• Etusivu
  • Ajankohtaista

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esityksestä uusien rakennusten hiilijalanjälkien raja-arvoiksi

Rakentajan toimitus
Julkaistu 13.03.2025
KÄYTÄ-TÄTÄ-tiedotteita-ja-uutisia-rakennusalalta-1920x1080

Tiedote: Ympäristöministeriö 5.3.2025..

Suomessa otetaan käyttöön uudet hiilijalanjälkien raja-arvot ensi vuoden alusta. Uusien rakennusten hiilijalanjälkiä rajoittavat säännöt astuvat voimaan vaiheittain, ja ne pyritään säätämään valtioneuvoston asetuksella. Ensimmäiset raja-arvot asetetaan maltilliselle tasolle, mutta niitä kiristetään tulevaisuudessa rakennustyypistä riippuen. Asetuksessa säädetään raja-arvoista kaikille rakennuksille, mutta edelläkävijäkunnilla on mahdollisuus asettaa tiukempia vaatimuksia. Ympäristöministeri Sari Multalan mukaan tämä sääntely tarjoaa tehokkaan työkalun rakennusten päästöjen vähentämiseen ja on tärkeä askel kohti kestävämpää rakentamista.

Hiilijalanjäljen raja-arvot on tarkoitus ottaa Suomessa käyttöön ensi vuoden alusta. Uusien rakennusten hiilijalanjäljille esitetään säädettäväksi raja-arvot valtioneuvoston asetuksella, jonka sisältöön voi antaa lausuntoja 5. toukokuuta 2025 saakka.

Ensimmäiset raja-arvot uudisrakennuksille asetetaan maltilliselle tasolle. Vaikka edellytykset raja-arvosääntelyyn siirtymiseksi ovat lähtökohtaisesti hyvät, on kyseessä kuitenkin uusi olennainen tekninen vaatimus rakentamisen ohjauksessa, mikä edellyttää osaamisen ja toimintatapojen kehittämistä. Jotta siirtyminen raja-arvo-ohjaukseen olisi mahdollisimman sujuva, raja-arvot on suunniteltu toteutettavan kaksivaiheisena. Vuonna 2026 alkaen käyttöön otettavat raja-arvot edustaisivat käytännössä kevyttä askelta, eli pääosa rakennuksista alittaisi raja-arvot ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2028 alusta raja-arvoihin esitetään maltillista kiristystä vaikuttavuuden lisäämiseksi.

käyttötarkoitusluokkataulukko

Erityisen haastavaksi on tunnistettu sitovien raja-arvojen asettaminen pitkälle tulevaisuuteen, minkä vuoksi asetuksessa on esitetty sitovia raja-arvoja aluksi ainoastaan vuosille 2026 ja 2028. Tulevaisuudessa raja-arvoja on kuitenkin tarkoitus kiristää vaiheittain.

– Uusien rakennusten hiilijalanjäljille säädettävät raja-arvot ovat tärkeä ja konkreettinen askel rakentamisen päästöjen vähentämiseksi. Nyt luotu raja-arvojen säätelymekanismi tarjoaa tehokkaan työkalun uudisrakentamisen päästöjen vähentämiselle tulevaisuudessa, kun raja-arvoja voidaan tasaisin väliajoin kiristää, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvosääntely on käytössä jo muutamissa Euroopan maissa, kuten Alankomaissa, Ranskassa ja Tanskassa. Suomessa Helsinki ja Turku ovat asettaneet hiilijalanjäljen raja-arvon uusille asuinkerrostaloille. Helsingin raja-arvo asuinkerrostaloille on 14 kg/CO2/m2/a ja Turun 16 kg/CO2/m2/a, jotka ovat saman suuntaisia, kuin asetuksessa ehdotetaan säädettävän. Asetuksessa säädettäisiin raja-arvoista kaikille rakennuksille, ei ainoastaan asuinkerrostaloille.

Edelläkävijöillä on tärkeä rooli vähähiilisyyden kirittäjinä, kun puolestaan valtakunnallisten raja-arvojen on tarkoitus toimia vähimmäisvaatimuksina koko Suomessa. Kunnat, kaupungit ja muut toimijat voivat edelleen omissa hankkeissaan vaatia vähähiilisempiä rakennuksia tai sopimiseen perustuen edellyttää tiukempaa raja-arvoa.

Raja-arvon alittuminen osoitetaan loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä

Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi valita tapauskohtaisesti keinot, joilla raja-arvo alitetaan. Toisissa kohteissa voi olla mielekästä keskittyä energiatehokkuuden maksimointiin, kun taas toisissa kohteissa päästöjä voidaan vähentää käyttämällä vähähiilisiä materiaaleja.

Raja-arvon alittuminen on syytä varmistaa jo suunnitteluvaiheessa, sillä silloin tehdään hankkeen vähähiilisyyden osalta merkittävimmät ratkaisut. Raja-arvon alittumista on seurattava myös rakennustyön edetessä. Muutoin saattaa tapauskohtaisesti muodostua riskiksi se, että raja-arvo ylittyy ja rakennusta ei tämän seurauksena voida ottaa käyttöön ilman muutoksia tai erillistä poikkeusta.

