• Etusivu
  • Tutkimus

Tukes testautti palo-ovia – korjattavaa löytyi parin teräsrakenteisen lasipalo-oven eristävyydessä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 06.05.2020Päivitetty 15.11.2022
20205_64488.jpg

Osastoivat väliovet ovat tyypillisiä muun muassa julkisissa rakennuksissa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) testautti talonrakentamisessa yleisimmin käytettyjä EI30-paloluokiteltuja puurakenteisia ovia sekä teräsrakenteisia lasiovia. Testeissä selvitettiin, vastaako palo-ovien paloluokka valmistajan tyyppihyväksynnässä ilmoittamaa paloluokkaa ja toteutuvatko paloluokkien vaatimukset tiiviyden ja eristävyyden osalta. Useimmat testatut palo-ovet täyttivät paloluokkien tiiviysvaatimukset. Kaksi teräsrakenteista lasipalo-ovea ei kuitenkaan täyttänyt ilmoitetun paloluokan vaatimuksia eristävyyden osalta. Tukes on ollut yhteydessä näiden palo-ovien valmistajiin. Selvitystyö on kesken.

Testeihin valittiin kuuden eri valmistajan puurakenteisia palo-ovia, joita käytetään yleisemmin kerrostalojen huoneisto-ovina. Lisäksi testeihin valittiin neljän valmistajan teräsrakenteisia lasipalo-ovia, joita yleisemmin käytetään esim. toimitilojen, sairaaloiden, koulujen ja vastaavan tyyppisten rakennuksien osastoivina väliovina.

Palo-ovien testaukset

Ovia testattiin kaksi kappaletta jokaiselta valmistajalta, eli yhteensä 20 kappaletta. Polttokoe tehtiin ovien molemmin puolin.

Kaikki testatut puurakenteiset palo-ovet täyttivät tiiveydelle (E) asetetut vaatimukset. Kahden valmistajan ovet eivät vastanneet ilmoitettua paloluokkaa eristävyyden (I) osalta, mutta nämä ovet täyttivät kuitenkin Suomessa rakentamiseen hyväksytyn paloluokan EI230 vaatimukset. Parhaimmat testatut palo-ovet kestivät testeissä jopa yli 50 min, kun minimiaika oli vaatimusten mukaan 30 minuuttia.

Teräsrakenteisten lasipalo-ovien testauksessa kaikki testatut ovet täyttivät tiiveydelle (E) asetetut vaatimukset. Kahden valmistajan ovet eivät vastanneet ilmoitettua paloluokkaa eristävyyden (I) osalta. Tukes on pyytänyt valmistajilta selvityksiä näistä puutteista.

Testeissä havaittiin, että kyseisen teräsrakenteisten lasipalo-ovien ongelmakohtia ovat oven potkupellin, eli kiinteän alaosan lämpötilan nousu, sekä ovilehden voimakas taipuminen palotilanteessa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että ovet kiinnitetään seinärakenteeseen ja että karmin ja seinän väli eristetään valmistajan ohjeen mukaisesti, jotta ovirakenteen tiiveys säilyy paloluokassa ilmoitetun ajan. Testeissä ovien palolasit täyttivät käytettyjen testistandardien vaatimukset ja niissä lämpötilan nousu säilyi sallitun rajoissa.

Ovien paloluokiksi valmistajat olivat ilmoittaneet EI130 tai EI230. Suomessa yleisin hyväksytty paloluokka oville on EI2. Rakennustuotteen paloluokitus ilmoittaa minuutteina sen ajan, jonka rakennustuotteen pitää kestää palotilanteessa eri palo-osastojen välissä. Osastointivaatimuksen täyttymisen toteamiseksi rakennusosan tiiveys (E), eristyvyys (I), sekä kantavuus (R) todetaan niitä koskevien testi- ja paloluokitusstandardien mukaisesti.

Jotta tiiveysvaatimus polttokokeissa täyttyy, ei rakennusosaan tai rakennusosan ja sitä ympäröivän rakenteen väliin saa kokeen aikana syntyä rakoja, eikä liekkejä saa esiintyä tulen vastakkaisella puolella. Eristävyysvaatimuksen täyttyminen todetaan lämpötilamittausten avulla. Lämpötilat mitataan palotilan vastakkaiselta puolelta koekappaleen pinnalta. Palo-ovien paloluokitus esitetään standardissa SFS-EN13501- 2.

Palo-osastointi on olenaista palon etenemisen estämisen kannalta
Palo-osastointi on olenaista palon etenemisen estämisen kannalta

Palo-ovia koskevaan hyväksyntämenettelyyn muutoksia viime vuonna

Palo-ovien CE-merkintä on tiettyjen ovityyppien osalta tällä hetkellä pakollinen. 1.11.2019 lähtien palo-ovien tyyppihyväksynnät eivät ole enää olleet voimassa, kun palo-ovia koskevan harmonisoidun standardin SFS-EN 16034 siirtymäaika päättyi.

Palo-ominaisuuksien CE-merkintä on nyt pakollinen standardin SFS-EN 14351-1 mukaisille rakennusten sisäänkäyntiin tarkoitetuille oville ja ikkunoille sekä standardin SFS-EN 13241 mukaisille teollisuusoville.

Sisäovia koskevaa standardia SFS-EN 14351-2 sekä konekäyttöisiä sisäänkäyntiovia koskevaa standardia SFS-EN 16361 ei ole vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, joten kyseisten ovityyppien palo-ominaisuuksia ei voi vielä CE-merkitä. Näiden ovien kelpoisuus pitää todentaa rakennuspaikkakohtaisesti.

Huolto ja käytönaikainen kunnossapito tärkeää

Jotta palo-ovi täyttää sille asetetut vaatimukset myös pitkään käyttöönoton jälkeen, on tärkeää muistaa seurata oven kuntoa säännöllisesti. Jos esimerkiksi ovilehti tai karmi on taipunut käytön aikana niin, että niiden välille syntyy rakoja, ei ovi enää välttämättä kokonaisuudessaan ilmoitettua paloluokkaa. Palo-ovien kunto ja toiminta on hyvä kirjata kiinteistön huoltokirjaan määräajoin tarkastettavaksi. Mahdollisesti jälkikäteen asennettavien varusteiden, kuten ovisilmän tai kirjeluukun, hankinnan yhteydessä on tärkeää varmistua niiden soveltuvuudesta paloluokiteltuun oveen.

Lisätietoja rakennustuotteiden hyväksymismenettelyistä löytyy osoitteesta: http://www.rakennustuoteinfo.fi/

Lisätietoja: Ylitarkastaja Petri Kulmala, puh. 029 5052 741, etunimi.sukunimi@tukes.fi

Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.

Tutkimus
palokatko
turvallisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20191_56040.jpg
Lunta katolla?
Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa aktiivisesti maaston lumikuormaa ja ylläpitää ajankohtaista tietoa sekä reaaliaikaista laskentaa lumikuormasta verkkosivuillaan. Rakennevioista johtuvia isojen hallien kattojen sortumia esiintyy usein alkutalvesta lumikuorman ylittäessä 100 kg/m2 tai runsaiden sateiden jälkeen, kun lumikuorma kasvaa nopeasti.
202111_73600.jpg
Koronapassin käytön laajentaminen rakennusalalle?
Rakennusteollisuus RT vaatii koronapassin käytön laajentamista rakennusalalla, jolla rokotekattavuus on vasta 60 prosenttia.
202111_73849.jpg
Kuntoarvio auttaa selvittämään korjaustarpeet
Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) yhdessä kuntoarvion kanssa auttaa hallitusta pitämään taloyhtiön kunnossa.
20224_77803.jpg
Luteiden torjunnassa nopeus on valttia
Lude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.
20238_82937.jpg
Pihapiirin valvontaan langaton liiketunnistin
Liiketunnistimia on käytetty pihoilla jo vuosia, mutta ovatko niiden ominaisuudet muuttuneet? Kyllä ovat. Miltä kuulostaisi esimerkiksi maaston ja taustakentän tunnistus, ryömintäalueen suojaus ja valon automaattinen sytytys, kun astut ulos ovesta? Älä enää kapua laitteelle, vaan ohjaa liiketunnistintasi säätöjä kaukosäätimellä.
Cramo
Olosuhdehallinta tarjoaa pohjan onnistuneelle rakennushankkeelle – tunnetko olosuhdehallintapalvelun?
Ajoissa aloitettu olosuhdehallinta luo rakennushankkeelle hyvän pohjan aikataulussa pysymiselle ja laadukkaalle lopputulokselle. Olosuhdehallinnan tarkoitus on pitää työympäristön olosuhteet tasaisina, jotta kylmyys, kosteus ja pöly eivät hidastaisi ja vaikeuttaisi rakennustöiden etenemistä. Lopputuloksesta tulee laadukas ja jälkikorjausten tarve minimoidaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton