• Etusivu
  • Tutkimus

Rakennusala ja korona - mitä tuleman pitää?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 12.11.2020Päivitetty 15.11.2022
202011_67475.jpg

Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo arvioi koronan seurauksien näkyvän rakennustoimialalla viiveellä. Alkuvuonna rakentaminen jopa kasvatti Suomen taloutta.

Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan rakennustoimiala selvisi hyvin koronan ensimmäisestä aallosta. Epävarmuus rakentamisen kysynnästä jatkuu kuitenkin pitkään.

Miten koronapandemia on vaikuttanut rakentamiseen ja minkälaisia näkymiä toimialalla on odotettavissa pidemmällä aikavälillä?

Rakentaja.fi-syysseminaarissa puhuneen Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan rakentamisen alkuvuosi sujui Suomessa koronasta huolimatta varsin hyvin, mikä johtuu pitkälti viime vuoden korkeasta rankennushankkeiden aloitusmäärästä.

Suomi ei myöskään ole kärsinyt työmaiden pysäytyksistä, kuten koronan pahiten kurittamat Euroopan maat, joille on koitunut tilanteesta suuret menetykset. Esimerkiksi Irlannissa rakentamisen vuosituotannon muutos on jopa -38 prosenttia, kun taas Suomessa supistuminen on korkeintaan noin prosentin luokkaa.

Hyvä lähtötilanne kantaa alaa ensi vuoden puolelle, minkä jälkeen Vihmon mukaan on odotettavissa rakentamisen hidastumista. Tästä kertoo muun muassa rakennuslupien määrä, joka on ollut viime kuukaudet selvästi laskusuunnassa. Koronakriisin seuraukset näkyvät toimialalla viiveellä.

Oman asunnon merkitys on korostunut ja neliöitä halutaan lisää.
Jouni Vihmo, pääekonomisti, Rakennusteollisuus

Asuntomarkkinoilla tilanne on pysynyt korona-aikana varsin vakaana. Asuntojen hinnoissa ei ole tapahtunut pudotusta, ja kuluttajien luotto omaan talouteen on säilynyt hyvällä tasolla. Kuluttajien asunnonosto- ja remontointiaikeet ovat edelleen korkealla.
− Oman asunnon merkitys on korostunut ja neliöitä halutaan lisää, Vihmo luonnehtii.

Toisaalta kuluttajien vaakakupissa painaa aiempaa enemmän huoli Suomen taloudesta, työttömyydestä ja huonosta ajankohdasta lainanotolle, mikä voi näkyä asunnonosto- ja remontointipäätösten lykkääntymisenä.

Millaiset odotukset rakennusalalla on EU:n elvytysrahasta? Entä miten rakennuskustannusten ennustetaan nousevan? Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin voit katsoa Rakentaja.fi-syysseminaarin videotallenteesta, jossa Jouni Vihmon puheenvuoro alkaa kohdasta 1:24:45. Rakentaja.fi:n perinteinen syysseminaari järjestettiin 5.11.2020 ensimmäistä kertaa webinaarina.

Tutkimus
ammattilaisille
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Laskujen hyväksyntä
Toimenpiteet:Urakoitsija tai toimittaja esittää sopimusten mukaiset laskut kahtena kappaleena hyväksyttäväksi työmaan valvojalle, joka tarkastaa laskujen sopimuksenmukaisuuden, merkitsee laskuihin saapumispäivämäärän, tarkastuspäivämäärän ja laskun eräpäivän. Työmaapäällikkö hyväksyy laskut kuittauksellaan. Työmaa toimittaa hyväksytyt laskut yhtenä kappaleena tilaajalle jatkokäsittelyä varten. Sopimusten maksamiskäytäntönä pidetään pääsääntöisesti 14 pv netto. Myös pitemmät maksuajat saattavat tulla kysymykseen, mikäli urakoitsija / toimittaja on tarjouksessaan sitä esittänyt. Eräpäivä lasketaan työmaan laskun hyväksymispäivämäärästä (ei laskun päiväyksestä). Projektipäällikkö kirjaa laskut reaaliaikaisesti urakoittain laskujen seuraamisjärjestelmäänsä. Tilaaja ei maksa kohteen laskuja ilman, että niissä on projektipäällikön kuittaus.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Laskujen hyväksymismerkinnätHyväksyntä:Valvoja sekä projektipäällikkö
Asbestipurkajat työssä
Asbestia sisältävien rakenteiden purku kuuluu ammattilaiselle
Asbestiksi kutsutaan kuitumaisia silikaattimineraaleja. Nämä kuuluvat serpentiineihin tai amfiboleihin. Asbestilajeja ovat krysotiili, krokidoliitti, amosiitti, antofylliitti, tremoliitti ja aktinoliitti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Kuitumaista asbestia terveysvaikutuksiltaan muistuttaa myös erioniitti, joka on erikseen mainittu valtioneuvoston säädöksissä asbestityöstä.Uusi asbestilainsäädäntö voimaan vuoden 2016 alussa – mitä pitää huomioida?
20218_72006.jpg
Eero Saikkoselle rakennusneuvoksen arvonimi
Tasavallan presidentti on myöntänyt VILPE Oy:n perustajalle, rakennusmestari Eero Saikkoselle rakennusneuvoksen arvonimen. Kesäkuussa myönnettiin 50 arvonimeä, joista rakennusneuvoksia oli kaksi. Vuodesta 1943 asti nimettyjä rakennusneuvoksia on Suomessa alle 200.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Urakan täydennykset ja lisäselvitykset
Toimenpiteet:Urakkalaskennan aikana urakoitsijoiden mahdollisesti esittämien lisäkyselyjen aiheuttamat täsmennykset tai suunnittelijoiden havaitsemat suunnitelmien täsmennystarpeet toimitetaan kirjallisesti kaikille urakoitsijoille siten, että ne ovat urakoitsijoilla riittävän ajoissa ennen tarjouksen jättämisajankohtaa. Mahdollinen laskenta-ajan jatkamistarve päätetään täydennysten ja lisäselvitysten toimituksen yhteydessä.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Tarjouspyyntöjen täydennysasiapaperitHyväksyntä:Projektipäällikkö
202210_73809.jpg
Onnistunut suunnittelu yhdisti historiallisen kohteen ja uudet luhtitalot
Lue, mitä suunnitteluryhmältä vaadittiin, kun kaavassa suojeltu historiallisesti arvokas talo haluttiin saneerata perusteellisesti ja muuttaa seitsemän huoneiston asuinrakennukseksi. Komean vanhan tiilirakennuksen viereen haluttiin lisäksi rakentaa kaksi luhtikerrostaloa 12 asuinhuoneistolla. Tämä kaikki edellytti kaavamuutosta ja arkkitehdin taidonnäytteenä uudisrakentamisen sovittamista mitä kauneimpaan kulttuuriympäristöön.
Naantalin asuntomessujen kohde Villa Pinta
Kuparin värinen peltikatto oli ykkösvalinta Kati Jensenin messutaloon – ”Se on moderni ja näyttää hyvältä”
Naantalin asuntomessujen isoin kohde, 301 kerrosneliön Villa Pinta näyttää mukautuvan lähes saumattomasti ympäröivään maisemaan. Modernin ekopuutalon vetonaula ei kuitenkaan ole pelkkä puinen rakenne vaan pellin hyödyntäminen, unohtamatta lähes 100 neliön suuruista kattoterassia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton