Taas kaksi kuolemaan johtanutta putoamista yhdeksässä päivässä – mikä työmailla oikein menee pieleen?
Työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa putoamissuojauksen ongelmia havaittiin noin, joka kolmannella tarkastetulla katto- ja pientalotyömaalla
Putoamiset ovat rakennusalan vakavien työtapaturmien yleisimpiä taustatekijöitä. Työsuojeluviranomaisen vuoden 2026 tarkastuksissa putoamissuojauksen puutteisiin jouduttiin puuttumaan noin joka kolmannella tarkastetulla katto- ja pientalotyömaalla. Kuvituskuva.
Rakennustyömaiden putoamisonnettomuudet herättävät jälleen vakavaa huolta työturvallisuudesta. Loka–marraskuussa kaksi katolla työskennellyttä ihmistä menehtyi pudottuaan vain yhdeksän päivän välillä. Työsuojeluviranomaisen vuoden 2026 tarkastuksissa putoamissuojauksen puutteisiin jouduttiin puuttumaan noin, joka kolmannella tarkastetulla katto- ja pientalotyömaalla. Miksi putoamistapaturmia sattuu edelleen, vaikka putoamisen ehkäisemiseen on olemassa selkeät turvallisuusmääräykset ja toimivat ratkaisut? Tarkastelemme vakavia putoamisonnettomuuksia, työturvallisuuden laiminlyöntejä ja keinoja ehkäistä putoamisia rakennustyömailla.
Olen pistänyt merkille, että tänä vuonna uutisia rakennustyömailla sattuneista putoamisonnettomuuksista tuntuu tulleen vastaan poikkeuksellisen paljon. Työntekijöitä on pudonnut katoilta, telineiltä ja jopa rakennusten sisällä olevista aukoista. Osa onnettomuuksista on johtanut kuolemaan.
Onko putoamisia todella tapahtunut aiempaa enemmän, vai ovatko tapaukset vain saaneet tavallista enemmän huomiota? Pitääkö huomioni paikkansa? Vertailukelpoista tilastoa vuoden 2026 putoamisonnettomuuksien määrän kasvusta ei vielä ole, mutta huoleen on aihetta.
Työsuojeluviranomaisen 5. marraskuuta julkaisema tiedote rakennusalan työtapaturmista vahvistaa, että rakennusalan työturvallisuudessa riittää edelleen vakavia ongelmia. Tarkastuskertomusten perusteella putoamiset ovat yleisimpiä rakennusalan vakavien työtapaturmien taustatekijöitä.
Erityisen pysäyttävää on, että loka–marraskuun aikana kaksi katolla työskennellyttä ihmistä menehtyi pudottuaan vain yhdeksän päivän välillä.
Lähes joka neljäs tutkintaan johtanut työtapaturma koskee rakennusalaa
Työsuojeluviranomainen oli vastaanottanut syyskuun 2026 loppuun mennessä noin 800 työtapaturmailmoitusta. Näistä noin 570 oli johtanut viranomaisen suorittamaan työtapaturmatutkintaan.
Rakennusalaa koski noin 170 ilmoitusta, joista noin 130 eteni tutkintaan. Rakennusalan osuus kaikista tutkintaan johtaneista työtapaturmista oli siis peräti 23 prosenttia.
Luku on huomattava, sillä rakennusalalla työskentelee alle kymmenesosa Suomen työllisistä.
On kuitenkin huomattava, etteivät luvut edes kata kaikkia Suomessa sattuneita työtapaturmia. Lisäksi aineistossa on myös tapauksia, joiden seuraukset eivät ole olleet vakavia. Valtava työtapaturmailmoitusten määrä on silti pysäyttävä tieto.
Työsuojeluviranomaisen tarkastuskertomusten perusteella rakennusalan vakavien työtapaturmien yleisimpiin taustatekijöihin kuuluvat putoamiset, putoavat tai hallitsemattomasti liikkuvat esineet, työkoneisiin ja nostoihin liittyvät vaaratilanteet, sekä sähkötapaturmat. Myös turvallisuusjohtamisen ja työn suunnittelun puutteet nousevat esiin.
Kolme vakavaa putoamisonnettomuutta kahdessa viikossa
Pelkästään loka–marraskuun vaihteessa uutisoitiin kolmesta vakavasta työssä sattuneesta putoamisesta. Kahdessa tapauksessa työntekijä menehtyi.
