• Etusivu
  • LVI

Sensun suunnittelussa puhdas sisäilma on kaikki kaikessa – rakentaja paljastaa hulppean kohteen suurimmat haasteet

Rakentajan toimitus
Julkaistu 27.05.2021Päivitetty 15.11.2022
20215_70837.jpg

Tomi ja Saara Norrby rakentavat Lohjan asuntomessualueelle japanilaista ja skandinaavista muotoilua yhdistävää omakotitaloa, jonka sisäilman laatuun on keskitytty erityisen tarkasti.

Idea Sensu-messutalon japanilaisista vaikutteista lähti Saara Norrbyn toiveesta, sillä hänen isänsä on kotoisin Japanista.

"Rakentamisen lähtökohta oli tehdä terveellinen ja turvallinen talo. Vaimoni on sairastunut astmaan ja altistunut homeille toimiessaan homekoulun luokanopettajana. Siksi homehtumattomat ja terveelliset rakenteet olivat meille erittäin tärkeässä roolissa rakennusmateriaaleja valitessa"
Tomi Norrby

Ratkaisuksi löytyi kivivillaeristetty betonielementti, joka on homehtumaton materiaali. Talon rakenteessa ei ole homehtuvia eikä lahoavia materiaaleja. Vesikatto on toteutettu teollisessa rakentamisessa toimivaksi todettuna tasakattorakenteena, jossa ainoita puurakenteita ovat räystäsrakenteet. Kattorakenteen tuuletus vähentää riskejä entisestään.

Kaikki talon kantavat rakenteet tehdään betonielementeistä. Välipohja ja yläpohja tehdään ontelolaatoista. Julkisivuissa käytetään luonnonkiveä ja lämpökäsiteltyä puuta. Eristeiksi valittiin Parocin kivivilla, jota käytetään kaikissa seinissä, kattoeristeenä, saunan eristeenä sekä talotekniikan eristyksissä.

– Selvittelimme monia vaihtoehtoja perinteisestä puutalosta hirsitaloon. Ihastuimme lopulta betonin estetiikkaan, kestävyyteen, terveellisyyteen ja hiljaisuuteen. Mitä enemmän asiaa selvittelimme ja pohdimme, sitä selvemmäksi valinta tuli. Massiiviset seinärakenteet ovat erittäin hiljaisia ja talossa saa olla omassa "kuplassaan", jonne ulkomaailman häly ei helpolla pääse, Tomi Norrby perustelee.

Sensun julkisivumateriaalit ovat luonnonmateriaaleja: lämpökäsiteltyä kuusta ja liuskekiveä.

20215_70840.jpg
20215_70841.jpg

Sisäilman puhtaus ykköskriteeri

Puhdas sisäilma on ollut tärkeässä roolissa Sensun suunnittelussa. A-energialuokan talo on tehty erityisen tiiviiksi.

– Rakenteiden läpi tulevat epäpuhtaudet kuten kuidut eivät pääse sisäilmaan. Lisäksi pintamateriaalit on pyritty valitsemaan niin, että ne mahdollistavat puhtaan sisäilman. Makuuhuoneen lattiapinnoitteena on kokolattiamatto, joka sitoo pölyn ja epäpuhtaudet sisäilmasta itseensä. Ne saadaan sitten imuroitua ilman, että epäpuhtaudet leviävät joka paikkaan, kertoo Norrby.

20215_70846.jpg

Muut talon lattiat on pinnoitettu Belleartin Toscana-hartsilla, joka on antibakteerinen ja sisäilmasertifioitu. Saumaton ja listaton asennus varmistaa, ettei lattian rakoihin jää pölyä tai muita epäpuhtauksia. Seinämaalina käytetään Teknoksen Biora Air -maalia, joka puhdistaa ilmasta aldehydejä.

Sisäilmaan on keskitytty myös Sensun talotekniikassa. Ilmanvaihtokoneen suodatuksella puhdistetaan tuloilman epäpuhtauksia. Jäähdytys toteutetaan lattiaviilennyksen ja tuloilmaviilennyksen yhdistelmänä. Norrbyn mukaan konvektoriviilennyksestä luovuttiin suunnittelupöydällä, koska taloon haluttiin tasainen vedoton ja äänetön viilennys.

20215_70849.jpg
20215_70848.jpg

Viherkatolla useita hyötyjä

Sensu-projektin haasteita on lisännyt tavallisuudesta poikkeava arkkitehtuuri. Talossa on useita ulokkeellisia katoksia ja kattopinta-alasta lähes puolet on viherkattoa.

Viherkaton etuna on hulevesien hallinta ja lämpötilavaihteluiden tasaaminen. Samalla viherkatto pidentää vesikaton elinikää.

Tomi Norrby lisää haastavien kohteiden listalle myös lattiajäähdytyksen toteuttamisen ilma-vesilämpöpumpulla. Haastavinta hänen mukaansa on kuitenkin ollut rakennusprojektin vetäminen itse ilman talotehdasta.

– Olen toiminut projektin vetäjänä alusta lähtien itse ja koordinoinut kaikkia töitä oman yrityksen johtamisen ohella. Onneksi korona vähensi omia työmatkoja ja lähes pakotti työskentelemään etäkonttorista käsin. Syksyllä toisen aallon iskiessä oma etäkonttorini siirtyikin rakennustyömaalle ja helpotti huomattavasti työtaakkaa.

LVI
ilmanvaihto
suodattimet
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

Legistum Markku Lappalainen asianajaja
Asianajaja vastaa: Mikä on asukkaan oikeus terveelliseen sisäilmaan?
Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.
20233_81181.jpg
Onko tässä korvaus­ilma­reittisi? Joka kol­mannesta kodista puut­tuu toimiva ilman­vaihto
Korvausilmaventtiilit puuttuvat monista 1970–90-luvuilla rakennetuista asunnoista, koska rakennuksista haluttiin tehdä tiiviitä energiansäästön nimissä. Tässä mentiin kuitenkin metsään ja pahasti, sillä puutteellisen korvausilmanvaihdon seuraukset ovat vakavat.Tiedätkö sinä mistä kotiisi tulee raitista ilmaa? Jos et ole aivan varma, on tämä artikkeli sinulle.
20235_81907.jpg
Näin voit suojata katon tai alapohjan kosteusvaurioilta
48 prosenttia katoista pitää korjata ennen niiden varsinaisen käyttöiän päättymistä. Tätä mieltä ovat Kantarin* haastattelemat asiantuntijat, jotka vastaavat kiinteistöjen kattojen kunnosta ja niiden korjausrakentamisesta. Vakuutuksesta ei useinkaan saa korvauksia näistä vaurioista.
20091_14684.jpg
Valloxilta uusi ilmanjakojärjestelmä
Vallox BlueSky on uusi taipuisa, ääntä vaimentava ja asennusystävällinen ilmanvaihdon kanavajärjestelmä. Se tekee ilmanvaihtokanaviston asentamisesta sekä uudisrakennuksissa että saneerauskohteissa entistä nopeampaa ja helpompaa.Tulo- ja poistoilmakanavat kulkevat Vallox-ilmanvaihtokoneelta Vallox-äänenvaimennusosan tai äänenvaimentimien kautta BlueSky -ilmanjakolaatikoihin, joista tulo- ja poistoilma jaetaan "tähden" muotoon rakennetulla ilmanjakojärjestelmällä koko taloon. Jokaiseen venttiiliin viedään yksi tai kaksi BlueSky -putkea suoraan äänieristetystä ilmanjakolaatikosta.Polyeteenistä valmistettu, taipuisa, mutta muotonsa pitävä Vallox BlueSky -ilmanvaihtoputki on helppo ja perinteistä kanavaa nopeampi asentaa. Ratkaisu on edullinen, sillä joustavan putken ansiosta myös erillisten kanavaosien tarve on lähes olematon.Vallox BlueSky voidaan asentaa kätevästi väli- ja alapohjaan, betonivaluun, väliseiniin, alas laskettuun kattoon ja koteloihin. Putken ulkohalkaisija on vain 75 mm. Tarvittaessa suurempia ilmamääriä voidaan asentaa kaksi BlueSky -putkea rinnan. Yhdelle putkelle suositellaan ilmamääräksi 8,3 l/s, kahdella putkella 16,7 l/s.
201311_37013.jpg
Peruskorjaustalosta energiatehokas
Ilmanvaihdon saneeraus osaksi peruskorjaustalon energiatehokkuuttaPeruskorjaustaloon Tampereelle toteutettiin matalaenergia tulo-/poisto-ilmanvaihtojärjestelmä. Kohteessa ulkoilma otetaan rakennuksen seinästä koneelle. Koneelta lähtevät kanavat ja kanaviston äänenvaimentimet on sijoitettu kellarin ja ensimmäisen kerroksen välipohjan purueristykseen. Ilmanvaihtoputkiston asentaminen välipohjaan on mahdollista Blue Sky kanavalla, jonka ulkohalkaisija on vain 75 mm. Kanavan taipuisa rakenne mahdollistaa sen sijoittamisen ahtaisiin paikkoihin.Yläkerran tiloihin kanavat kulkevat sisäväliseinässä. Näin kanavat eivät vie yhtään ylimääräistä tilaa eikä ylimääräistä kotelointia tarvita. Koska kaikki ilmanvaihtokanavat kulkevat höyrysulun sisäpuolella, ilmanvaihtokanavia ei tarvitse lämpöeristää, lukuun ottamatta ilmanvaihtokoneelle meneviä ulko- ja jäteilmakanavia.Tilaa esite esitepalvelusta
20205_64744.jpg
Museovirasto jakoi avustuksia rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämiseen
Avustuksen tarkoituksena on säilyttää arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tukea rakennusrestauroinnin työtapojen säilymistä. Avustuksia myönnettiin 171 kohteelle yhteensä lähes 1,6 miljoonaa euroa. Entistämisavustukset ovat Museoviraston suurin vuosittainen avustuskokonaisuus, joka jaettiin nyt viidettä kertaa.Entistämisavustuksilla tuetaan rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden oikeanlaista kunnostusta ja vaalimista sekä kohteiden erityispiirteiden tunnistamista. Museoviraston tuen avulla on mahdollista säilyttää kohteiden kulttuurihistorialliset arvot. Kunnostus säilyttää ja jopa nostaa kohteiden taloudellista arvoa sekä mahdollistaa osalle toimijoista myös liiketoiminnan kehittämisen.Avustushakemuksia jätettiin 463 kappaletta, joista 299 tuli yksityishenkilöiltä ja 79 yhteisöiltä. Haettujen avustusten yhteissumma oli 9,2 miljoonaa euroa ja niihin liittyneiden hankkeiden yhteenlaskettu kustannusvaikutus 22 miljoonaa euroa. Pisteyttämisen myötä tukea sai 171 kohdetta yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla."Silti summa tuntuu riittämättömän pieneltä. Ilman jäi nytkin moni hyvä kohde, joka olisi kaivannut korjausta", pahoittelee erikoisasiantuntija Harri Metsälä Museovirastosta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton