• Etusivu
  • Materiaalit

Savi voi olla ratkaisu homeongelmaan – ekspertti ihmettelee, miksei sitä hyödynnetä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.03.2024
202111_73753.jpg

Asiantuntija arvioi saven vähäisen käytön ammattirakentamisessa johtuvan savesta valmistettujen rakennusmateriaalien huonosta saatavuudesta. Monet tuotteet täytyy tilata ulkomailta.

Savi on ihmiskunnan vanhimpia tunnettuja rakennusaineita, mutta Suomessa sitä hyödynnetään ammattirakentamisessa olemattoman vähän.

Otaniemen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1995 valmistunut Mikael Westermarck oli tekemisissä savirakentamisen kanssa jo paria vuotta aikaisemmin, kun hän oli perustamassa teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle luonnonmukaisen rakentamisen tutkimusyksikköä vuonna 1993.

– Oma lähtökohtani on aina ollut ekologisuus. Saven käyttöä puoltaa sen lisäksi terveysnäkökohta. Suomessa talojen rakenteet homehtuvat ja ihmiset kärsivät huonosta sisäilmasta. Nykyään pystytään jo tieteellisesti osoittamaan, että savi voi korjata huoneilman mikrobiongelmia. Savella voidaan vähentää riskiä rakennuksen ulkovaipan rakenteiden, kuten ulkoseinien ja yläpohjan, homehtumiseen. Sisältäpäin tuleva kosteus ei pääse tiivistymään niin että alkaisi homehtumaan, Westermarck perustelee.

Ecosafe- ja Ecosafe 2 -tutkimusprojekteissa on tarkasteltu, miten puhallettavan höylälastueristeen ominaisuudet mahdollisesti paranevat, kun eristeeseen sekoitetaan savea.

Hankkeen ensimmäinen osa, Ecosafe, keskittyi tarkastelemaan sekä laskennallisesti että kokeellisesti kutterinlastueristepohjaisten rakenneratkaisujen rakennusfysikaalista toimintaa. Ecosafe 2 -hankkeen ottaessa vuorostaan tarkasteluun savetuksen vaikutusta ja samalla rakennusfysikaalisen toimivuuden tarkastelua laajennettiin myös muille osa-alueille. Projektissa on mukana myös ympäristöministeriö.

Tulokset ovat olleet vakuuttavia ja tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnonmukaisia materiaaleja on mahdollista hyödyntää nykyistä tapaa laajemmin. Luonnonmukaisen rakentamisen tutkimustyö jatkuu. Seuraavana ovat vuorossa hankkeet Ecosafe 3-, Stalk- ja Biosivu.

– Kokonaan uusi havainto oli se, että savi voi auttaa korjaamaan homehtuneita rakenteita. Hyvät mikrobit tykkäävät jostain syystä asua saven huokosissa. Tällöin näihin huokosiin ei pääse huonoja mikrobeja, jotka olisivat epäterveellisiä ihmisille, Westermarck kertoo.

Savella on myös huonoja puolia. Kyseessä on vesiliukoinen materiaali, joka ei saa päästä tekemisiin veden kanssa. Vesihöyry ei sen sijaan ole uhka savipohjaisille materiaaleille. Savituotteet tarvitsevat lisäksi kantavan puurungon.

<p data-block-key="4v3tu">Nykyään pystytään jo tieteellisesti osoittamaan, että savi voi korjata huoneilman mikrobiongelmia.</p>
Nykyään pystytään jo tieteellisesti osoittamaan, että savi voi korjata huoneilman mikrobiongelmia.

Kiinnostus on viriämässä

Savirakentaminen ei ole ottanut tuulta alleen ammattilaisten keskuudessa. Savea käyttävät nykyisin lähinnä omatoimirakentajat, jotka ovat perustaneet asian edistämiseksi oman yhdistyksen Savi ry:n. Kiinnostus on kuitenkin heräämässä myös ammattipuolella.

– Moni rakentaja on kysellyt, mistä luonnonmukaisia rakennustuotteita saa. Kiinnostuneiden joukossa on sekä rakennusyrityksiä että kuntien ekoprojektien suunnittelijoita. Tuntuma on, että ammattilaisetkin haluavat, että olisi muitakin vaihtoehtoja kuin puuta puulle.

Westermarckin mukaan savea käytetään tällä hetkellä pääasiassa rappaamiseen ja muuraamiseen.

– Näihin tarkoituksiin savi on todella hyvä materiaali. Se muodostaa ilmansulun, jolloin ilmansulkupaperia tai höyrynsulkumuovia ei tarvita. Lisäksi savi on erittäin paloturvallinen materiaali.

Saven ominaisuuksiin lukeutuvat lisäksi huoneilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilavaihteluiden tasapainottaminen.

Omatoimirakentajia on kiinnostanut viime vuosina niin sanottu "kevytsavirakentaminen", jossa saven sekaan lisätään reilusti olkea. Lopputuloksena on kevyt massa, joka eristää jonkin verran lämpöä. Hampun päistäre on osoittautunut erinomaiseksi eristeeksi, joten siitä tehdään maailmalla nykyään tuotteita saven tai kalkin sitomana.

<p data-block-key="uaofi">Savi on ikivanha rakennusmateriaali, joka on hyvin käyttökelpoinen tänäkin päivänä. Tässä savea on rapattu vanhoihin hirsiseiniin, joissa se toimii muun muassa erinomaisena eristeenä ja paloturvallisuuden lisääjänä.</p>
Savi on ikivanha rakennusmateriaali, joka on hyvin käyttökelpoinen tänäkin päivänä. Tässä savea on rapattu vanhoihin hirsiseiniin, joissa se toimii muun muassa erinomaisena eristeenä ja paloturvallisuuden lisääjänä.

Yllättävä havainto hiilikädenjäljestä

Saven vähäistä käyttöä ammattirakentamisessa Westermarck pitää savesta valmistettujen rakennusmateriaalien huonon saatavuuden seurauksena.

– Vihdin betoni valmistaa ja asentaa massiivisavilattioita sekä polttamattomia tiiliä ja laattoja voi tilata Tiileriltä. Siinäpä ne melkein ovatkin. Muut rakennusmateriaalit, kuten savimaali, savilevy ja laastit, pitää tilata ulkomailta, Westermarck kertoo.

Hän on valinnut omaan kotiinsa muun muassa polttamattomat lattialaatat.

– Eivät ammattilaiset lähde rakentamaan polttamattomilla savilaatoilla ja tiilillä, koska koko asia on Suomessa vielä idea-asteella. Ei tarvitse mennä kuin Saksaan, jossa on isoja tuotantolaitoksia. En ymmärrä, miksei savipohjaisia rakennusmateriaaleja voisi valmistaa Suomessa.

Westermarck on tehnyt omia laskelmia saven ympäristövaikutuksista. Youtubesta löytyy hänen tekemänsä video, jossa hiilisisältöjen laskentaohjelmaa esitellään tarkemmin. Videolla kerrotaan seitsemän erilaisen savituotteen hiilijalan- ja hiilikädenjäljet.

– Laskin rakenteiden yhden neliömetrin hiilijalanjäljen ja kädenjäljen ja vertasin niitä tavanomaisiin puurakenteisiin, joita pidetään pelastajana ympäristökatastrofissa. Laskelmien pohjalta selvisi, että tavanomaisten puurakenteiden hiilijalanjälki on 70 prosenttia isompi ja hiilikädenjälki 30 prosenttia pienempi savipohjaisiin tuotteisiin verrattuna.

Siinä missä hiilijalanjäljellä kuvataan ihmisen kulutuksen aiheuttamia haitallisia ilmastonmuutosta kiihdyttäviä vaikutuksia, hiilikädenjäljellä viitataan ilmastohyötyyn eli päästöjä vähentävään vaikutukseen. Hiilikädenjälki kertoo, kuinka paljon rakennukseen tai rakennusmateriaaliin on sitoutunut hiilidioksidia.

Savipohjaisissa materiaaleissa on paljon puuta

Westermarckin mukaan yllättävää on myös se, että luonnonmukaiset savipohjaiset rakenteet sisältävät enemmän puuta tavanomaisiin puurakenteisiin verrattuna.

– Useimmiten savimateriaalissa on puukuitua tai olkea. Nämä ovat niitä orgaanisia aineita, jotka kasvattavat hiilivarastoa eli parantavat hiilikädenjälkeä. Tavanomainen puurakenne ei ole aina välttämättä pelkkää puuta. Jos savirakentamisen suosio kasvaisi, se lisäisi puun käyttöä rakentamisessa.