23.10.2026 – Vimpeli: työntekijä putosi ontelolaattojen mukana
Liikuntahallin rakennustyömaalla työntekijä putosi kahden ontelolaatan mukana usean metrin korkeudelta ja loukkaantui. Poliisin mukaan putoamissuojaus oli puutteellinen. Tapausta tutkitaan epäiltynä työturvallisuusrikoksena.
Lue Ylen uutinen Vimpelin onnettomuudesta.
27.10.2026 – Vaasa: työntekijä kuoli pudottuaan katolta
Strömberg Parkin alueella kolme henkilöä työskenteli rakennuksen katolla, kun yksi heistä putosi ja menehtyi tapahtumapaikalla. Poliisi selvittää kuolemansyytä ja tutkii asiaa myös epäiltynä työturvallisuusrikoksena.
Lue poliisin tiedote Vaasan tapaturmasta.
5.11.2026 – Parainen: katolla työskennellyt mies putosi kuolettavasti
Katolla työskennellyt mies putosi ja menehtyi tapahtumapaikalla. Poliisi tutkii tapahtunutta työtapaturmana ja tekee kuolemansyyntutkinnan. Putoamisen tarkemmista olosuhteista tai putoamissuojauksen mahdollisista puutteista ei ole julkaistu tietoja.
Lue poliisin tiedote Paraisten tapaturmasta.
Vaikka kaikkien tapausten tutkinnat eivät ole valmistuneet eikä Paraisten tapauksen tarkka toimialaluokitus ole tiedossa, näin lyhyessä ajassa sattuneet vakavat onnettomuudet herättävät kysymyksen: miksi putoamisvaara johtaa edelleen ihmishenkien menetyksiin, Suomessa?
Vantaa – työnjohto tiesi putoamisvaarasta
Työntekijä putosi vuonna 2022 noin neljän metrin korkeudelta ilmastointikonehuoneen katolta rakennuksen sisätilaan ja loukkaantui.
Katolla ei ollut rakenteellista putoamissuojausta eikä asianmukaisia turvavaljaiden kiinnityspisteitä. Käräjäoikeuden mukaan päätoteuttajan työnjohto oli tunnistanut putoamisvaaran jo ennen työn aloittamista, mutta ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin sen poistamiseksi.
Kolme vastuuhenkilöä tuomittiin sakkoihin työturvallisuusrikoksesta toukokuussa 2026. Neljännen henkilön syyte hylättiin. Lue Lupa- ja valvontaviraston tiedote.
Varsinais-Suomi – puutteelliset kulkutiet ja putoamissuojaus
Työntekijä putosi vuonna 2022 omakotitalon kattotyön yhteydessä. Oikeuskäsittelyssä jäi epäselväksi, oliko hän liukastunut katolla vai pudonnut nojatikkailta.
Työsuojelutarkastuksessa havaittiin puutteita työmaan kulkuteissä ja putoamissuojauksessa. Toimitusjohtaja sai sakkoja ja yritykselle määrättiin 20 000 euron yhteisösakko kesäkuussa 2026.
Järvenpää – työntekijä putosi puutteelliselta telineeltä
Omakotitalotyömaalla työntekijä putosi vuonna 2022 noin kahden metrin korkeudelta telineen työtasolta.
Telineistä puuttuivat kaiteet, niiden perustuksissa oli puutteita eikä työtasolle ollut asianmukaista nousutietä. Syyskuussa 2026 työnjohtaja tuomittiin sakkoihin ja yritykselle määrättiin 850 euron yhteisösakko. Myös rakennuttajan katsottiin syyllistyneen työturvallisuusrikokseen, mutta hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Lue Lupa- ja valvontaviraston tiedote.
Etelä-Karjala – työntekijä putosi ennen turvaköyden kiinnittämistä
Vuonna 2024 sattuneessa tapaturmassa työntekijä putosi vesikattoremontissa noin 3–4 metrin korkeudelta. Hän oli noussut katolle kiinnittämään turvaköyttä, mutta putosi ennen kuin ehti kiinnittää sen.
Oikeuden mukaan rakenteellinen putoamissuojaus olisi ollut mahdollista toteuttaa jo kyseisessä työvaiheessa. Toimitusjohtaja sai sakkoja ja yritykselle määrättiin 5 000 euron yhteisösakko syyskuussa 2026. Lue Lupa- ja valvontaviraston tiedote.
Asbestipurkutyömaalla työntekijä putosi suojaamattomasta aukosta
Rakentaja.PRO uutisoi syyskuussa myös asbestipurkutyömaalla sattuneesta putoamisesta. Työntekijä putosi lattiarakenteessa olleen aukon läpi. Aukko oli peitetty levyllä, johon oli kirjoitettu varoitus, mutta levy ei ollut asianmukainen putoamissuoja.
Tapauksessa oli laadittu asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelma, mutta muita työmaan vaaroja ei ollut arvioitu riittävästi. Työmaan olosuhteet olivat myös muuttuneet muun purkutyön edetessä.
Kolme vastuuhenkilöä tuomittiin sakkoihin ja yritykselle määrättiin 5 000 euron yhteisösakko. Vaasan hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.
Nämä oikeustapaukset eivät kerro vuonna 2026 sattuneiden tapaturmien lukumäärästä, mutta ne osoittavat, kuinka monenlaisissa työtilanteissa putoamisvaara voi syntyä ja miten vakavia seurauksia turvallisuusvelvoitteiden laiminlyönneillä voi olla.
Joka kolmannella tarkastetulla työmaalla puutteita putoamissuojauksessa
Putoamisonnettomuuksien yleisyys huolestuttaa erityisesti siksi, että niiden ehkäisyyn on olemassa selkeät määräykset ja vakiintuneet turvallisuusratkaisut.
Rakentaja.PRO uutisoi lokakuussa työsuojeluviranomaisen alkuvuoden tarkastuksista katto- ja pientalotyömailla.
Viranomainen teki vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla noin 200 tarkastusta. Noin joka kolmannella tarkastuksella työnantaja velvoitettiin korjaamaan putoamissuojauksen puutteita.
Kahdella työmaalla putoamisvaarallinen työ jouduttiin keskeyttämään, koska sen jatkaminen olisi aiheuttanut vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle.
Myös telineiden turvallisuudessa oli puutteita noin joka neljännellä tarkastuksella.
Lue myös: Joka kolmannella katto- ja pientalotyömaalla puutteita putoamissuojauksessa
Miksi samoja virheitä tehdään vuodesta toiseen?
Työsuojeluviranomaisen mukaan työtapaturmien taustalla ovat usein kiire, aikataulupaineet sekä puutteellinen perehdytys ja työn valvonta.
Rakennustyömailla aikataulut voivat olla tiukkoja ja työvaiheet riippuvaisia toisistaan. Kun seuraava urakoitsija odottaa omaa työvuoroaan, saattaa syntyä houkutus tehdä jokin lyhyt työvaihe ilman asianmukaisia suojauksia.
Myös kustannuspaineet herättävät kysymyksen: varataanko turvallisuusjärjestelyihin aina riittävästi aikaa ja resursseja? Yksittäisten tapaturmien syyksi säästöjä ei kuitenkaan voi nimetä ilman tutkinnassa todettuja perusteita.
Vastuut eivät kuitenkaan katoa urakointiketjuun. Yhteisellä rakennustyömaalla työturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia on rakennuttajalla, päätoteuttajalla ja työnantajilla. Myös työntekijöiden tulee noudattaa turvallisuusohjeita ja ilmoittaa havaitsemistaan vaaroista.
Vantaan oikeustapaus on tästä erityisen pysäyttävä esimerkki. Työnjohto oli tunnistanut putoamisvaaran etukäteen, mutta vaaran poistamiseksi ei ollut tehty riittäviä toimenpiteitä.
Lupa- ja valvontaviraston juristi Petra Leinonen muistuttaa tapauksen yhteydessä, että tunnistettuun vaaraan on puututtava ennen työn aloittamista. Pelkkä vaaran tiedostaminen ei riitä.
Info
Putoamissuojauksen kolme tärkeintä tarkistuskohdetta
Monet putoamisvaarat ovat tunnistettavissa jo ennen työn aloittamista. Erityisesti seuraaviin asioihin tulee kiinnittää huomiota:
- Reunat ja aukot on suojattava asianmukaisesti
Työtasojen reunat, porraskuilut ja lattia-aukot on suojattava asianmukaisilla kaiteilla tai kestävillä ja paikallaan pysyvillä suojakansilla. Pelkkä varoitusteksti tai helposti siirtyvä levy ei estä putoamista.
2. Telineiden ja putoamissuojainten on oltava kunnossa
Työskentelyyn on järjestettävä turvalliset työtasot ja kulkutiet. Putoaminen on ensisijaisesti estettävä rakenteellisilla ratkaisuilla.
Jos rakenteellista suojausta ei voida käyttää, tarvitaan soveltuva henkilökohtainen putoamissuojaus. Pelkät turvavaljaat eivät riitä, vaan myös kiinnityspisteiden, köysien ja koko järjestelmän on oltava asianmukaisia.
Erityisen tärkeää on suunnitella turvallisesti myös putoamissuojainten kiinnitys ja poistaminen. Työntekijä ei saa joutua alttiiksi putoamiselle jo ennen kuin suojaus on saatu käyttöön.
3. Turvallisuus on varmistettava myös työmaan olosuhteiden muuttuessa
Työmaan turvallisuutta ei voi varmistaa vain aloituspalaverissa tai ensimmäisellä tarkastuskierroksella.
Suojauksia voidaan joutua poistamaan väliaikaisesti, työvaiheet muuttuvat ja uusia urakoitsijoita saapuu työmaalle. Vaarojen arvioinnin on pysyttävä mukana muutoksissa, ja havaitut puutteet on korjattava ennen vaarallisen työvaiheen jatkamista.
Työsuojelutarkastuksille ja ohjeistukselle on edelleen valitettavan suuri tarve
Kun putoamissuojauksen puutteisiin joudutaan puuttumaan, joka kolmannella tarkastetulla katto- ja pientalotyömaalla, on selvää, ettei pelkkä määräysten olemassaolo riitä. Työsuojelutarkastuksille, perehdytykselle, turvallisuusohjeille ja jatkuvalle muistuttamiselle on edelleen valitettavan suuri tarve.
Ennen kaikkea tarvitaan sitä, että ohjeita myös noudatetaan jokaisessa työvaiheessa. Turvallisuuden pitäisi olla itsestään selvä osa työn tekemistä, ei asia, joka laitetaan kuntoon vasta tarkastajan huomautuksen jälkeen.
Työsuojeluviranomainen muistuttaa, ettei kaikkia työtapaturmia voida estää. Inhimillisiä erehdyksiä sattuu myös työmailla, joilla turvallisuudesta huolehditaan asianmukaisesti. Juuri siksi suojausten pitäisi kestää myös yksittäinen virhe.
Yksikään aikataulu, säästetty työtunti tai nopeasti tehtävä työvaihe ei ole ihmishengen arvoinen.
Mistä saa ohjeita putoamissuojauksen järjestämiseen?
Rakennustyömaiden putoamissuojausta koskevat velvoitteet löytyvät valtioneuvoston asetuksesta rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Erityisesti sen 27 ja 28 § käsittelevät putoamisen estäviä rakenteita ja suojaamista putoamiselta.
Lisätietoa ja käytännön ohjeita:
Tehokkuutta pitää hakea muualta kuin työturvallisuudesta
Rakennusalalla kustannuspaineet ovat kovat, ja työmailla pitäisi saada aikaan entistä enemmän entistä pienemmillä resursseilla. Mutta onko tehokkuuden tavoittelu mennyt liian pitkälle? Oikaistaanko turvallisuudesta, jotta työ valmistuisi nopeammin ja urakasta jäisi enemmän katetta?
Jos työmaiden tehokkuutta halutaan parantaa, ratkaisuja pitäisi etsiä aivan muualta. Paremmasta työn suunnittelusta, työvaiheiden yhteensovittamisesta, sujuvammasta tiedonkulusta ja vaikkapa tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista. Ei siitä, että jätetään suojakaide asentamatta tai turvavaljaat kiinnittämättä.
Entä työmaan turvallisuuskulttuuri? Kenen vastuulla se on? Kaikkien. Vaikka työnantajilla, työnjohdolla ja päätoteuttajalla on omat lakisääteiset vastuunsa, jokainen työmaalla työskentelevä vaikuttaa siihen, millainen suhtautuminen turvallisuuteen työpaikalla yleisesti vallitsee.
Ei ole hyväksyttävää, että turvallisuusmääräyksiä katsotaan työmaalla läpi sormien tai vaarallisiin työtapoihin totutaan niin, ettei niihin enää edes puututa. Turvallisuus ei saa riippua siitä, sattuuko työsuojelutarkastaja paikalle.
Nyt on korkea aika laittaa työmaiden turvallisuusasiat kuntoon – ja se leukaremmi kiinni!
Kirjoittaja: Heidi Uusitalo
Lähteet: Työsuojeluviranomaisen tiedote 5.11.2026 ja 2.10.2026, poliisin tiedotteet Vaasan ja Paraisten onnettomuuksista 28.10.2026 ja 6.11.2026, Ylen uutinen Vimpelin tapaturmasta, Lupa- ja valvontaviraston oikeustapaustiedotteet vuodelta 2026 sekä työsuojeluviranomaisen katto- ja pientalotyömaiden valvontatulokset ja aiemmin julkaistut työsuojeluviranomaisen oikeustapaustiedotteet.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat