Espoo vähentää merkittävästi rakennuspäästöjä – Kovat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä
Espoon tavoitteena on päästä hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pyritään vähentämällä rakennustyömaiden päästöjä.
Espoon kaupungin rakennuspäällikkö Hannu Lehtikankareen mukaan työmaiden suurimpia päästölähteitä ovat työkoneet, betonin kuivaus ja rakennusten lämmitys. Muun muassa näihin Espoo keskittyy tavoitellessaan hiilineutraaliutta.
Yksi keinoista on vihreää sähköä käyttävän pyöräkuormaajan vuokraaminen urakoitsijan käyttöön Lukutorin pilottityömaalla. Lisäksi urakoitsijalle annettiin bonusta vähäpäästöisten työmaakoneiden käytöstä aina 30 000 euroon asti.
– Mitä enemmän urakoitsija käytti fossiilittomia käyttövoimia kuten vihreää sähköä, biopolttoaineita, biokaasua ja vetyä, sitä enemmän urakoitsija sai bonusta urakkasopimuksessa sovitun mukaan, Espoon kaupungilla Lukotori-hanketta koordinoiva kiertotalousasiantuntija Iina Kallio kertoo.
Espoo on mukana Päästöttömät Työmaat -yhteistyössä. Kaupunki allekirjoitti julkisten hankintojen Päästöttömät Työmaat -"green dealin" Ympäristöministeriön ja muiden isojen kaupunkien kanssa vuoden 2020 syyskuussa. Yhteistyön aikana valmistellaan päästötön työmaa -konseptia, josta julkaistaan opas ensi keväänä. Kaupunkien yhteisrintaman uskotaan olevan tehokas keino vaikuttaa markkinoihin, esimerkiksi vähäpäästöisten työkoneiden ja kuljetuskaluston saatavuuteen ja hinnoitteluun.
Kallion mukaan päästötön tuomaa on nyt Espoon kirkkaana tavoitteena.
– Tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä minimiin erilaisin keinoin ja loput kompensoidaan. Lopputulos on hiilineutraali työmaa, hän kommentoi.
Päästötön työmaa ja green deal koskevat Kallion mukaan jatkossa kaikkia rakentamisen työmaita Espoossa: uudis-, infra-, saneeraus- ja purkurakentamista.
Kallion mukaan asukkaat huomaavat päästöttömyystavoitteen meluhaittojen vähenemisenä.
"Sähkökäyttöiset työmaakoneet ovat huomattavasti hiljaisempia. Lukutorin työmaalla pölynsidonta huomioitiin esimerkiksi kivien leikkaamisen yhteydessä. Valumavedet ja siisteys huomioitiin urakkasuunnittelmassa. Nämä kaikki ovat mukana päästötön työmaa -konseptissa."
Iina Kallio, kiertotalousasiantuntija, Espoon kaupunki
Vuoden 2030 loppuun mennessä tavoitteena on, että kaikki työmailla käytettävät työkoneet ja työmaiden sisäisissä kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot toimivat fossiilivapailla polttoaineilla, joista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.
Aiheeseen liittyvää
RAKLI ry:n ja ympäristöministeriön solmima sopimus edistää kestävää purkamista
Ympäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat tänään green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi."Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Kennoharkot runkomateriaalina Helsingin Töölöön rakentuvassa kerrostalokorttelissa
Suomen ensimmäinen kennoharkoilla muurattu kerrostalo valmistui vuonna 2019 Kotkaan. Parhaillaan Helsingin Töölössä on käynnissä tähän mennessä Suomen suurin kennoharkkotyömaa, jossa korttelin kaikkien kolmen kerrostalon ulkoseinät muurataan kennoharkoista.
Wienerberger etsii upeita tiiliarkkitehtuurikohteita
Wienerbergerin Brick Award 24 -tiiliarkkitehtuurikilpailun kohdehaku on käynnissä. Ehdota upeita tiilikohteita mukaan kilpailuun ja pääsyyn 50 finalistin joukkoon. Haku on avoin 14.3.2023 asti osoitteessa www.brickaward.com.
Betonielementtien uudelleenkäyttöpilotti onnistui
Peikko ja Consolis Parma toteuttivat yhteistyössä Työtehoseuran (TTS) kanssa vuoden 2021 lopussa pilottihankkeen, jossa betonielementtirakenteinen kantava runko asennettiin, purettiin ja asennettiin uudelleen. Hankkeen tarkoituksena oli testata ja osoittaa, että kantavien rakenteiden välinen liitostekniikka mahdollistaa turvallisesti rakenteiden vaivattoman purkamisen ja uudelleenkäytön.