Westermarck haluaisi lisätä suosiota esimerkiksi ehdottamallaan luonnonmukaisen rakentamisen innovaatiokeskuksella, joka keskittyisi vähähiilisten tuotteiden kehittämiseen ja niiden valmistustekniikan sekä rakennustapojen tutkimiseen. Parhaillaan etsitään tuotteiden valmistuksesta kiinnostuneita yrityksiä.

Mynämäellä on koulutettu viime vuosina savirakentamisen ammattilaisia. Tulevia koulutuksia kannattaa katsoa Rasekon sivuilta. Westermarck on yksi opettajista.

Info

Info

Savi ja rakentaminen

  • Ecosafe-tutkimusprojektissa on selvinnyt, että savi voi auttaa korjaamaan homehtuneita rakenteita.
  • Savi muodostaa ilmansulun, jolloin ilmansulkupaperia tai höyrynsulkumuovia ei tarvita. Lisäksi savi on erittäin paloturvallinen materiaali.
  • Asiantuntija arvioi saven vähäisen käytön ammattirakentamisessa johtuvan savesta valmistettujen rakennusmateriaalien huonosta saatavuudesta. Savipohjaiset rakennusmateriaalit, kuten savimaali, savilevy ja laastit, pitää tilata ulkomailta.
  • Mikael Westermarckin tekemien laskelmien perusteella tavanomaisten puurakenteiden hiilijalanjälki on 70 prosenttia isompi ja hiilikädenjälki 30 prosenttia pienempi savipohjaisiin tuotteisiin verrattuna.
  • Luonnonmukaiset, savipohjaiset rakenteet sisältävät enemmän puuta tavanomaisiin puurakenteisiin verrattuna.

Tutustu aiheena olleisiin hankkeisiin lisää

Materiaalit
ekologisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20214_70218.jpg
Puun uudet pintakäsittelyt -innovaatiokilpailu: voittaja kehitti haastajan punamullalle
Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.
Pikku Finlandia on mäntyrakentamisen taidonnäyte. Kuvassa rakennus sisältäpäin.  – kuvaaja Mika Pollari
Pikku-Finlandia on männyn käytön taidonnäyte – Näin se syntyi
Finlandia-talossa käynnistettiin perusparannusurakka kuluvan vuoden alussa. Remontoitu kongressikeskus avautuu yleisölle noin 2,5 vuoden kuluttua. Tänä aikana toimintoja on siirretty Finlandia-talon eteen pikavauhdilla nousseeseen Pikku-Finlandiaan, joka on suunniteltu pienemmän mittaluokan tapahtumakeskukseksi.
20208_66173.jpg
Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?
Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.
20218_72029.jpg
Lohjan messutaloille tehtiin uudenlainen hiilijalanjälkimittaus - tutustu raportteihin
Lohjan asuntomessut ovat päättyneet, mutta messutalojen rakennusprojekteista toivotaan olevan hyötyä monelle tulevalle omakotitalorakentajalle. Taloille tehtiin koemielessä uudenlainen vähähiilisyyden arviointi.
minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.
Kuumailmapallot lentävät kauniin sinisellä taivaalla
Puhdasta ilmaa ilmastolle vaarallisen kaasun tilalle
Turvallinen, ilmastoystävällinen, tehokas, puhdas. Sellainen on Schneider Electricin kehittämä uusi tekniikka, jolla voidaan korvata ilmastolle haitallinen SF6-kaasu keskijänniteteknologiassa. Schneiderin ”Pure Air” teknologialla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen kampittamisessa. Lisäksi se on käyttäjälleen yhtä kätevä kuin vanhakin tekniikka.
Gyproc suunnittelijapalvelu mikael nyholm ja petri lindroos taustalla banneri
Suunnittelijan ja rakentajan tärkein työkalu: Gyproc Käsikirja
Rakennatko kestävästi ja turvallisesti? Vastaavatko suunnitellut rakenteet nykypäivää ja -maailmaa? Ovatko kohteet suunniteltu siten, että laatu ja kustannustehokkuus sekä turvalliset kestävät ratkaisut kohtaavat?Luotettavaa tietoa, testattuja ratkaisuja ja tuotteita, sertifikaatteja sekä pitkää kokemusta: tästähän se kaikki lähtee – Gyproc Käsikirjasta.
20219_72537.jpg
Kylpyhuoneen sähkövaraukset kannattaa päivittää remontin yhteydessä
Vain harvoissa suomalaisissa kylpyhuoneissa on tarvittavia sähkövarauksia wc-istuimen mukavuustoimintojen käyttöönottoon. Tilanteen tulisi muuttua, jotta kylpyhuoneet olisivat valmiina vastaamaan tulevaisuuden ratkaisuihin ja muuttuneisiin tarpeisiin ja toiveisiin, linjaa Euroopan suurin saniteettituotteiden valmistaja Geberit.
Kingspan tasakattoeriste
Kattava tietopaketti avuksi loivien kattojen suunnitteluun
Viime vuosina tasakattoja on alettu hyödyntää aiempaa monipuolisemmin. Katot rakennetaan ns. ”kattomaailmoiksi”, joissa on viheralueita, terasseja ja aurinkopaneeleja. Tämä asettaa uusia vaatimuksia kattorakenteen materiaaleille. Myös energiavaatimukset kiristyvät, mikä kasvattaa lämmöneristyksen tarvetta.Kingspan kokosi kattavan tietopaketin avuksi loivien kattojen suunnitteluun.
Talo rinnetontilla
Kosteusongelmat kuriin SafeDryingilla – Näin se toimii
Otto Koivunen rakensi 300 m²:n konseptitalon rinnetontille Veikkolaan Uudellemaalle. Rinnetontille rakennettaessa on aina haasteensa, koska rakenteiden tulee kestää maanpaine ja rakennusta päin valuvat sadevedet. Koivunen halusikin varmistua rakenteiden käyttöiästä ja päätti asentaa SafeDrying-järjestelmän kellariin. Hän kertoo, miksi päätyi tähän ratkaisuun.
Tahkovuoren huipulla oleva Panorama Landscape -kylpylähotellin HirviSuite
Kiinteistöautomaation uudet ratkaisut: Järjestelmät, jotka sopivat aina hotellielämyksistä kodin turvajärjestelmiin
Kun kodin tai yleisen tilan automaatio toimii, sitä ei edes huomaa. Se on arjen helpottaja, turvallisuuden sekä mukavuuden tuoja. Automaatio on laaja yläkäsite, joka voi pitää sisällään useita toiminnallisuuksia: valaistus, ilmanvaihto, lämmitys ja myös kodin turvallisuuden valvontaa. Ohessa pari esimerkkiä siitä, miten automaatiot ja siihen liittyvät järjestelmät ovat osa tätä päivää sekä tulevaisuutta.
20206_65512.jpg
Uusia rakennusalan ohjekirjoja julkaistu
Ohje on rakennushankkeen eri osapuolten käyttämä työkalu savunpoistoon liittyvien säädösten ja standardien soveltamisessa. Pakollisesti noudatettavien säädösten lisäksi se ottaa huomioon sopimusperusteiset vaatimukset savunhallinnalle.Ohje on uudistettu versio vuonna 2012 ilmestyneestä savunpoisto-ohjeesta RIL 232-2012 Rakennusten savunpoisto. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito.Julkaisu antaa suunnitteluohjeet savunpoiston mitoitukselle ja laitteistoille sekä niiden asennus-, kunnossapito- ja käyttöohjeet. Ohjeessa sisältää savunhallinnan rakennuksen paloturvallisuudessa, savunhallinnan suunnitteluperusteet ja lähtökohdat, savunhallintasuunnitelman, painovoimaisen ja koneellisen savunpoiston suunnittelun, paineistukseen perustuvan savunhallintajärjestelmän suunnittelun, suuntapainepuhallinlaitteiden suunnittelun, savunhallinnan sähköisten järjestelmien suunnittelun, savunhallintajärjestelmien liittymisen muihin järjestelmiin, savunhallintalaitteiden kuvaukset ja vaatimukset, savunhallintajärjestelmien asennuksen, käytön, huollon, kunnossapidon ja tarkastukset, savunhallinnan sammutus- ja pelastustoiminnassa. Liitteenä mm. mitoitustaulukoita ja esimerkkejä.Ohje on tarkoitettu rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, laitetoimittajille ja viranomaisille sekä myös rakennuksen käyttäjille.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton