Mitä rakennusalalla ja tutkimuksessa tapahtuu Suomessa juuri nyt?
Rakentaja PRO kokoaa Suomen rakennusalan ajankohtaiset koulutus-, tutkimus- ja lainsäädäntöuutiset samaan katsaukseen.
Tämä Rakentaja PRO -katsaus kokoaa ajankohtaiset Suomi-nostot rakentamisen säädösohjauksesta ja tutkimuksesta. Mukana on 1.1.2026 voimaan tulevia velvoitteita ja käytännön työkaluja, jotka vaikuttavat ensimmäisenä lupapaketin sisältöön, hankintojen tuotetietoihin ja työmaan dokumentointiin. Jokaisessa osiossa kerromme, mitä mielenkiintoista löysimme ja mitä se tarkoittaa suunnittelussa, työmaalla ja muutostenhallinnassa.
Ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo pakollisiksi 1.1.2026 alkaen
Mitä julkaistiin
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta (1027/2024) tulee voimaan 1.1.2026. Ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo on laadittava rakentamislain 38 §:ssä mainituille uudisrakennuksille, kun rakentamislupahakemus tulee vireille 1.1.2026 alkaen.
Asetus määrittää ilmastoselvityksen vähimmäissisällön ja sen, miten vähähiilisyyden arvioinnin tulokset esitetään. Ilmastoselvityksen on oltava yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa, ja siihen sisältyy muun muassa pysyvä rakennustunnus, käyttötarkoitusluokka tai -luokat, uuden rakennuksen lämmitetty nettoala, arvioinnin tulokset, käytetyt laskentaohjelmistot sekä päiväys ja laatijan tiedot.
Rakennustuoteluettelo puolestaan on laadittava jo rakentamislupaa haettaessa, myös yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa. Asetuksessa edellytetään lisäksi, että rakentamisluvassa tai aloituskokouksessa sovittu vastuuhenkilö tekee rakennustyön tarkastusasiakirjan yhteenveto-osaan merkinnän siitä, että rakennustyö vastaa rakennustuoteluettelossa esitettyä.
Mitä tämä tarkoittaa ammattilaiselle
- Dokumentaatio kytkeytyy suoraan tuotantoon ja omavalvontaan. Kun rakennustuoteluettelo tehdään lupavaiheessa ja sen toteumasta tehdään merkintä tarkastusasiakirjaan, tiedonhallinta ei jää “jälkikäteen koottavaksi”. Tämä näkyy työmaan arjessa erityisesti hankintojen, tuotevaihtojen ja toteumatiedon käytännöissä.
- Tuote- ja määrätieto pitää saada liikkeelle pääpiirustustasolta. Rakennustuoteluettelon on katettava tiedossa olevat vähintään pääpiirustustasoiset tuotetiedot rakennus- ja tilaosittain (esimerkiksi alapohja, runko, julkisivut, ovet ja ikkunat, kattorakenteet, jako-osat, tilapinnat, tilavarusteet ja hormit). Myös rakennuspaikan osalta vaaditaan vähintään alueen rakenteet, päällysteet, tuennat ja perustukset. Luetteloinnin perustana ovat kappalemäärät, massat tai muut määrätiedot.
- Muutostenhallinta nousee käytännön laatukysymykseksi. Jos työmaalla vaihdetaan tuotteita tai ratkaisuja, niiden pitää pysyä hallitusti mukana luettelossa ja toteumatiedossa. Tämä koskee myös aliurakoita, joissa tuotevalinnat elävät projektin aikana.
- Kiertotaloustiedot tulevat mukaan loppukatselmukseen tietyissä tilanteissa. Loppukatselmusvaiheessa rakennustuoteluetteloon on lisättävä määrätiedot uudelleenkäytetyistä ja muualta ylijääneistä rakennustuotteista sekä kierrätetyistä materiaaleista, jos ne vähentävät rakennuksen hiilijalanjälkeä vähäistä merkittävämmin. Käytännössä tämä ohjaa keräämään “todisteketjun” talteen ajoissa, eikä vasta luovutusvaiheessa.
Lähteet: Ympäristöministeriön tiedote ja Finlex / Säädöskokoelma (asetus 1027/2024).
CO2data: kansallinen päästötietokanta talon- ja infrarakentamiseen
Mitä julkaistiin
SYKEn ylläpitämä CO2data on avoin ja maksuton palvelu, joka kokoaa geneeristä, vertailukelpoista päästötietoa Suomessa käytettäville rakennustuotteille, prosesseille ja järjestelmille. Palvelu koostuu talonrakentamisen ja infrarakentamisen päästötietokannoista, ja sen kuvauksen mukaan se tukee ympäristöministeriön ja Väyläviraston vähähiilisyyden arviointimenetelmien mukaista laskentaa.
SYKEn CO2data-palvelusivu (co2data-palvelu) on julkaistu 15.1.2025 ja päivitetty 7.4.2025. Sivulla korostetaan, että tietokantoja kehitetään ja päivitetään säännöllisesti käyttäjien tarpeiden mukaan. Lisäksi sisältöä tarjotaan vapaasti käyttöön koneluettavana ja päivittyvänä tiedostona JSON-muodossa, jotta data voidaan integroida laskentatyökaluihin.
Infrarakentamisen päästötietokannan kuvauksessa todetaan erikseen, että tietokanta sisältää tyypillisiä ilmastovaikutuksia myös kuljetuksista ja työmaatoiminnoista. Sivun mukaan infratietokanta on julkaistu joulukuussa 2022, ja sivu on julkaistu 7.4.2025 ja päivitetty 18.12.2025.
Mitä tämä tarkoittaa ammattilaiselle
- Yhteinen lähtötaso laskennalle ja vaihtoehtotarkasteluille. Kun hankkeessa tarvitaan vertailukelpoista hiilijalanjälkilaskentaa, CO2data antaa käytännön lähtöarvoja, joilla pääsee liikkeelle suunnitteluvaihtoehtojen vertailussa ja raportoinnin perustelussa.
- Integrointi helpottaa arkea, kun data liikkuu työkaluihin. JSON-muotoinen, päivittyvä aineisto tukee sitä, että päästötieto saadaan kytkettyä osaksi laskentaohjelmistoja ilman käsin ylläpidettäviä taulukoita. Tämä on hyödyllistä etenkin, kun samaa tietopohjaa pitää käyttää useassa suunnittelukierroksessa.
- Muista, mitä CO2data on ja mitä se ei ole. Talonrakentamisen tietokannan kuvauksessa todetaan, että palvelu ei sisällä tietoa yksittäisistä kaupallisista tuotteista, vaan se tarjoaa geneerisiä, suomalaista rakentamista kuvaavia tietoja. Tämä kannattaa huomioida erityisesti hankinnoissa ja tilaajavaatimuksissa, jotta odotukset datan tarkkuudesta pysyvät realistisina.
Lähde: SYKE, CO2data-palvelu
BioReno: biopohjaisia ja vähähiilisiä lisäeristysratkaisuja korjauksiin
Mitä julkaistiin
BioReno on Tampereen korkeakouluyhteisön tutkimus- ja kehityshanke, jossa kehitetään korjausrakentamiseen biopohjaisia, vähähiilisiä materiaaleja ja hybridiratkaisuja. Tampereen yliopiston hankesivun mukaan projektin kesto on 1.4.2025–31.12.2027.
Rakennusfysiikan tutkimusryhmä julkaisi 1.12.2025 uutisen, jossa BioReno kuvataan laajaksi hankkeeksi: siinä tutkitaan biopohjaisten ja matalan hiilijalanjäljen omaavien rakennusmateriaalien käyttöä korjaushankkeiden lisäeristysratkaisuissa. Uutisen mukaan tutkimus kattaa rakennusprosessin vaiheet ja vaatimukset, ja tarkastelussa ovat sekä materiaalit että rakenneratkaisut.
Tampereen yliopiston englanninkielisessä kuvauksessa hankkeen päätavoite täsmennetään: kehitystyö kohdistuu erityisesti tuuletettujen kattojen ja ulkoseinien korjauksiin, ja tavoitteena on kehittää ja demonstroida lisälämmöneristysratkaisuja, jotka ovat kosteus- ja paloturvallisia sekä kustannustehokkaita. Konsortiossa ovat mukana Tampereen yliopisto (TAU), XAMK ja VTT, sekä yritysketju (noin 20 yritystä) eri toimijoiden kuvauksissa.
Mitä tämä tarkoittaa ammattilaiselle
- Lisäeristysratkaisuja kehitetään juuri niihin kohtiin, joissa riskit kasaantuvat. Tuuletetut yläpohjat ja ulkoseinien lisäeristäminen ovat korjauskohteissa herkkiä kokonaisuuksia, joissa detaljit, liitokset ja työjärjestys ratkaisevat toimivuuden. BioRenoa kannattaa seurata, jos teet korjausrakentamista näihin rakenneosiin.
- Kosteus- ja paloturvallisuus ovat mukana tavoitteissa jo kehitysvaiheessa. Hankekuvauksissa painottuu, että ratkaisuja kehitetään nimenomaan kosteus- ja paloturvallisuus huomioiden. Tämä on olennainen signaali suunnittelijoille ja toteuttajille, kun biopohjaisia materiaaleja aletaan sovittaa vaativiin korjausrakenteisiin.
- Tuotteista kohti toteutuskelpoisia toimintatapoja. Uutisen mukaan tarkastelu ulottuu koko rakennusprosessiin. Ammattilaiselle kiinnostavaa on, syntyykö hankkeessa ohjeistusta, mitoitus- tai suunnitteluperiaatteita ja demonstroituja ratkaisuja, joita voi hyödyntää työmaalla ja valvonnassa ilman tulkinnanvaraa.
- Yrityskonsortio kertoo, että tavoitteena on myös käyttöönotto. Kun mukana on tutkimusorganisaatioiden lisäksi laaja yritysjoukko, lopputulos voi näkyä markkinassa tuotteina, järjestelmäratkaisuina tai toteutuksen ohjeina. Tässä kohtaa kannattaa tarkkailla, mitä “demonstrointi” käytännössä tarkoittaa ja millaisia kohteita syntyy.
Lähteet: Tampereen yliopisto, BioReno-hankesivu; Rakennusfysiikka (TUNI); VTT/Business Finland -kuvaukset konsortiosta.
RETAKE: rakennusosien takaisinotto mukaan liiketoimintamalleihin
Mitä julkaistiin
Metropolian hankesivulla esitellään RETAKE, jossa kehitetään toimintamallia rakennusosien ja -tuotteiden takaisinoton huomioimiseen liiketoimintasuunnitelmissa. Tavoitteena on tukea tuotteiden pitkää käyttöikää ja jälkimarkkinaa sekä tehdä takaisinotosta hallittu osa palvelua ja elinkaarta.
Hankkeen toteutusaika on 1.8.2025–31.12.2027, ja rahoittajana on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta toteutetaan yhteistyössä usean korkeakoulutoimijan kanssa, ja Metropolia toimii yhtenä hankkeen esittelijöistä ja toteuttajista.
Mitä tämä tarkoittaa ammattilaiselle
- Hankinnoissa voi korostua takaisinoton käytännöt. Kun toimittajat rakentavat takaisinottoa osaksi palvelua, tilaaja voi alkaa pyytää kilpailutuksissa selkeää kuvausta huollosta, päivityksistä, varaosista ja takaisinottoehdoista. Tämä voi vaikuttaa myös järjestelmävalintoihin, joissa elinkaaren aikaiset palvelut näkyvät kokonaiskustannuksessa.
- Tiedonhallinnan merkitys kasvaa korjaus- ja purkukohteissa. Takaisinotto ja uudelleenkäyttö edellyttävät, että tuotteista on löydettävissä olennaiset perustiedot ja muutokset pysyvät jäljitettävissä. Sama suunta näkyy laajemmin rakentamisen dokumentointikäytännöissä, kun tuote- ja toteumatiedon hallintaan kiinnitetään enemmän huomiota.
Lähde: Metropolia, RETAKE-hanke
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat