• Etusivu
  • Rakentaminen

Työmaiden rokotuspisteet tyhjän panttina

Koronapassi halutaan velvoittavaksi

Rakentajan toimitus
Julkaistu 17.11.2021Päivitetty 15.11.2022
202111_73600.jpg

Suomessa koronatilanne on kääntynyt huonompaan suuntaan.

Rakennusteollisuus RT vaatii koronapassin käytön laajentamista rakennusalalla, jolla rokotekattavuus on vasta 60 prosenttia.

Koronapassin laajentamisen esteenä on Suomen lainsäädäntö, joka ei mahdollista velvoittavien toimenpiteiden käyttöönottoa. Työmaan pääurakoitsijalla tai työnantajalla ei ole laillista oikeutta vaatia koronapassia.

Työturvallisuuslain mukaan rakennustyömaan pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville.

Alalla heikko rokotekattavuus

Rakennusteollisuus RT kantaa huolta työmailla työskentelevien turvallisuudesta. RT:n työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaron mukaan koronapassin kanssa ollaan myöhässä.

– Koronapassi olisi helpottanut tautitilanteen hallintaa ja edistänyt rokotekattavuutta, jos ilman rokotusta ei pääse työmaalle. Parempi silti myöhään kuin ei ollenkaan, hän kommentoi.

Työturvallisuuslain mukaan rakennustyömaan pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville.
Työturvallisuuslain mukaan rakennustyömaan pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville.

Rakennusalan rokotekattavuus on alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin, tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Osittain syynä on ulkomaisten työntekijöiden merkittävä osuus. Suomen rakennusalalla työskentelee kymmeniä tuhansia ulkomaisia työntekijöitä, joista valtaosa tulee Baltian maista. Riskiä Suomen koronatartunnoille lisää Baltian erittäin huono epidemiatilanne.

Yhtälö on haastava, sillä rakennusala on pitkälti riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta. Kaskiaron mukaan tilanne edellyttää toimenpiteitä.

– Ulkomaalaisen työvoiman rokotusaste on selvästi matalampi kuin kantaväestön ja heidän joukossaan vallitsee paljon epäluuloja asiaa kohtaan. Toimia tarvitaan epidemian torjumiseksi, rokotekattavuuden lisäämiseksi ja rakennustyömaiden turvallisen työskentelyn varmistamiseksi. Parhaiten nämä tavoitteet saavutetaan asettamalla työmaalle työskentelemään pääsyn ehdoksi koronapassi, eli selvitys täydestä rokotesarjasta, negatiivisesta testituloksesta tai todistus sairastetusta koronataudista.

Koronapassi olisi helpottanut tautitilanteen hallintaa ja edistänyt rokotekattavuutta, jos ilman rokotusta ei pääse työmaalle.
Koronapassi olisi helpottanut tautitilanteen hallintaa ja edistänyt rokotekattavuutta, jos ilman rokotusta ei pääse työmaalle.

Rokotuspisteet eivät kiinnosta

Työmailla koronapassiin suhtaudutaan kaksijakoisesti. Kaskiaron mukaan yritykset haluaisivat ottaa passin käyttöön, mutta osa työntekijöistä suhtautuu siihen kielteisesti. Osassa työmaita on ollut käytössä rokotuspisteitä, mutta niiden suosio on jäänyt vähäiseksi.

– Aika huono menestys niillä on ollut. Rokotuksia on otettu vain muutamia päivässä. Myös tämän takia haluaisimme ottaa koronapassin käyttöön, jotta voisimme lisätä ihmisten painetta ottaa rokotus. Suositukset eivät tunnu nyt purevan.

Rakentaminen
turvallisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20203_63142.jpg
Mikä on työturvallisuuden merkitys? Voiko haarniskassa tehdä töitä?
Työturvallisuus on ollut tapetilla ja keskustelunaiheena voimakkaasti lähivuosikymmeninä. Se on hyvä asia, ihmishenki kun sattuu olemaan tärkeä. Pahimmassa tapauksessa siis sattuu jopa kuolemantapauksia ja jokainen on liikaa. Jokainen meistä on arvokas ja liian arvokas menetettäväksi vain sen takia, kun ei nyt vaan jaksanut laittaa valjaita kiinni tai työ on vaikkapa tehty "mitä nyt turhaan telineitä rakentamaan, nopeasti mää sen tosta hoidan pois alta" -periaatteella.
20191_56040.jpg
Lunta katolla?
Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa aktiivisesti maaston lumikuormaa ja ylläpitää ajankohtaista tietoa sekä reaaliaikaista laskentaa lumikuormasta verkkosivuillaan. Rakennevioista johtuvia isojen hallien kattojen sortumia esiintyy usein alkutalvesta lumikuorman ylittäessä 100 kg/m2 tai runsaiden sateiden jälkeen, kun lumikuorma kasvaa nopeasti.
202111_73849.jpg
Kuntoarvio auttaa selvittämään korjaustarpeet
Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) yhdessä kuntoarvion kanssa auttaa hallitusta pitämään taloyhtiön kunnossa.
20224_77803.jpg
Luteiden torjunnassa nopeus on valttia
Lude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.
20238_82937.jpg
Pihapiirin valvontaan langaton liiketunnistin
Liiketunnistimia on käytetty pihoilla jo vuosia, mutta ovatko niiden ominaisuudet muuttuneet? Kyllä ovat. Miltä kuulostaisi esimerkiksi maaston ja taustakentän tunnistus, ryömintäalueen suojaus ja valon automaattinen sytytys, kun astut ulos ovesta? Älä enää kapua laitteelle, vaan ohjaa liiketunnistintasi säätöjä kaukosäätimellä.
20208_66045.jpg
Korjausrakentamisella nopeimmat ja suurimmat vaikutukset hiilijalanjäljen pienentämiseen
Rakennetussa ympäristössä ja rakentamisessa ollaan vähentämässä päästöjä 66 prosentilla seuraavien viidentoista vuoden aikana. Vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekartan mukaan on mahdollista päästä vieläkin lähemmäs hiilineutraaliustavoitetta. Isoin vaikutus on nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vähentämisellä ja lämmitysenergiamuotojen kehittämisellä. Rakentamisessa rakennustuotteiden valmistuksen teknologiakehityksellä on suuri merkitys.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton