• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Rakentaminen

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – Tavoitteet, sisältö ja tilanne

Rakentajan toimitus
Julkaistu 02.12.2019Päivitetty 28.10.2022
Rakentaminen Suomessa

Edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 20 vuotta. Muutospainetta lakimuutoksille aiheuttaa ympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Muutokset kuten, hiilineutraaliuden tavoittaminen on yhtenä suurena haasteena rakentamisessa tulevaisuudessa. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – uudelta nimeltään kaavoitus- ja rakentamislaki – asettaa puitteet tulevaisuuden rakentamiselle, mutta mitkä ovat uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteet, sisältö ja nykyinen tilanne?

Uudistuksen tavoitteena hiilineutralius, rakentamisen sujuvoittaminen ja digitalisaation hyödyntäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen perusperiaatteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Ympäristön pitää olla myös sosiaalisesti toimiva, jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Yksi uudistuksen pääkohdista on Suomen tavoite on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nykyinen laki on vuodelta 2000, johon ollaan tehty muutoksia tarvittaessa.

Uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteena on uudistaa maankäyttö- ja rakennuslaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen siten, että uudistuksessa otetaan huomioon seuraavia asioita:

  • Alueidenkäytön suunnittelu
  • Rakentamisen tulevaisuuden haasteet
  • Muuttuva toimintaympäristö
  • Aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet

Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää sekä selkeyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä. (Ympäristöministeriön asettamispäätös YM9/052/2018)

Maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus Suomessa

Maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus Suomessa

Lain uudistusta koskevissa kysymyksissä halutaan selvittää, miten rakennusten koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa pystytään parantamaan. Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita.

Yksi suurimmista kysymyksistä on, miten varmistetaan rakennuskannan muuttaminen vähähiiliseksi. Hallituksen tavoite hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä vaikuttaa valtavasti rakentamisen suuntauksiin tulevaisuudessa. Muita kysymyksiä ovat muun muassa:

  • Miten parannetaan rakennuksen koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa?
  • Miten varmistetaan, että rakennuskanta muuttuu vähähiiliseksi?
  • Miten järjestetään rakentamisen vastuukysymykset ja rakentamisen ketjun eri osapuolten tehtävät ja roolit?
  • Miten lainsäädännön tulisi ottaa huomioon digitaaliset työkalut rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa?

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta tehtäessä pohditaan myös, miten rakennusvalvonta järjestetään tulevaisuudessa ja, miten rakentamisen luvitusta voisi sujuvoittaa ja vähentää ylipäätään. Miten digitaaliset työkalut pystyttäisiin hyödyntämään rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa paremmin. Laissa otetaan huomioon myös Suomen EU-jäsenyyden ja kansainvälisten sitoumusten tuomat vastuut.

Rakentamisen vastuukysymykset sekä rakentamisen ketjujen eri osapuolten tehtävät ja roolit ovat käsittelyssä uuden lain valmistelussa

Rakentamisen vastuukysymykset sekä rakentamisen ketjujen eri osapuolten tehtävät ja roolit ovat käsittelyssä uuden lain valmistelussa

Mitä uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tarkoittaa käytännössä?

Rakentamisen vähähiilisyys ja rakennusten elinkaari on keskiössä uudessa rakentamislaissa, joka asettaisi olennaiset tekniset vaatimukset. Vähähiilisyyden ja elinkaaren määrittely perustuisi asetuksiin rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena sujuvoittaa rakentamista. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Rakentamislupamenettely olisi yksivaiheinen, ja samalla kertaa käsitellään rakennuksen sijoittamisen sekä toteuttamisen edellytykset. Jatkossa lupaa ei vaadittaisi alle 30 neliömetrin rakennuksilta, vaan rakennuksen voisi rakentaa ilman rakentamislupaa.

Päävastuulliselle toteuttajalle on tarkoitus säätää vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät aiotaan jakaa viiteen eri vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, kuten nykyisin, vaan pätevyys osoitettaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.

Rakentamisen laatua parannettaisiin myös uudessa maankäyttö- ja rakentamislaissa tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.

Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa haettaisiin jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat laadittaisiin jatkossa tietomallimuotoisina, minkä ansiosta kaavatiedot olisivat sähköisessä ja yhteentoimivassa muodossa. Kaavatiedot toimitettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, samoin kuin rakentamiseen liittyvät luvat ja päätökset.

Uuden rakentamislain myötä jatkossa lupaa ei vaadittaisi alle 30 neliömetrin rakennuksilta, kuten saunarakennukselta

Uuden rakentamislain myötä jatkossa lupaa ei vaadittaisi alle 30 neliömetrin rakennuksilta, kuten saunarakennukselta

Maankäyttö- ja rakentamislain uudistuksen käsittely ja tilanne

Hallituksen lakiuudistuspaketti tyrmättiin viime syksyn lausuntokierroksella. Paketti sai osakseen kritiikkiä muun muassa sidosryhmävuorovaikutuksen jäädessä laihaksi.

Hallitus on päättänyt jatkaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta osissa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin mukaan. Valmistelu etenee eduskuntaan kuluvalla vaalikaudella niissä asioissa, joista on suurin yhteisymmärrys.

Maankäyttö- ja rakentamislaki on päätetty jakaa rakenteellisesti uudistuvaan rakentamislakiin sekä alueidenkäyttölakiin, johon siirtyvät nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäyttöä koskevat pykälät.

Syksyllä on tarkoitus viedä eduskuntaan hallituksen esitys uudesta rakentamislaista sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumottaisiin ja lakiin lisättäisiin säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta (rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä RYTJ). Laki tulisi voimaan 1.1.2024.

Uudistettavaan lakiin on pyydetty kommentointia sidosryhmiltä/rakentamisen ammattilaisilta ja kansalaisilta. Selvitysten ja hankkeiden lisäksi on järjestetty erilaisia työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja kyselyjä.

MRL:n uudistuksesta pääset lukemaan mrluudistus.fi-sivuilta ajankohtaista tietoa ja valmiita selvityksiä. Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti ja valmistelusta vastaa ympäristöministeriö.

Info

Info

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen pääkohdat

  • Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistus
  • Rakentamisen ohjauksen kehittäminen
  • Lain toimeenpanon helpottaminen
  • Hiilineutraali yhteiskunta
  • Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen
  • Rakentamisen laadun parantaminen
  • Digitalisaation edistäminen
Rakentaja.fi
Rakentaminen
laki
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

Vanhan rakennuksen purku tontin keskiosasta.

Uudistettu lainsäädäntö tuo rakennusten purkajille uusia velvollisuuksia

Maankäyttö- ja rakennuslain korvaava Kaavoitus- ja rakentamislakiehdotus keräsi lähes 550 lausuntoa.

20218_71775.jpg

Lisää riitoja, vähemmän tontteja? Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki arveluttaa rakennusalaa

Valmistelussa olevan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen pelätään lisäävän riitatilanteita ja pidentävän kaavoitushankkeita kunnissa.

20203_63049.jpg

Suomi kiirehtii EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä

Suomi ja 11 muuta EU-maata vetoavat Euroopan komissioon, jotta unionin 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin mahdollisimman pian. Ympäristöministerit keskustelevat EU:n ilmastotoimista 5.3. järjestettävässä ympäristöneuvoston kokouksessa.

20206_65511.jpg

Ympäristöjärjestelmän sertifioinnista työkalu toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Rakentamisen toimialalla ympäristövaatimukset kasvavat jatkuvasti, varsinkin muuttuva lainsäädäntö tuo haasteita yritystoiminnalle. Lainsäädännön vaatimuksissa ja sidosryhmien odotuksissa tapahtuvissa muutoksissa mukana pysyminen ja niihin vastaamisesta luotettavasti viestiminen voi olla työlästä.

20209_66531.jpg

Korjausrakentamisessa huomioitava kokonaisuus - ei pelkästään lakipykälät

Asiantuntija muistuttaa, että korjausrakentaminen vaatii muutakin kuin lain oikeaa tulkintaa.

20205_64831.jpg

Poikkeustila jätti jälkensä myös rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksiin

Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukset on saatu pakettiin. Rakennusteollisuus RT:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen omalta osaltaan 29.4. Ammattiliitto Prolta lopullinen hyväksyntä tulee toukokuun ensimmäisellä viikolla. Kuten työntekijöidenkin sopimuksessa, myös toimihenkilöillä on mukana erillinen kriisilauseke vallitsevan poikkeustilan johdosta.Koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen poikkeustila näkyy toimihenkilöiden työehtosopimuksissa erillisenä kriisilausekkeena. Mikäli pandemian vuoksi yritysten yleiset toimintaedellytykset vaarantuvat ja työllisyys heikkenee, sopimuksen molemmat osapuolet sitoutuvat neuvotteluihin niiden turvaamiseksi sekä alakohtaisten toimintamallien luomiseksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton