Miksi kiinteistöjen energiainvestoinnit jäävät toteutumatta? LUT selvitti päätöksenteon esteitä

Sari Nieminen

Julkaistu 24.09.2026•3 min

miksi-energiainvestoinnit-jäävät-tekemättä-Rakentaja.pro 1920x1080

Kiinteistön energiainvestoinnin toteutumiseen vaikuttavat taloudellisen kannattavuuden lisäksi kiinteistönomistajan sitoutuminen ja päätöksenteon valmistelu.

Energiakatselmus on tehty, säästömahdollisuudet tunnistettu ja toimenpiteet kirjattu raporttiin. Silti investointiehdotus jää odottamaan päätöstä. LUT-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat julkisten kiinteistöjen energiainvestointien etenemiseen. Tuloksissa nousi esiin myös se, kuka ehdotuksen esittää ja miten päätöksentekijät otetaan mukaan valmisteluun.

Energiakatselmus ei yksin vie investointia toteutukseen

LUT-yliopiston tutkijaopettaja Aki Grönman ja tekniikan tohtori Mirika Knuutila käsittelevät energiainvestointien päätöksentekoa RELE-hankkeessa tehdyn tutkimuksen pohjalta. Hankkeen kyselytutkimus toteutettiin Päijät-Hämeen pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Tutkijoiden julkaisemassa kannanotossa viitataan myös haastattelututkimukseen.

Tutkijoiden mukaan energiakatselmusraportti antaa päätöksenteon tueksi tietoa kiinteistön energiankulutuksesta ja suositeltavista säästötoimenpiteistä. Investointien toteutumiseen vaikuttavat kuitenkin myös kiinteistönomistajan sitoutuminen ja viestintä.

Tutkimuksessa taloudellinen kannattavuus nousi tärkeimmäksi investointikriteeriksi. Päätöksenteossa painottuivat lisäksi teknisen ratkaisun varmatoimisuus ja huollettavuus. Investoinnin suunnittelussa on huomioitava rakennuksen käyttäjien tarpeet ja käyttöolosuhteet.

Tutkijat nostavat esimerkkeinä energiatehokkuustoimista LED-valaistuksen, kiinteistöautomaation ohjauksen kehittämisen sekä ilmanvaihtokoneiden ja lämmöntalteenoton parannukset. Myös aurinkopaneelit kuuluvat heidän mainitsemiinsa investointeihin.

Ulkopuolisen asiantuntijan ehdotus voi edetä helpommin

Tutkimuksen kiinnostavimpia havaintoja on investointiehdotuksen esittäjän vaikutus päätöksentekoon. LUT-yliopiston tutkijoiden mukaan ulkopuolisen konsultin esitys voi edetä päätösprosessissa helpommin kuin organisaation sisältä tullut ehdotus.

Tutkijat nostavat esiin myös tiedon ymmärrettävyyden. Energiakatselmuksen perusteella päätöksiä tekevät henkilöt eivät välttämättä tunne taloteknistä sanastoa. Siksi raportista on käytävä selvästi ilmi, mitä toimenpidettä ehdotetaan ja millä perusteilla sitä esitetään.

LUT-yliopiston julkaisu ei erittele, mistä ulkopuolisen konsultin ehdotuksen mahdollinen etu johtuu. Havainto koskee tutkimuksessa tarkasteltua päätöksentekoa, eikä sen perusteella voida päätellä, että ulkopuolisen asiantuntijan esitys etenisi aina organisaation omaa ehdotusta paremmin.

<p data-block-key="dbzo0"> Aurinkopaneelit ovat yksi kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinneista. LUT-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, etenevätkö suunnitellut investoinnit toteutukseen. </p>

Aurinkopaneelit ovat yksi kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinneista. LUT-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, etenevätkö suunnitellut investoinnit toteutukseen.

Kiinteistönomistajan osallistuminen alkaa jo katselmuksessa

Tutkimuksen mukaan energiainvestointiin sitoutumiseen vaikuttaa se, kuinka aktiivisesti katselmuksen tilaaja osallistuu tutkimus- ja selvitysprosessiin.

Tutkijat suosittelevat ottamaan katselmukseen mukaan myös kiinteistössä työskenteleviä henkilöitä, esimerkiksi huoltohenkilöstöä. He tuntevat rakennuksen käytön ja teknisten järjestelmien toimintaa, vaikka eivät osallistuisikaan investointipäätösten tekemiseen.

LUT-yliopiston tutkijat nostavat esiin myös täsmäkatselmuksen mahdollisuuden. Siinä tarkastelu rajataan ennalta määriteltyyn osa-alueeseen, kuten valaistukseen tai hukkalämmön talteenottoon. Rajattu katselmus auttaa tunnistamaan kohteita, joissa energiatehokkuutta voidaan parantaa ilman mittavaa investointia.

Energiainvestointia voidaan tarkastella myös kiinteistön arvon kautta

Energiainvestointien taloudellista kannattavuutta on tutkittu myös Aalto-yliopistossa. Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa Niina Leskinen, Jussi Vimpari ja Seppo Junnila selvittivät, miten kiinteistökohtainen uusiutuvan energian tuotanto vaikuttaa kiinteistön arvoon.

Tutkimuksessa tarkasteltiin pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa logistiikkakiinteistöä. Tapaustutkimuksen tuloksia verrattiin yli 70 suomalaisen kiinteistöarvioinnin ammattilaisen kyselyvastauksiin.

Tutkimuksen mukaan kiinteistön oman energiantuotannon tuomat käyttökustannussäästöt voidaan huomioida kiinteistön arvonmäärityksessä. Kiinteistöarvioijat tunnistivat myös muita mahdollisia hyötyjä, kuten paremman myytävyyden, mutta suhtautuivat varovaisemmin niiden sisällyttämiseen kiinteistön kassavirtaan.

Aalto-yliopiston tutkimus käsittelee kiinteistösijoittajan taloudellista näkökulmaa. LUT-yliopiston tutkimuksen kohteena puolestaan on julkisten kiinteistöjen investointipäätösten eteneminen.

Mitä tulokset merkitsevät investointien valmistelussa?

LUT-yliopiston tutkimuksessa energiainvestointien etenemiseen liittyvät havainnot ulottuvat katselmuksen tilaamisesta päätöksentekoon. Kiinteistönomistajan osallistuminen valmisteluun ja raportin ymmärrettävä esitystapa ovat tutkijoiden esiin nostamia tekijöitä.

Rakennusalan ammattilaisen näkökulmasta tutkimus antaa perusteen käsitellä investointiehdotuksessa taloudellisen kannattavuuden rinnalla ratkaisun varmatoimisuutta, huollettavuutta ja vaikutuksia rakennuksen käyttöolosuhteisiin. Näin päätöksentekijällä on käytettävissään tietoa niistä kriteereistä, jotka tutkimuksessa nousivat esiin.

Tulokset perustuvat Päijät-Hämeen pienten ja keskisuurten kuntien tutkimusaineistoon. LUT-yliopiston julkaisu ei ilmoita kyselyyn vastanneiden tai haastateltujen määrää, joten tuloksia on perusteltua käsitellä tutkimuksessa tunnistettuina havaintoina.

Lähteet