• Etusivu
  • LVI

Maksetaanko tukia turhaan? Asiaan perehtynyt tutkija väittää, että lämpöpumput myisivät muutenkin – haaste on taloyhtiöissä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 03.06.2021Päivitetty 15.11.2022
20216_70962.jpg

Ilmalämpöpumppujen hankintaan tarjotaan investointitukea, mutta voisiko rahat käyttää fiksummin? Tutkijatohtorin mielestä voisi.

Ympäristöministeriö on budjetoinut kaikkiaan sata miljoonaa euroa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vuosien vuosien 2020-2022 aikana.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Vimparin tuore tutkimus paljastaa, että nykyinen investointituki ei välttämättä olisi edes tarpeen lämpöpumppujen suosion kasvattamiseksi.

Vimparin tutkimus julkaistiin vastikään Environmental Research Letters -lehdessä. Tutkimuksessa vertailtiin kahdeksan suuren suomalaiskaupungin asuinrakennusten hintoja, vuokria ja lämmitysjärjestelmiä sekä lämmityksen aiheuttamia päästöjä ja lämmityskulujen osuutta asukkaiden tuloista. Mukana olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Lahti.

Tutkimuksessa huomioitujen kaupunkien asukkaiden tuloista noin yhdeksän prosenttia kului lämmitykseen. Osuus lämpöpumpun asentamisen jälkeen oli noin neljä prosenttia. Pumpun vaatima investointi asukasta kohden oli keskimäärin 3 800 euroa. Lämmityskulujen mukanaan tuomilla säästöillä laitteiston takaisinmaksuaika oli hieman yli kymmenen vuotta.

Lämpöpumppu on Vimparin mukaan erittäin energiatehokas ja selvästi kustannustehokkain lämmitysmuoto. Hänen analyysinsä mukaan lämpöpumppu voi vähentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä yli 80 prosenttia.

– Pitää kysyä, kannattaako niiden hankkimiseen myöntää investointitukea, kun investointi on niin kannattava muutenkin. Esimerkiksi lämpöpumpun vuotuinen prosentuaalinen tuotto suhteessa asunnon vuokratuottoihin voi olla moninkertainen.

"Erinomainen riskituottosuhde"

Vimparin mukaan tukea voisi kohdentaa nykyistä tehokkaammin.

"On tärkeää, että tehdään toimenpiteitä, jotta siirtymä puhtaaseen energiantuotantoon onnistuu mahdollisimman nopeasti, mutta tukien rajallisuuden takia ne täytyy pystyä kohdentamaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Lämpöpumppuinvestointien yhteydessä on mielestäni keskeistä ymmärtää se, että rakennusten elinkaaret ovat todella pitkiä ja ne eivät voi toimia ilman energiaa. Samaan aikaan myös laitteistojen elinkaaret ovat pitkiä. Investointeja tulisi tarkastella osana kiinteistöä eli hyvin vähäriskisinä investointeina, joissa on erinomainen riskituottosuhde ja samalla merkittävät hyödyt ympäristölle."
Jussi Vimpari, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto

Taloyhtiöiden kohdalla Vimpari näkee tarvetta asukkaiden tietoisuuden lisäämiseksi, jotta yhä useampi ymmärtää lämpöpumppujärjestelmäinvestoinnin mukanaan tuomat säästöt asumiskustannuksissa. Investointitarve on merkittävä, sillä tällä hetkellä vasta 15 prosenttia Suomen rakennusten lämmityksestä hoidetaan lämpöpumpuilla. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

– Jos taloyhtiö lainoittaa pitkällä lainalla lämpöpumppujärjestelmän ja asukkaan hoitokulut pysyvät samalla tai alemmalla tasolla, investointiin ryhtyminen olisi perusteltua myös sellaisille osakkaille, jotka eivät halua tehdä mitään ylimääräisiä investointeja, Vimpari sanoo ja viittaa muun muassa eläkeläisiin.

20216_70964.jpg

Investointi on katettu jo muutamassa vuodessa

Suomalaisen päästöistä jopa viidennes syntyy kodin lämmittämisestä. Lämpöpumpuista saadaan suurin hyöty kohteissa, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ja lämpöpumppujen hyötysuhde on riippuvainen talon lämmitysjärjestelmän vaatiman menoveden lämpötilasta.

– Taloudellisesta näkökulmasta suurin hyöty on kohteissa, joissa nykyisen lämmitysjärjestelmän polttoainekustannukset ovat korkeat. Silloin lämpöpumput saavat aikaan merkittäviä säästöjä. Suoralla sähköllä lämpiävissä kohteissa ilmalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin yleensä muutamassa vuodessa eli niihin kannattaa investoida myös muuttotappiopaikkakunnilla, Vimpari vakuuttaa.
LVI
rahoitus
lämmitys
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20209_66619.jpg
Öljylämmityksen vaihtoavustus suuressa suosiossa - tukea vielä reilusti jäljellä
Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan öljylämmitteisten pientalojen omistajat ovat halukkaita vaihtamaan lämmitysjärjestelmänsä kestävämpiin ratkaisuihin.
20208_66210.jpg
Kahdeksan kuukautta vuodessa ilman ostettua energiaa
Vuonna 2008 raitiovaunuonnettomuudessa loukkaantunut Mikael Turtiainen toteuttaa isänsä ja yhteistyökumppaneiden kanssa uutta omakotitaloa Tuusulan asuntomessuille. Lähes valmiin talon erikoisuutena on tavoite selvitä kahdeksan kuukautta vuodessa ilman ostettua energiaa.
20211_68317.jpg
Harkitsetko kodin lämmitystavan vaihtoa? Osallistu ilmaiseen webinaariin!
Lämmitätkö fiksusti vai maksatko liikaa? Olisiko sopiva aika lämmitysremontille ja mitä tukia siihen on mahdollista saada? Osallistu NIBEn järjestämään ilmaiseen webinaariin keskiviikkona 3.3.2021 klo 18, niin päivität lämmitystietosi vaivattomasti ajan tasalle.
20239_82800.jpg
Poistoilmalämpöpumppu haastaa tehokkuudessa maalämmön
Poistoilmalämpöpumppu (lyhenne PILP) on maa- ja ilma-vesilämpöpumpun lisäksi suosittu ja varteenotettava vaihtoehto omakotitalon tai rivitaloasunnon lämmitysvaihtoehdoksi. Kodissa on paljon lämpöenergiaa tuottavaa: ihmiset, jääkaappi, pakastin, elektroniikkaa, sauna, jne. Tuotamme lämpöenergiaa huomaamattamme.NIBE poistoilmalämpöpumput ovat tämän energian kierrätysjärjestelmä: ne hyödyntävät talosta poistettavan ilman lämpöenergiaa niin tuloilman lämmitykseen, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kuin käyttöveden lämmitykseenkin, mihin kaikki poistoilmalämpöpumput eivät pysty.
20206_65141.jpg
Puu - nopea keino rakentamisen vähähiilisyyteen?
Energian päästöjen leikkaamisessa edetään jo tehtyjen päätösten viitoittamalla tiellä. Rakennusalan tulee nostaa esiin toimia, joilla se itse pienentää päästöjään. Näitä ovat mm. vähäpäästöisten materiaalien valinta sekä rakennustapojen kehittämien tehokkaammiksi.
20201_61928.jpg
RAKSAVIRTAA saa korjausrakennus-työmaan virtaamaan
Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet parin viime vuoden ajan korjausrakennustyömaan toimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia Raksavirtaa-hankkeessa. Taustana kehittämiselle oli Lean-ajattelu, josta kehitettiin työmaan virtautusmalli. Mallia on testattu pilottina Consti:n korjausrakennustyömailla, viimeksi HOAS:n isossa perusparannuskohteessa Helsingin Kannelmäessä. Mukana hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet myös mm. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen Ely.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton