa työssä? Entä miten varmistamme, että teknologian helpottaessa työtä ammattilainen oppii edelleen myös ajattelemaan itse?
Lähteet:
OECD: PISA 2025 Results (Volume I): Finland, 8.9.2026. Suomen PISA 2025 -tulokset, osaamisen pitkän aikavälin kehitys sekä oppimiseen, sinnikkyyteen ja ongelmanratkaisuun liittyvät tulokset.
OECD: PISA 2025 Results (Volume I): Future-Ready Students, 8.9.2026. PISA 2025 -tutkimuksen kansainväliset tulokset ja vertailuaineisto.
OECD: Survey of Adult Skills 2023 – Finland, 10.12.2024. PIAAC-tutkimuksen tiedot suomalaisten aikuisten luku- ja numerotaidosta sekä adaptiivisesta ongelmanratkaisusta.
Kemianteollisuus ry: Nuorten osaamistason lasku uhkaa teollisuuden kilpailukykyä, 7.9.2026. Jäsenpulssi 25.–28.8.2026 (93 toimitusjohtajavastausta) sekä Kemianteollisuuden OECD-tutkijoiden menetelmää soveltava skenaariolaskelma osaamistason taloudellisista vaikutuksista.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat