• Etusivu
  • Rakentaminen

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – Tavoitteet, sisältö ja tilanne

Rakentajan toimitus
Päivitetty 28.10.2022
Rakentaminen Suomessa

Edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 20 vuotta. Muutospainetta lakimuutoksille aiheuttaa ympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Muutokset kuten, hiilineutraaliuden tavoittaminen on yhtenä suurena haasteena rakentamisessa tulevaisuudessa. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – uudelta nimeltään kaavoitus- ja rakentamislaki – asettaa puitteet tulevaisuuden rakentamiselle, mutta mitkä ovat uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteet, sisältö ja nykyinen tilanne?

Uudistuksen tavoitteena hiilineutralius, rakentamisen sujuvoittaminen ja digitalisaation hyödyntäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen perusperiaatteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Ympäristön pitää olla myös sosiaalisesti toimiva, jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Yksi uudistuksen pääkohdista on Suomen tavoite on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nykyinen laki on vuodelta 2000, johon ollaan tehty muutoksia tarvittaessa.

Uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteena on uudistaa maankäyttö- ja rakennuslaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen siten, että uudistuksessa otetaan huomioon seuraavia asioita:

  • Alueidenkäytön suunnittelu
  • Rakentamisen tulevaisuuden haasteet
  • Muuttuva toimintaympäristö
  • Aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet

Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää sekä selkeyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä. (Ympäristöministeriön asettamispäätös YM9/052/2018)

Maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus Suomessa
Maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus Suomessa

Lain uudistusta koskevissa kysymyksissä halutaan selvittää, miten rakennusten koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa pystytään parantamaan. Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita.

Yksi suurimmista kysymyksistä on, miten varmistetaan rakennuskannan muuttaminen vähähiiliseksi. Hallituksen tavoite hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä vaikuttaa valtavasti rakentamisen suuntauksiin tulevaisuudessa. Muita kysymyksiä ovat muun muassa:

  • Miten parannetaan rakennuksen koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa?
  • Miten varmistetaan, että rakennuskanta muuttuu vähähiiliseksi?
  • Miten järjestetään rakentamisen vastuukysymykset ja rakentamisen ketjun eri osapuolten tehtävät ja roolit?
  • Miten lainsäädännön tulisi ottaa huomioon digitaaliset työkalut rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa?

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta tehtäessä pohditaan myös, miten rakennusvalvonta järjestetään tulevaisuudessa ja, miten rakentamisen luvitusta voisi sujuvoittaa ja vähentää ylipäätään. Miten digitaaliset työkalut pystyttäisiin hyödyntämään rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa paremmin. Laissa otetaan huomioon myös Suomen EU-jäsenyyden ja kansainvälisten sitoumusten tuomat vastuut.

Rakentamisen vastuukysymykset sekä rakentamisen ketjujen eri osapuolten tehtävät ja roolit ovat käsittelyssä uuden lain valmistelussa
Rakentamisen vastuukysymykset sekä rakentamisen ketjujen eri osapuolten tehtävät ja roolit ovat käsittelyssä uuden lain valmistelussa

Mitä uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tarkoittaa käytännössä?

Rakentamisen vähähiilisyys ja rakennusten elinkaari on keskiössä uudessa rakentamislaissa, joka asettaisi olennaiset tekniset vaatimukset. Vähähiilisyyden ja elinkaaren määrittely perustuisi asetuksiin rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena sujuvoittaa rakentamista. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Rakentamislupamenettely olisi yksivaiheinen, ja samalla kertaa käsitellään rakennuksen sijoittamisen sekä toteuttamisen edellytykset. Jatkossa lupaa ei vaadittaisi alle 30 neliömetrin rakennuksilta, vaan rakennuksen voisi rakentaa ilman rakentamislupaa.

Päävastuulliselle toteuttajalle on tarkoitus säätää vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät aiotaan jakaa viiteen eri vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, kuten nykyisin, vaan pätevyys osoitettaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.

Rakentamisen laatua parannettaisiin myös uudessa maankäyttö- ja rakentamislaissa tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.

Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa haettaisiin jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat laadittaisiin jatkossa tietomallimuotoisina, minkä ansiosta kaavatiedot olisivat sähköisessä ja yhteentoimivassa muodossa. Kaavatiedot toimitettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, samoin kuin rakentamiseen liittyvät luvat ja päätökset.

Uuden rakentamislain myötä jatkossa lupaa ei vaadittaisi alle 30 neliömetrin rakennuksilta, kuten saunarakennukselta
Uuden rakentamislain myötä jatkossa lupaa ei vaadittaisi alle 30 neliömetrin rakennuksilta, kuten saunarakennukselta

Maankäyttö- ja rakentamislain uudistuksen käsittely ja tilanne

Hallituksen lakiuudistuspaketti tyrmättiin viime syksyn lausuntokierroksella. Paketti sai osakseen kritiikkiä muun muassa sidosryhmävuorovaikutuksen jäädessä laihaksi.

Hallitus on päättänyt jatkaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta osissa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin mukaan. Valmistelu etenee eduskuntaan kuluvalla vaalikaudella niissä asioissa, joista on suurin yhteisymmärrys.

Maankäyttö- ja rakentamislaki on päätetty jakaa rakenteellisesti uudistuvaan rakentamislakiin sekä alueidenkäyttölakiin, johon siirtyvät nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäyttöä koskevat pykälät.

Syksyllä on tarkoitus viedä eduskuntaan hallituksen esitys uudesta rakentamislaista sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumottaisiin ja lakiin lisättäisiin säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta (rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä RYTJ). Laki tulisi voimaan 1.1.2024.

Uudistettavaan lakiin on pyydetty kommentointia sidosryhmiltä/rakentamisen ammattilaisilta ja kansalaisilta. Selvitysten ja hankkeiden lisäksi on järjestetty erilaisia työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja kyselyjä.

MRL:n uudistuksesta pääset lukemaan mrluudistus.fi-sivuilta ajankohtaista tietoa ja valmiita selvityksiä. Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti ja valmistelusta vastaa ympäristöministeriö.

Info

Info

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen pääkohdat

  • Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistus
  • Rakentamisen ohjauksen kehittäminen
  • Lain toimeenpanon helpottaminen
  • Hiilineutraali yhteiskunta
  • Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen
  • Rakentamisen laadun parantaminen
  • Digitalisaation edistäminen
Rakentaminen
laki
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20219_72792.jpg
Nämä kannattaa tietää: 9 faktaa uudesta kaavoitus- ja rakentamislaista
Hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi on edennyt lausuntokierrokselle. Kokosimme oleelliset tiedot uudesta laista, joka korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Asuinalue kaavoitus
Rakennuslain uudistuksen päämääränä sujuvoittaa kaavoitusta
Yksi merkittävimmistä hankkeista tämän hallituskauden aikana on käynnissä oleva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus. Rakennuslaki ohjaa sitä, miten alueita suunnitellaan ja rakennetaan 2000-luvun kaupungistuvassa Suomessa. SAK ja RT korostavat, että MRL-uudistuksen tulee vahvistaa työmarkkinoiden toimivuutta ja alueiden elinvoimaa sekä samalla vastata ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin. Olennaista on sujuvoittaa kaavoitusta sekä mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja uudistaminen.
20218_71758.jpg
10 tärkeintä tarkastus­kohtaa hissin määrä­aikaistarkas­tuksessa
Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?
pöydän päällä tukku rahaa ja lakimiehen nuija
Paljonko hyvä juristi maksaa?
Juristien palveluita pidetään kalliina. Toimitusjohtaja OTM Markus Talvio Jurinetin toimistosta on eri mieltä. Yhtä lailla kuin hyvän erikoislääkärin palkkio on suurempi kuin yleislääkärin palkkio, myös juristien palkkioissa on eroja, laatu maksaa. Loppujen lopuksi suurimman osan ainakin meidän päämiestemme palkkiosta maksaa joku muu kuin asiakas itse. Miten tämä on mahdollista? Eikö hyvä juristi olekaan kallis?
20203_63275.jpg
Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.
20206_65247.jpg
Asbestia puretaan työmailla vielä pitkään - asbestikartoittajan tärkeä rooli
Asbesti ja asbestin purku rakenteista kummittelee vielä pitkään rakennustyömaillamme ja asbestikartoitus vaatii ammattitaitoa ja osaamista. Asbestikartoitus on lakisääteinen; kiinteistön omistajan on selvitettävä rakennuksessa olevan asbestin laatu, määrä ja pölyävyys sekä annettava ehdotus purkutoimenpiteistä ennen purkutöihin ryhtymistä. Hyvin laadittu asbestikartoitus lisää myös rakennushankkeen kustannustehokkuutta ja on edellytys korjaushankkeen onnistumiselle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton