Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa

Ympäristötietoisuus on kasvussa, ja sen myötä myös rakentamisessa korostuu kestävä kehitys. Ympäristösertifikaatit ovat työkalu, jolla voidaan varmistaa rakennuksen ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus.Käymme läpi ympäristösertifikaattien hyötyjä ja mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä niin suurille rakennusprojekteille kuin omakotirakentajillekin.

Rakennusala aiheuttaa suoraan ja välillisesti merkittävän määrän globaaleista hiilidioksidipäästöistä, jonka vuoksi alan ohjaus tulee tiukentumaan merkittävästi lähitulevaisuudessa. Karelia-ammattikorkeakoulu on julkaissut työkaluja rakentamisen alan vähähiilisyyden edistämiseksi. Kehitettyjä työkaluja ovat muun muassa laskurit rakenteiden päästöjen arviointiin ja rakennusalan yritysten toiminnan päästöjen laskemiseen sekä ilmastoviisaan rakentamisen tietopankki.

Tiili on perinteinen, jo vuosituhansia käytetty rakennusmateriaali. Sen kestävyys niin runko- kuin julkisivurakentamisessa on todettavissa kauniisti patinoituneissa vahoissa tiilirakennuksissa ympäri maailmaa. Ekologisesti kestävässä rakentamisessa rakenteilta vaaditaan pitkäikäisyyttä, elinkaaritaloudellisuutta ja kierrätettävyyttä - ominaisuuksia, jotka voidaan kaikki saavuttaa keraamisilla tiiliratkaisuilla.

Vedenkulutusta on tarpeen vähentää, ja suomalaisilla siihen on varaa hyvinvoinnista tinkimättä. Veden säästämiseen kannustava mittausjärjestelmä antaa muutokseen tarvittavan sysäyksen ja edistää samalla ESG-tavoitteisiin pääsyä.

Norjan Fredrikstadissa sijaitsee täysin sähköistetty tehdas, aivan ensimmäinen laatuaan maailmassa. Ja juuri tässä tehtaassa valmistetaan Gyprocin kaikkien aikojen vähähiilisimmät rakennuslevyt.Rakennusteollisuus tuottaa paljon hiilipäästöjä paitsi rakennusmateriaalien tuotannossa, mutta myös logistiikassa sekä varsinaisessa rakentamisessa. Jotta tulevaisuus olisi kestävämpi, on tämä teollisuudenala ottamassa merkittäviä ja innovatiivisia tekoja kohti vähähiilisempiä ratkaisuja.Mitä nämä vähähiiliset levyt tarkoittavat rakentajalle?

Kaukana ei ole Suomessakaan se rakentamisen aika, jolloin massiivisen, paikalla valetun betonipohjan riittävä kuivuusaste arvioitiin rakentajien "yhteisellä päätöksellä". Aina ei arvio ollut osuva eikä päätös oikea. Tänä päivänä kuivuuden varmistaminen ja vaurioiden korjaaminen on jo paljon paremmalla tolalla.Menneiden vuosien arviointivirheistä ja myös puutteellisista rakennusmääräyksistä kertovat muun muassa monien suomalaiskuntien julkisten rakennusten karut kosteusvauriotarinat.Suunnittelijoiden ja rakentajien asiantuntemus on sittemmin kasvanut vauhdilla. Alan lainsäädäntö, säännöstöt, eettiset ohjeistukset ja koko rakentamiseen liittyvä vaatimustaso, ne kaikki ovat parantuneet huimasti. Suomalainen rakennusalan koulutus täyttää sekin jo suurimman osan ajan vaatimuksista.Myös markkina tarjoaa vähitellen uusia innovaatioita kosteusuhkien selättämiseen ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Tamperelaisen SafeDrying Oy:n kehittämä ja patentoima kuivatusmenetelmä on yksi koeteltu, testattu ja kiitosta saanut malli. Myös menetelmän Eurooppapatentti on jo hyväksytty.Parhaillaan SafeDrying-menetelmällä kuivatetaan muun muassa eteläpohjalaisessa Ilmajoen kunnassa rakennettavan uuden sotekeskuksen alapohjaa. Asiantuntijakonsultti Esa Kemppainen valitsi menetelmän kohteeseen yhteistyössä kunnan kanssa.