Tulevaisuuden rakentamisessa pitää ottaa huomioon ilmastonmuutoksen haasteet
Otto Koivunen rakensi 300 m2:n konseptitalon rinnetontille Veikkolaan Uudellemaalle. Rinnetontille rakennettaessa on aina haasteensa, koska rakenteiden tulee olla tehty oikein, jotta ne kestävät maanpaineen ja rakennusta päin valuvat sadevedet. Koivunen halusikin varmistua rakenteiden kestävyydestä ja päätti asentaa SafeDrying-järjestelmän kellariin. Koivunen kertoo, miten hän päätyi tähän ratkaisuun.
Tulevaisuuden talo, joka kestää muuttuvat sääolosuhteet
Otto Koivunen omistaa korjausrakentamiseen erikoistuneen yrityksen Remontia Oy:n ja on nähnyt paljon erilaisia kosteusongelmista kärsineitä kohteita.
– Yritykseni kautta on tullut vastaan paljon tilanteita, joissa kosteus on noussut kapillaarisesti asuintiloihin. Ongelmat ovat yleensä johtuneet puutteellisista salaojista tai aikansa perustustavoista, kertoo Koivunen.
Koivusen mukaan alapohjaongelmat ovat nykyään melko yleisiä ja tulevat tulevaisuudessa lisääntymään. Yksi syy tähän on ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet sademäärät, leudot talvet sekä vanhat rakennustavat, jolloin esimerkiksi perustukset on rakennettu ilman kapillaarikatkoja.
Ensimmäisen kerran Koivunen tutustui SafeDrying-järjestelmään vuonna 2018 Omakotimessuilla. Sen jälkeen hän on nähnyt paljon rakennuksia, jotka olisi voitu korjata kustannustehokkaasti järjestelmän avulla.
– Olen nähnyt monia kosteusongelmista kärsineitä taloja, jotka eivät kestä nykyisiä sademääriä ja kosteus vaurioittaa asuintiloja. Tällaisia kohteita yritetään usein korjata perinteisin menetelmin, esimerkiksi injektoimalla, mutta kosteusongelmat kuitenkin palaavat.
Eräässä rivitaloyhtiössä oli puutteelliset salaojat ja perustuksista puuttui kapillaarikatko. Salaojaremontin jälkeen kosteusongelmat eivät poistuneet. Kohde olisi saatu korjattua SafeDryingin avulla järkevällä hinnalla ja tavalla, mutta taloyhtiö päätyi perinteisiin menetelmiin ja korjaukset tulivat maksamaan toistasataatuhatta euroa.
– Välillä nämä ovat kiusallisia tilanteita, mutta tilaaja on se joka viime kädessä päättää mitkä korjaukset tehdään.
Tämän vuoksi Koivunen halusi varmistua oman talonsa rakenteiden toimivuudesta ja rakentaa talon, jonka rakenteet ovat kestäviä ja pitkälle suunniteltuja. Uutta taloa voisikin verrata perinteiseen rintamiestaloon. Talo on rakennettu Veikkolaan Koivusen yrityksen käyttöön.
– Halusin varmistaa, että talo kestää muuttuvat olosuhteet, varsinkin ilmastonmuutoksesta lisääntyneet sademäärät. SafeDrying-järjestelmän avulla betonilaatta saatiin myös kuivattua nopeammin pinnoitusvalmiiksi. Järjestelmä on myös eräänlainen vakuutus. Jos kosteutta jostain syystä havaittaisiin rakenteissa, voitaisiin järjestelmä kytkeä päälle kuivattamaan rakenne.
Koivusen mielestä haastaville paikoille rakennettaessa, kuten esimerkiksi rinnetonteille, SafeDrying-järjestelmä voisi olla vakiovaruste uusiin rakennuksiin. Järjestelmä olisi kuin radonputket.
– Olisi halvempaa tehdä asiat kerralla kunnolla. Rakennusaikana tulisi kiinnittää huomiota myös riittäviin sadesuojiin. Pitäisi muistaa suojata myös ne pihalla lojuvat rakennusmateriaalit.
Lue myös: Mitä on vikasietoinen rakentaminen?
SafeDrying-järjestelmä apuna betonivalun kuivumisessa
Järjestelmän kuivatuskanavat asennettiin autotallin lattiaan betonivaluun. Lattiavalun kuivuminen pinnoitusvalmiiksi varmistettiin SafeDryingilla, sillä 200 mm:n paksun lattian kuivumiseen olisi mennyt pitkä aika. Järjestelmän avulla se kuivui kuitenkin puolet nopeammin.
Lattiaan asennettujen mitta-antureiden ansiosta Koivunen pystyi puhelimella seuraamaan kuivumisen edistymistä sekä rakennuksen lämpötilaa. Sisälämpötilalla on suuri merkitys rakennusaikana, jotta rakennusmateriaalit pysyvät kunnossa.
Tuo mielenrauhaa rakentamiseen, kun pystyy oikeasti mittaamaan rakenteen
todellisen kosteuden.
– Kun tietää faktat ei tarvitse arpoa, toteaa Koivunen.
Näin voidaan seurata myös sateiden vaikutuksia rakenteisiin.
Vaikka kuivatusyksikkö ei ole tällä hetkellä päällä ollenkaan, saadaan kuivatus nopeastikin tarvittaessa päälle.
– Voisin suositella SafeDrying-järjestelmää ammattilaisille. Työmaalla pitää tietää varmaksi koska rakenne on kuiva. Järjestelmän avulla voidaan säästää puolivuotta rakennusaikataulussa. Näin säästyy myös rahaa, kun projektin läpimenoaika lyhenee.
Miltä tulevaisuuden rakentaminen näyttää? Mihin keskitytään korjausrakentamisessa?
Tulevaisuudessa korjausrakentaminen lisääntyy. Ongelmaksi voi joissain paikoissa muodostua se, että korjaaminen on kalliimpaa kuin itse rakennuksen arvo. Tämä on tullut jo vastaan vanhojen kerrostalojen kohdalla, joissa pitäisi tehdä esimerkiksi putkiremontti.
– Rakentaminen muuttuu myös. Meidän tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutos ja sen vuoksi muuttuvat sääolosuhteet. Osaamista pitäisi päivittää ja etsiä uusia ratkaisuja niin uuden rakentamiseen kuin vanhan korjaamiseen.
Rakentamisessa ja korjauksissa mennään usein valitettavasti kustannukset edellä ja käytetään vanhoja tuttuja tuotteita ja menetelmiä. Tämän vuoksi uusien järjestelmien ja tuotteiden lanseeraaminen voi olla hankalaa, koska ei uskalleta kokeilla uutta vaihtoehtoa, vaikka se olisi parempi ja jopa järkevämpi.
Koivunen toteaakin, että uusien järjestelmien ja tuotteiden kokeilu pitäisi lähteä liikkeelle tilaajapäästä, jotta ne otettaisiin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Urakoitsijat tarjoavat helposti vanhoja tuttuja tuotteita.
Tulevaisuudessa energiaremonttien määrät kasvavat entisestään. Hyödynnetään yhä enemmän lämmöntalteenottojärjestelmiä ja fossiilivapaita lämmitysmuotoja, kuten maalämpöpumppuja. Parannetaan energiatehokkuutta vaihtamalla ikkunoita ja ovia sekä keskitytään ilmanvaihdon energiatehokkuuteen.
Leudot talvet tekevät rakenteille huonoa, kun pakkasraja Suomessa nousee aina vain pohjoisemmaksi. Ilmastonmuutoksen myötä pitää ottaa huomioon lämpökuormat ja kastepisteongelmat.
– Olen monelta ammattilaiselta kysynyt, mitä tapahtuu, kun on kuumat helteiset kesät ja sisällä rakennuksessa jäähdytetään. Miten tämä muuttaa kastepistettä? Vielä en ole saanut kunnon vastausta, sanoo Koivunen.
Kaupungeissa pitäisi ottaa huomioon perustusratkaisut ja kasvavat hulevesimäärät. SafeDrying-järjestelmä olisi tässä kohtaa hyvä ratkaisu ja siitä hyötyisivät kaikki.
– Loppuen lopuksi rakentamisessa ollaan menossa parempaan suuntaan, toteaa Koivunen.