Uusi laki teettää lisätöitä purkualalle: Näin velvollisuudet muuttuvat

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan vuonna 2000. Uuteen lakiin tulee vaatimuksia myös purku-urakoitsijoille ja muille purkuhankkeisiin ryhtyville. Jatkossa yritysten on kiinnitettävä enemmän huomiota kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tähän asti moni toimenpide on ollut vapaaehtoinen, mutta jatkossa pakollinen. Haitalliset aineet on pitänyt tunnistaa rakennusmateriaaleista ja poistaa materiaalikierrosta.

– Jatkossa purettavista rakennuksista pitää tunnistaa myös uudelleenkäytettävät rakennusosat, koneet- ja laitteet. Lisäksi on arvioitava purkamisen yhteydessä syntyvät jätejakeet, niiden massat ja laajuus, Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö ja purkuhankkeiden koordinoinnista vastaava Ville Mäntylä kertoo. Hänen mukaansa purkuhankkeiden päätoteuttajien purkukartoituspyynnöt ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten parin vuoden aikana. Tämä kertoo siitä, että uuden lain vaatimuksia on jo otettu huomioon.

– Hankkeiden päätoteuttajat ja tilaajat haluavat sitoutua kestävän kehityksen periaatteisiin ja vaatimuksiin. Tulossa olevat vaatimukset teettävät hieman enemmän töitä, mutta ne ovat ehdottoman tärkeitä kiertotaloustavoitteiden edistämiseksi.

Purkukartoituksen sisältämä haitta-ainetutkimus on ollut tähänkin asti pakollinen toimenpide purku- ja saneerauskohteissa. Mäntylän mukaan purkukartoituksen kustannus on kiinni purettavan kohteen laajuudesta ja rakennusvuodesta.

– Kartoituksen tekeminen voi viedä ammattilaiselta muutaman päivän, viikon tai useamman viikon. 50-luvun ja 90-luvun rakennusten välillä on merkittävä ero työmäärässä, hän sanoo.

Keskikokoisen, 70-luvulla rakennetun koulu- tai päiväkotirakennuksen purkukartoitus maksaa noin 8 000 – 12 000 euroa.

Merkittävä ero uuden ja vanhan lain välillä on muun muassa se, että purkukartoitus on jatkossa huomioitava jo hankesuunnitteluvaiheessa. Budjetit on mitoitettava uusien vaatimusten mukaan. Se saattaa vaatia nykyistä huolellisempaa suunnittelua. Myös hankkeen aikatauluun pitää kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

Mäntylä ei usko, että uuden lain vaatimukset ovat yrityksille ylivoimaisia, mutta pienempien urakoitsijoiden saattaa olla vaikea muuttaa toimintaansa nopealla aikavälillä.

– Haastavaa on saada urakoitsijat ja rakennuksien omistajat ymmärtämään, mitä kestävän kehityksen edistäminen käytännössä tarkoittaa ja miten se pitäisi huomioida purkuhankkeessa. Olen havainnut, että isoimmat urakoitsijat ovat hyvin perillä kiertotalousasioista ja ottavat ne omissa hankkeissa huomioon. Pienemmillä urakoitsijoilla ei välttämättä ole resursseja kehittää omia toimintatapoja. Silloin voi kestää oman aikansa päästä mukaan. Osalla rakennuksien omistajistakaan ei ole vielä riittävää tietoa ja halua edistää kestävää kehitystä omissa hankkeissa.

Hyvänä esimerkkinä toimintatapojen kehittämisestä Mäntylä mainitsee suunnittelutoimistojen ja urakoitsijoiden kehittämät palvelut ja ohjelmistot, joiden avulla saadaan tehostettua muun muassa purkamisessa syntyvien materiaalien ja uudelleenkäytettävien osien tunnistamista. Tämä tukee uudelleenkäytön suunnittelua ja toteuttamista.

– Myös hiilijalanjälkilaskentaan on kehitetty ohjelmia. Olemme kehittäneet purkuhankkeisiin kokonaispalvelun, jolloin asiakas saa samasta talosta kaikki purkuhankkeeseen liittyvät tehtävät avaimet käteen.

Mäntylän mukaan yksi suurimmista alan haasteista on uuden lain rakennusosien uudelleenkäyttövaatimus. Se tarkoittaa, että rakennusosa käytetään uudelleen samassa tarkoituksessa kuin missä se on ollut aikaisemmin. Esimerkiksi ontelolaatan purkamisessa on omat haasteensa, kun se on tarkoitus käyttää uudessa kohteessa sellaisenaan. Uudelleenkäyttöselvitys nostetaan uudistuvaan lakiin.

Ramboll Finland on mukana Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa. Siinä tutkitaan, miten purettavan rakennuksen betonielementit voi irrottaa ehjinä ja käyttää uudisrakentamisessa.

Mäntylän mukaan purkuyritykset saattavat jatkossa eriytyä entistä enemmän purkukohteiden mukaan.

– On selvää, että kaikilla ei ole osaamista tai resursseja purkaa vaativia kohteita. Ohjeistusten kautta voidaan jatkossa tasoittaa laatueroja. Pienemmät urakoitsijat joutuvat nyt viimeistään opiskelemaan uuden lain vaatimukset.

Mäntylä on huomannut, että purkukohteissa tulee edelleen vastaan asbesti- ja haitta-ainetutkimuksia, jotka on tehty liian pintapuolisesti. Kyseinen tutkimus on tehtävä, jos kohde on rakennettu ennen vuotta 1994.

– Asbesti- ja haitta-ainetutkimus pitää tehdä riittävällä laajuudella tutkimuksen tavoite huomioiden. Ilman riittäviä rakenneavauksia kaikkia haitta-ainepitoisia materiaaleja ei välttämättä pystytä selvittämään. Jos haitta-aineet tulevat vastaan purkutyön aikana, hanke venyy ja kustannukset nousevat.