Etusivu

Remontti

Sisäilmahaittojen korjausmenetelmän valinta

Rakentajan toimitus

Julkaistu 02.12.2019Päivitetty 15.11.2022

Sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttajat ovat olleet pinnalla jo pitkään. Lukuisia kouluja, päiväkoteja ja muita julkisia rakennuksia on jouduttu sulkemaan, korjaamaan tai jopa purkamaan. Yksityisestä rakennuskannasta eivät varmaankaan kaikki tapaukset ole edes tulleet esille. Uutta tutkimustietoa aiheen ympäriltä on julkaistu runsaasti. Tutkimus- ja korjausmenetelmät ovat kehittyneet samoin kuin korjauksissa käytettävät tuotteet. Pitkälti näiden syiden takia Ympäristöministeriö on julkaissut kaksi toisiaan tukevaa opasta aiheesta.

Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2016 Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus -oppaan.

Lokakuussa 2019 julkaistiin Kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakennuksen korjaus -opas. Opas palkittiin Rakennusfysiikka 2019 -seminaarissa Kosteusturvallisen rakentamisen -palkinnolla. Oppaiden tarkoituksena on täydentää toisiaan. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus -opas on ajateltu työkaluksi erityisesti korjausten suunnittelijoille.

"Oppaassa esitetyt ratkaisut ovat periaateratkaisuja, joiden avulla korjaussuunnittelija laatii yksityiskohtaiset suunnitelmat aina kuhunkin rakennukseen soveltuviksi. Periaateratkaisuja ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan korjaussuunnittelussa." (julkaisun esipuhe)

Oikean korjausmenetelmän löytäminen

"Oikean" korjaustavan määritteleminen ei aina ole yksiselitteistä. Ja oikeita korjaustapavaihtoehtoja voi olla useampia. Lähtökohtaisesti yli- ja alikorjaamisen mahdollisuus tulisi eliminoida. Molemmat saattavat tulla yhteiskunnalle kalliiksi.

Rakennusosakohtaiset korjausmenetelmät on jaettu kolmeen pääluokkaan:

A) Perusteellinen rakenteen uusiminen
(tarvittaessa myös kantava rakenne); tavoitekäyttöikä vähintään 50 vuotta

B) Rakenteen osittainen uusiminen
(vaurioitunut materiaali poistetaan); tavoitekäyttöikä 30-50 vuotta

C) Rakenteen ilmatiiviyden ja tuuletuksen
parantaminen (vaurioitunut materiaali jätetään rakenteeseen); tavoitekäyttöikä 15-20 vuotta

Oppaassa on käsitelty edellä olevan jaottelun mukaisia korjausratkaisuja rakennusosittain.

Jäljellä oleva elinkaari ja tulossa olevat korjaukset

Oikean korjausmenetelmän valintaa kannattaa pohtia myös elinkaariajattelin kannalta. Kuinka kauan rakennuksen arvioidaan olevan vielä käytössä ja onko jo tiedossa joku peruskorjaus tai -parannus, joka tulee poistamaan havaitun ongelman. Voisiko tätä tietoa hyödyntäen käyttää ratkaisuna, vaikka kapselointia, joka poistaa ongelman tulevaan korjaukseen asti. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää, onko suunniteltua korjausta mahdollista aikaistaa.

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

Remontti

Tehdasrakennusten muuntaminen asuinkäyttöön

Loft-asuntojen suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Autenttinen miljöö luodaan muuntamalla vanha, tyypillisesti 1920-50-luvun tiilirakenteinen tehdasrakennus asuinkäyttöön. Rakennetekninen toiminta poikkeaa kuitenkin nykymääräyksistä niin rakennusfysiikan kuin akustiikan osalta. Lisäksi erityisen huomioitavaa on tehdastiloissa käytettyjen kemikaalijäämien vaikutus rakennusten sisäilmaan.

Materiaalit

Miksi koivu on yleinen vanereissa, mutta ei ulkolaudotuksissa?

Ne kaksi keskenään hieman erilaista, mutta tarpeellistaMaamme yleisin lehtipuu ja kolmanneksi yleisin puulajimme on yksi osa puurakentamista, mutta myös lisäksi osa keskikesänviettoamme juhannuskoivujen muodossa sekä osa saunomisperinnettämme vihtojen muodossa. Saunavihtaan sopivat parhaiten rauduskoivun kestävät oksat ja vihdan kokoamiseen eli punokseksi hieskoivun sitkeät oksat. Saunan tulipesään päätyy myös koivu useasti hyvän lämpöarvonsa ansiosta sekä koivun tuohikerros sytykkeenä.

Talo

Hygienia sisätiloissa RT-ohjekorttisarja maksutta kaikkien käyttöön

Rakennustieto haluaa olla mukana tukemassa koronaviruksen ehkäisyä. Rakennustieto tarjoaa maksutta kaikkien käyttöön RT-ohjekorttisarjan Hygienia sisätiloissa.

tec7 massalla tiivistetään kuvassa ovenkarmeja. Mies seisoo oviaukossa ja levittää liimaa puristimella oven karmiin.

Rakentaminen

”On muuten hätäinen tarttumaan” – ammattilainen kokeili uutta liimamassaa ja hämmästyi

Liimamassa on tärkeä tuote paitsi rakennusalan ammattilaiselle, myös kotinikkarille. Sen laatu voi osaltaan ratkaista työn lopputuloksen onnistumisen. Ennen ostopäätöstä on hyvä perehtyä liimamassojen ominaisuuksiin, sillä tuotteissa voi olla eroja esimerkiksi kuivumisajassa ja siinä, millaisille materiaaleille massaa suositellaan.IKH:n myymäläverkostoon ja verkkokauppaan äskettäin saapunut TEC7:n liima- ja tiivistemassaperhe helpottaa ammattilaisen ja nikkaroitsijan työtä. Valikoimasta löytyvä A-TEC paitsi liimaa, myös saumaa ja tiivistää. Näin ollen se korvaa muun muassa asennus- ja puuliimat, silikonitiivisteaineet sekä akrylaattiliimat.

Materiaalit

Mitkä ovat yleisimmät rakentamiseen käytetyt puulajit Suomessa?

Suomen pinta-alasta on 75% metsää. Puun käyttö rakentamisessa on siis luontaista ottaen huomioon, mitä on tarjolla ympäristössämme. Mitkä ovat ne rakentamisessa yleisesti käytetyt puulajit, joita käytämme ja, joita löytyy puulajistostamme? Mikä puu on erinomaista saunalaudepuuksi? Mitä puuta käytetään eniten ikkuna- ja oviteollisuudessa ja miksi? Entä, mikä on yleisesti käytetty vanerin raaka-aineena?

Tutkimus

Joka viides altistuu liialliselle melusaasteelle

Valtioneuvoston antama asetus meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista nostaa ääniympäristön aikaisempaa tärkeämpään rooliin.Melualueiden läheisyyteen rakentaminen ja ympäristömelulle altistuminen ovat lisääntyneet. Tämä on huomioitu valtioneuvoston antamassa tuoreessa asetuksessa. Uudistetulla ympäristömeluasetuksella tarkennetaan menettelyä, jolla arvioidaan melulle altistuneiden määrää.

Luetuimmat