Selvitys paljastaa: vakavia laiminlyöntejä ulkomaalaisten palkkauksessa

Rakennusliiton tuella tehty selvitys perustuu rakennusalan yritysten vastuullisuuskäytäntöjen kartoitukseen, asiantuntijahaastatteluihin ja viranomaisten tarkastuskertomusten läpikäyntiin.

Etelä-Suomessa tehdyissä, lähetettyjä työntekijöitä koskeneissa tarkastuksissa peräti 85 prosentissa havaittiin puutteita vuonna 2020.

– Työsuojelun ulkomaalaisvalvonta on ollut jo pitkään aliresursoitua. Niitä keinoja, joita ulkomaalaistarkastajilla on käytössään, ei ole välttämättä suunniteltu työperäisen hyväksikäytön torjuntaan, jossa usein on kyse tahallisesta tai jopa rikollisesta toiminnasta, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo.

Käytössä olevat keinot ovat lähinnä kehotuksia toimintatapojen korjaamiseksi. Kultalahden mukaan rakennusalalla esiintyy tahallista työntekijöiden hyväksikäyttöä, jossa alipalkkaus saattaa täyttää työsyrjinnän tunnusmerkit. Erityisen huono tilanne on ukrainalaisten ja valkovenäläisten työntekijöiden kohdalla.

– Voi olla, että työnantaja ei aina tiedä, mitä ulkomaalaiselle työntekijälle pitäisi maksaa tai mitä työehtosopimus sanoo.

Kultalahti muistuttaa, että Suomen lainsäädännössä esimerkiksi tilaajavastuulaki edellyttää selvityksiä ulkomaalaisen työvoiman palkkauksesta.

– Sellaisissa tapauksissa voisi ajatella, että jos kyse on ainoastaan tietämättömyydestä, pelkkä viranomaisen kehotus riittäisi toiminnan korjaamiseen.

Piittaamattomuuden syyt ovat usein taloudellisia. Alipalkkaus säästää kustannuksia koko urakkaketjussa.

– Alipalkkaus voi ikävä kyllä olla kannattava liiketoimintamalli. Näissä tapauksissa suurin hyötyjä on välitön työnantaja, mutta muutkin toimijat hyötyvät urakkaketjussa, jos kyseessä on jopa koko urakan alihinnoittelu. Kun urakoita ketjutetaan pitkälle, viimeisellä portaalla palkkaus ei enää riitä työehtosopimuksen mukaiseen tasoon, kun kaikki ottavat osansa välistä, Kultalahti selvittää.

Ulkomaalaisille saatetaan maksaa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa, mutta joskus palkka jää merkittävästi sitä pienemmäksi. Lisäksi ylityöt ja muut lisät saattavat jäädä maksamatta.

– Yksittäisen työntekijän kohdalla menetykset voivat olla useita tuhansia euroja, jopa kymmenen tuhatta euroa muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen. Työsuojeluviranomaiset ovat kertoneet, että ulkomaalaisten työntekijöiden alhaisimmat kuukausipalkat ovat olleet 500 euroa.

Finnwatchin selvitystä varten tehtyjen asiantuntijahaastatteluiden mukaan osa yrityksistä kokee, että tilaajavastuulain mukaisten selvitysten tekeminen on riittävä toimenpide.

– Ajatellaan, että kunhan selvitykset ovat kunnossa, toiminta on vastuullista. Yrityksellä on kuitenkin vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia. Tätä ei ole selvästikään ymmärretty kaikissa yrityksissä.

Ulkomaalaisilla on usein heikot mahdollisuudet vaikuttaa palkkaukseen ja työoloihin. Kultalehden mukaan tulijoita on paljon ja "hankalat" työntekijät vaihtuvat nopeasti uusiin.

– Ongelmat ratkaistaan useimmiten vaihtamalla työpaikkaa. Ulkomaalaisilla ei ole välttämättä luottamusta suomalaisiin viranomaisiin tai Suomen oikeudellisiin prosesseihin.

Rakennusalalla työskentelee arvioiden mukaan 15 000 ulkomailta Suomeen tilapäiseen työhön lähetettyä työntekijää. Uudellamaalla ulkomaalaisten osuus talonrakennusalan työntekijöistä on jo yli 30 prosenttia.