Uusi arviointi melun terveysvaikutuksille

Asetuksella määritellään lisäksi melun terveysvaikutusten arviointitapa ja säädetään selvitysten ja toimintasuunnitelmien raportoinnista. Tavoitteena on vähentää melulle altistuvien määrää Suomessa.

Asetuksen keskeisimmät muutokset liittyvät menettelytapoihin, joilla melulle altistumista ja haittavaikutuksia arvioidaan. Näitä ovat muun muassa muutokset laskentamenettelyssä.

– Melumallinnuksella arvioidaan meluvyöhykkeet ja niissä melulle altistuneiden määrä. Muita ovat terveysvaikutusten arviointitapa sekä tiedon raportointi- ja tallentamistavat, ympäristöneuvon Ari Saarinen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta kertoo.
Melun haitallisten terveysvaikutusten arviointi perustuu maailman terveysjärjestön (WHO) esittämiin suosituksiin. Terveysvaikutuksia arvioidaan sepelvaltimotaudin, vakavan unihäiriön ja melun merkittävän häiritsevyyden perusteella. Pitkäaikainen altistuminen melulle lisää stressiä ja sitä kautta voi kasvattaa sepelvaltimotaudin riskiä. Vakavan unihäiriön riski liittyy puolestaan rakennusten sisätiloihin kantautuvaan ympäristömeluun. Rakennusten ulkovaipan ääneneristyksestä on annettu säännöksiä ääniympäristöasetuksessa.

– Melun merkittävä häiritsevyys liittyy erityisesti rakennusten piha- ja oleskelualueiden sekä virkistysalueiden meluun. Keskeisin melulähde on tieliikenne, Saarinen sanoo.
Suomessa ympäristömelulle altistuu noin 20 prosenttia väestöstä.