Rakennusala ja korona - mitä tuleman pitää?
Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo arvioi koronan seurauksien näkyvän rakennustoimialalla viiveellä. Alkuvuonna rakentaminen jopa kasvatti Suomen taloutta.
Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan rakennustoimiala selvisi hyvin koronan ensimmäisestä aallosta. Epävarmuus rakentamisen kysynnästä jatkuu kuitenkin pitkään.
Miten koronapandemia on vaikuttanut rakentamiseen ja minkälaisia näkymiä toimialalla on odotettavissa pidemmällä aikavälillä?
Rakentaja.fi-syysseminaarissa puhuneen Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan rakentamisen alkuvuosi sujui Suomessa koronasta huolimatta varsin hyvin, mikä johtuu pitkälti viime vuoden korkeasta rankennushankkeiden aloitusmäärästä.
Suomi ei myöskään ole kärsinyt työmaiden pysäytyksistä, kuten koronan pahiten kurittamat Euroopan maat, joille on koitunut tilanteesta suuret menetykset. Esimerkiksi Irlannissa rakentamisen vuosituotannon muutos on jopa -38 prosenttia, kun taas Suomessa supistuminen on korkeintaan noin prosentin luokkaa.
Hyvä lähtötilanne kantaa alaa ensi vuoden puolelle, minkä jälkeen Vihmon mukaan on odotettavissa rakentamisen hidastumista. Tästä kertoo muun muassa rakennuslupien määrä, joka on ollut viime kuukaudet selvästi laskusuunnassa. Koronakriisin seuraukset näkyvät toimialalla viiveellä.
Oman asunnon merkitys on korostunut ja neliöitä halutaan lisää.
Jouni Vihmo, pääekonomisti, Rakennusteollisuus
Asuntomarkkinoilla tilanne on pysynyt korona-aikana varsin vakaana. Asuntojen hinnoissa ei ole tapahtunut pudotusta, ja kuluttajien luotto omaan talouteen on säilynyt hyvällä tasolla. Kuluttajien asunnonosto- ja remontointiaikeet ovat edelleen korkealla.
− Oman asunnon merkitys on korostunut ja neliöitä halutaan lisää, Vihmo luonnehtii.
Toisaalta kuluttajien vaakakupissa painaa aiempaa enemmän huoli Suomen taloudesta, työttömyydestä ja huonosta ajankohdasta lainanotolle, mikä voi näkyä asunnonosto- ja remontointipäätösten lykkääntymisenä.
Millaiset odotukset rakennusalalla on EU:n elvytysrahasta? Entä miten rakennuskustannusten ennustetaan nousevan? Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin voit katsoa Rakentaja.fi-syysseminaarin videotallenteesta, jossa Jouni Vihmon puheenvuoro alkaa kohdasta 1:24:45. Rakentaja.fi:n perinteinen syysseminaari järjestettiin 5.11.2020 ensimmäistä kertaa webinaarina.
Aiheeseen liittyvää
Taide yleistyy rakennushankkeissa – Katso eri tavat teoksen rahoittamiseen
Jos taidehankinta tuntuu vieraalta, avuksi voi palkata asiaan vihkiytyneen taidekoordinaattorin.
EU-komissio haluaa kaikista uusista rakennuksista nollapäästöisiä
Suomen kanta EU-komission ehdotukseen on vielä valmisteluvaiheessa. Jatkossa energiatodistuksista tulisi selvitä rakennusten elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt.
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Valitse kohteeseen sopiva ilmanvaihtokone helposti
Vallox tarjoaa LVI-suunnittelun ja myyjien työn tueksi ohjelmat, joiden avulla sekä Vallox-ilmanvaihtokoneiden että Vallox Pureo -ilmankäsittelykoneiden valinta ja mitoitus on helppo tehdä. Ohjelman tarjoavat luetettavaa tietoa ja hyvät raportointimahdollisuudet ammattilaisen käyttöön.
Apua puukerrostalojen rakentamisen pullonkauloihin
Puurakentaminen on hiilitehokasta. Hiilinieluna toimivan puunkäytön lisääminen kerrostalorakentamisessa tarjoaa vaikuttavan keinon ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Pullonkaulaksi puukerrostalojen rakentamiselle on kuitenkin muodostunut osaavien suunnittelijoiden ja työmaahenkilöiden määrä.TTS Työtehoseura pureutuu pullonkauloihin suunnittelemalla oppimisympäristön sekä oppimismateriaalia puukerrostalojen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Miten työvaatteet pärjäsivät kerrostalotyömaalla Espoossa?
Toimin työnjohtajana kerrostalohankkeessa Espoon Tapiolassa. Vastuualueeni työnjohtajana ovat kahden tornitalon vesikatot, niiden julkisivut sekä pihatyöt kattopuutarhan sekä pihakansien osalta. Työskentelen päivittäin ulkona hyvin haastavissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Rakenteilla olevien talojen sisätiloissa, kattojen ja työmaatoimiston väliä tulee käveltyä niin paljon, että askelia tulee helposti päivittäin yli 10 000.Tontti, johon nämä kaksi 12-kerroksista tornia ja välisiipi rakentuu, sijaitsee myös meren rannalla, joten voimakas tuuli ja sade tuottavat lisähaasteita sääolosuhteisiin. Näistä syistä vaatetukselta ja jalkineilta vaaditaan työssäni monia eri ominaisuuksia.
