Työmaiden rokotuspisteet tyhjän panttina

Koronapassin laajentamisen esteenä on Suomen lainsäädäntö, joka ei mahdollista velvoittavien toimenpiteiden käyttöönottoa. Työmaan pääurakoitsijalla tai työnantajalla ei ole laillista oikeutta vaatia koronapassia.

Työturvallisuuslain mukaan rakennustyömaan pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville.

Rakennusalan rokotekattavuus on alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin, tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Osittain syynä on ulkomaisten työntekijöiden merkittävä osuus. Suomen rakennusalalla työskentelee kymmeniä tuhansia ulkomaisia työntekijöitä, joista valtaosa tulee Baltian maista. Riskiä Suomen koronatartunnoille lisää Baltian erittäin huono epidemiatilanne.

Yhtälö on haastava, sillä rakennusala on pitkälti riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta. Kaskiaron mukaan tilanne edellyttää toimenpiteitä.

– Ulkomaalaisen työvoiman rokotusaste on selvästi matalampi kuin kantaväestön ja heidän joukossaan vallitsee paljon epäluuloja asiaa kohtaan. Toimia tarvitaan epidemian torjumiseksi, rokotekattavuuden lisäämiseksi ja rakennustyömaiden turvallisen työskentelyn varmistamiseksi. Parhaiten nämä tavoitteet saavutetaan asettamalla työmaalle työskentelemään pääsyn ehdoksi koronapassi, eli selvitys täydestä rokotesarjasta, negatiivisesta testituloksesta tai todistus sairastetusta koronataudista.

Työmailla koronapassiin suhtaudutaan kaksijakoisesti. Kaskiaron mukaan yritykset haluaisivat ottaa passin käyttöön, mutta osa työntekijöistä suhtautuu siihen kielteisesti. Osassa työmaita on ollut käytössä rokotuspisteitä, mutta niiden suosio on jäänyt vähäiseksi.

– Aika huono menestys niillä on ollut. Rokotuksia on otettu vain muutamia päivässä. Myös tämän takia haluaisimme ottaa koronapassin käyttöön, jotta voisimme lisätä ihmisten painetta ottaa rokotus. Suositukset eivät tunnu nyt purevan.