Betonielementtien uudelleenkäyttö­pilotti onnistui

Kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden edistäminen ovat nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen hidastamiseksi välttämättömiä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuonna 2035 ja Euroopan komissio on asettanut EU-tasoiset tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Consolis Parman PARMA Concrete Care^TM -vastuullisuusohjelman mukaisena yhtiön strategisena tavoitteena on pienentää hiilidioksidipäästöjä viisi prosenttia vuosittain. Päästöjen pienentämiseksi kehitystyön painopiste on vähähiilisissä tuotteissa ja kiertotalouden edistämisessä.

Rakennussektori tuottaa yli kolmanneksen koko EU-alueen jätemäärästä ja 29 % kaikista uusiutumattomista raaka-aineista (2018). Luvut osoittavat, että rakennussektoriin kohdistuu valtava muutospaine ympäristöystävällisempien toimintamallien löytämiseksi.

Consolis Parman, Peikon ja työtehoseuran muodostaman yhteistyöryhmän toteuttaman pilottihankkeen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa betonielementtien uudelleenkäytettävyydestä ja murtaa kokonaisten elementtien uudelleenkäyttöön liittyviä negatiivisia ennakkoluuloja.

Pilottihankkeen 6 m x 8 m pilari-palkkirunko toteutettiin PARMA Green^TM -teknologiaan perustuvilla Parman vähähiilisillä pilari- ja laattaelementeillä ja Peikon DELTABEAM® Green -liittopalkeilla. Asennuksesta ja elementtien purkamisesta vastasivat yhteistyössä Peikon ammattiasentajat ja TTS:n opiskelijat.

– Rakenteiden uudelleenkäyttäminen tunnistetaan yhtenä potentiaalisimmista tavoista vähentää rakennusteollisuuden raaka-ainekulutusta ja CO2 -päästöjä. Eritoten betonielementtien purkamista ja uudelleenkäyttöä on tutkittu hyvin vähän käytännössä, ja niihin liittyy paljon ennakkoluuloja. Halusimme osoittaa, että nämä asiat ovat mahdollisia oikeanlaisella liitostekniikalla, Peikon Senior Manager Jaakko Yrjölä kertoo.

– Kiertotalous ja päästövähennykset ovat ympäristöstrategiamme merkittävimmät osa-alueet. Betonielementtien uudelleenkäyttö kiehtoo meitä erityisesti siksi, että Suomessa kyseinen tekniikka ei ole ollut vielä merkittävästi esillä, vaikka se mahdollistaisi betonin pitkän elinkaaren hyödyntämisen, Consolis Parman teknologiajohtaja Juha Rämö sanoo.

– Lähdimme mukaan tähän hankkeeseen, koska kestävä ja laadukas rakentaminen sekä kiertotalouden edesauttaminen ovat meille keskeisiä teemoja. Rakenteiden toteuttaminen purettaviksi ja uusiokäytön ennakkosuunnittelu auttavat jatkamaan niiden elinkaarta uudessa käyttökohteessa, kommentoi TTS Työtehoseuran kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Jukka Jaakkola.

Sekä liittopalkkien ja betonielementtien väliset että elementtien keskinäiset liitokset suunniteltiin mahdollistamaan rakenteiden vaivaton purku ja uudelleenasennus.

Purkuvaiheessa toisistaan irrotetut rakenteet nostettiin hallitussa järjestyksessä ja ne varastoitiin asennuspaikan viereen. Viimeinen työvaihe piti sisällään ontelolaattojen puhdistamisen, jotta myös laatoista saatiin uudelleenkäytettävät. Yksikään rakenneosa ei vahingoittunut purkuprosessin yhteydessä.

Uudelleenasennuksessa kaikki puretut rakenneosat sijoitettiin alkuperäisille paikoilleen ja muodostettiin pulttiliitokset uudelleen. Purkuprosessiin ja asennuksiin liittyvät materiaali- ja prosessikustannukset oli mahdollista määrittää sekä talous- että ympäristönäkökulmasta.

– Pilottihankkeessa verrattiin rungon uudelleenasennusta puretuilla rakenneosilla suhteessa uudelleenasennukseen täysin uusilla rakenneosilla. Tutkimuksen alaisessa pilottirungossa purettavuuus ja uudelleenkäyttö tuottivat noin kolmanneksen kustannussäästön ja noin 50 % pienemmät päästöt, kertoo Jaakko Yrjölä Peikolta.

Pilottihankkeen yhteydessä yhteistyökumppanit ottivat merkittävän askeleen kohti betonielementtien konkreettista uudelleenkäyttöä. Vaikka kantavista runkorakenteista on vielä matkaa kokonaiseen rakennukseen, jo pelkän rungon uudelleenkäytettävyys on merkittävä parannus nykytilanteeseen.

Seuraava looginen askel onkin pilottihankkeessa hankitun tiedon hyödyntäminen astetta pidemmälle kokonaisuudessa, johon sisällytetään esimerkiksi seinäelementtien asennus ja kantavien laattojen päälle tehtävät pintarakenteet.

– Olisi mielenkiintoista jalostaa saatuja kokemuksia laajamittaisemmin aidossa käytännön rakennuskohteessa ja arvioida uudelleenkäytettävyyden tuottamia etuja elinkaarilaskelmissa", Juha Rämö päättää.

• Laatat
• Rungot
• Seinät
• Infratuotteet
• Kokonaisratkaisu