Kosteudenhallintakoordinaattori säästää selvää rahaa

Tarve kosteuden hallintaan on ilmeinen, koska myös seuraukset ovat merkittäviä. Suomessa on muun muassa satoja kosteudesta kärsiviä julkisia rakennuksia. Terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat mittavia.

Rakennusten kosteusvaurio voi aiheuttaa muun muassa terveyshaittoja, sekä materiaalien eliniän lyhentymistä ja ennen kaikkea, mitä erilaisempia huolto- ja korjaustarpeita, jotka vaikuttavat merkittävästi rakennuksen elinikään sekä käyttöarvoon. Euroissa mitattuna rakennusten kosteus- ja homeongelmat ovat merkittäviä rakentamisen ja kiinteistönpidon riskejä ja aiheuttavat vuositasolla yli 1 mrd. € kustannukset.

Jopa arkipäiväisiltä tuntuviin kosteusvaurioihin syntipukkeja haettaessa syylliseksi nostetaan usein urakan aikataulu, Paloniitty toteaa. Hän myös herättelee kuulijoita ajattelemaan koko hankeaikataulua kosteuden hallinnan näkökulmasta, huomioiden materiaalien valinnan ja töiden ajoituksen. "Jos työmaan runkotyöt toteutetaan kesän sijasta syksyllä, aiheutuu lisätöitä ja -kustannuksia suojaamisesta ja lämmittämisestä."

Ympäristöministeriön ja kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden laatima Kuivaketju10 -toimintamalli sai alkunsa eduskunnan kirjelmästä 2013, jossa eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamiseksi. Kirjelmässä otettiin jo myös kantaa kosteudesta vastaavan asiantuntijan nimeämiseen rakennustyömaille. Rakennustarkastusyhdistys julkaisi 15.3.2017 sitoumuksensa Kuivaketju10:n käyttöönotosta valtakunnallisesti. Sitoumuksessa otettiin kantaa suunnittelu- ja työmaaorganisaation ulkopuolelta hankittavan kosteuskoordinaattorin nimeämiseen rakennushankkeelle jo ennen suunnitteluvaihetta sekä kosteudenhallintaselvityksen laadintaan.

"Oikeaoppinen kosteusmittaus on avainasemassa kosteudenhallinnan toteuttamisessa. Numerot ovat lahjomattomia eikä niistä saa tinkiä, koska seurauksena on odotettavissa sisäilmaongelmia ja sairastumisia. Kosteudenmittaamiseen ja kosteudenhallinnan kokonaisuuden hallintaan kouluttautumalla kannatta ehdottomasti panostaa" painottaa TTS:n rakentamisen yksikön johtaja Kalle Laine.

Kuivaketju10-toimintamallin perusajatuksena on keskittyä kymmeneen keskeisimpään kosteusriskiin, riskin torjuntaan kaikissa vaiheissa sekä onnistumisen todentamiseen. Konkreettinen riskilista, jota suunnittelutyön aikana arkkitehti-, LVI-, rakenne-, ja sähkösuunnittelija tarkentavat aina kyseisen kohteen erityispiirteillä. Selkeät työkortit ohjaavat kosteuden hallintaa koko prosessin ajan hallitusti, eikä merkittävää lisätyötä pitäisi kosteuskoordinoinnista syntyä.

Kosteudenhallinnan suunnittelu aloitetaan yleensä liian myöhäisessä vaiheessa. Kosteudenhallintakoordinaattori otetaan mukaan vasta kun hanketta on suunniteltu jo hyvinkin pitkälle, yleensä hieman ennen rakennusluvan hakemista. Tämä käytäntö ei jätä koordinaattorille mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti ja ennen kaikkea ennakoivasti hankesuunnitteluratkaisuihin tai hankkeen aikataulutukseen.

Usein pelätään sitä, että koordinaattorin kiinnittäminen projektiin jo alkuvaiheessa lisäisi hankkeen kustannuksia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kustannukset vain siirtyvät eteenpäin. Samalla kuitenkin heikennetään hankkeen kosteudenhallintaa suunnittelun puutteen vuoksi.

Lue artikkeli kosteudenhallinnan riskeistä hankkeen eri vaiheissa >>