Raja-arvo koskee ainoastaan uusia rakennuksia, ei esimerkiksi korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista. Raja-arvot koskevat sellaisia rakennuksia, joille on laadittava ilmastoselvitys. Näin ollen ne eivät koske esimerkiksi pientaloja.

Lisätietoja:

Mikko Koskela
Hallitussihteeri
029 525 0051
etunimi.sukunimi@gov.fi

Maria Tiainen
erityisasiantuntija
029 525 0394
etunimi.e.sukunimi@gov.fi

Ajankohtaista
ammattilaisille
ekologisuus
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaarin keskustelu
Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaari
Omataloyhtio.fi ja Rakentaja PRO järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ammattilaisten ja taloyhtiöiden näkökulmasta. Tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo suomalaisille taloyhtiöille uusia vaatimuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuo haasteita myös alan ammattilaisille, jotka tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuuden nämä energiaremontit. Lisäksi yleinen korkojen nousu sekä energia- ja rakennusmateriaalikustannusten kallistuminen hidastavat ja vaikeuttavat rakennushankkeiden toteuttamista. Asuntoyhtiöiden tuleekin nyt ennakoida, suunnitella ja arvioida tulevaisuuden korjaus- ja kunnostustarpeensa erityisen huolellisesti.
20222_76814.jpg
Kennoharkkojen rakennemallit päivitetty
Massiivitiilisten Poroton-kennoharkkojen tuote- ja rakennemallit löytyvät nyt suunnittelijoiden suosimasta ProdLib-tuotekirjastosta. Rakennemallit on laadittu huomioiden Suomen rakentamismääräykset ja olosuhteet. Kaikki esitetyt ulkoseinäratkaisut täyttävät 0,17 W/m2K lämmöneristävyysvaatimuksen. Rakennekuvat ovat myös selailtavissa ja ladattavissa pdf-koosteena Wienerbergerin verkkosivuilta.
neljä kättä muodostaa talon hahmon ja keskellä on LIUNE-logo
Hiilijalanjälki kuriin: Uuden rakennuslain vaatimukset pakottavat muuttumaan
Rakennusalan ammattilaisille on tulossa merkittäviä muutoksia uuden rakennuslain myötä, erityisesti ilmastovaikutusten osalta. Uusi rakentamislaki, joka sisältää ilmastonmuutosta käsitteleviä säännöksiä, astuu voimaan 1. tammikuuta 2025. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki lain osat eivät tule voimaan samanaikaisesti. Esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026.Vaikka 1.1.2025 on mainittu yleisenä voimaantulopäivänä, on tärkeää tarkistaa aina viimeisimmät tiedot, sillä yksittäisten säännösten voimaantuloajat voivat muuttua.
suuri laivanosturi nostaa siltaelementtiä rakenteilla olevaan kruunuvuorensiltaan. silta on vielä kesken.
Kruunuvuoriensilta – SSAB ja Nordec kumppanuus, joka rakentaa Helsingin huomista
Helsingissä parhaillaan rakenteilla oleva uusi Kruunuvuori-silta muuttaa kaupungin ilmettä ja nousee uudeksi maamerkiksi Suomen pääkaupungissa. Kruunuvuorensilta on poikkeuksellinen rakennusprojekti, joka vaatii huippuluokan materiaaleja ja osaamista. Siltaa tukevat yli 3 000 tonnia SSAB Domex -terästä.Kun Kruunuvuori-silta avataan liikenteelle vuonna 2027 Korkeasaaren ja Laajasaloon välillä, se on 1200 metriä pitkä, ja sen pylonit nousevat jopa 135 metrin korkeuteen, tehden siitä sekä pisimmän että yhden korkeimmista koskaan rakennetuista silloista Suomessa. Silta tulee näkymään kilometrien päähän, luoden pysyvän vaikutuksen Helsingin kaupunkikuvaan ja yhdistäen tuhansia uusia koteja kaupungin keskustaan.
20211_68124.jpg
Teräksinen moduulirakentaminen on ekologinen vaihtoehto
Moduulirakentaminen on helppo ja turvallinen tapa rakentaa nopeasti asunto-, sairaala- tai toimistomoduuleita. Aulis Lundell Oy on innovoinut muuntojoustavia tilaratkaisuja sekä ihmisten että rakennusmääräysten muuttuviin tarpeisiin. Moduulirakentamista on tehty jo aikojen alusta puusta, mutta Aulis Lundell Oy:n moduulien rungot tehdään kierrätettävästä ja turvallisesta teräksestä.
Geberit puristusliitostekniikka
Raikas ja turvallinen juomavesi – Näin käyttövesihygienia varmistetaan
Terveellinen ja raikas käyttövesi tulisi taata kaikissa kotitalouksissa. Lähtökohtaisesti kunnallisen vesihuollon myötä rakennuksiin tuleva vesi on sellaista, mutta ongelma voi muodostua itse rakennuksen putkistossa. Yksi ongelma on, jos vesi seisoo putkistossa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton