Puurakentaminen yleistyy: Hiilijalanjälki jopa 75 prosenttia betonitaloa pienempi
Puurakentamisen suosio on kasvussa, mutta uusien rakennuskohteiden määrässä Suomi on selvästi jäljessä Ruotsia. Suosion taustalla on lisääntynyt kysyntä ekologiselle rakentamiselle.
– Rakennuttajat haluavat vähentää rakennusten kokonaispäästöjä ja lisätä hiilikädenjälkeä. Puu tunnetusti sitoo hiiltä, Mangroven toimitusjohtaja Antti Lundstedt sanoo.
Puurakentamisen lisääntymisen taustalla on myös kuluttajien lisääntynyt tietoisuus ekologisuudesta.
Mangrove on KVR-urakoitsijana TVT Asunnot Oy:lle Turun Hirvensaloon rakennettavissa kahdessa kerrostalossa, jotka on suunniteltu lähes identtisiksi. Erona on ainoastaan se, että toinen taloista valmistetaan puusta ja toinen betonista. Tarkoituksena on vertailla rakennusmateriaaleja keskenään.
Lundstedtin mukaan nykyaikainen puurakentaminen on edelleen selvästi kalliimpaa kuin perinteinen betonirakentaminen.
– Suomessa puurunkojen toimittamisessa ei juuri ole vielä kilpailua tai se on hyvin vähäistä. Sen takia rakennettuja kohteita on vähän. Ruotsissa tarjontaa on paljon enemmän ja hinnat sen takia edullisempia.
Erot tulevat esiin rakennusvaiheessa
Suomessa on aikaisemmin tutkittu jonkin verran puurakentamisen ekologisuutta. Mangrove on tehnyt alustavia puurakenteiden mittauksia Hirvensalon kerrostalojen suunnitteluvaiheessa.
– Havaitsimme, että puurakennuksen kokonaispäästöt ovat selvästi pienemmät. Ero betoniin näyttää selvältä.
Lundstedtin mukaan vertailussa huomioidaan puurakennuksen kokonaispäästöt rakentamisen ajalta ja 50 vuoden käyttöikäolettamalla.
– Rakentamisen valmistumisen jälkeisessä energiankulutuksessa puu ja betoni ovat melko lähellä toisiaan, mutta rakentamisvaiheessa puu on selvästi vähäpäästöisempi. Jos rakennusajaksi laketaan reilu vuosi, sen aikana syntyy noin puolet koko rakennuksen elinkaaren päästöistä. Käytön aikana syntyy toinen puolikas.
Puurakentamisen päästöt ovat Lundstedtin mukaan pienemmät myös rakennuksen käyttöiän lopussa, koska puurakenteet voidaan uusiokäyttää ja muuttaa bioenergiaksi.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on peräti 75 prosenttia puukerrostaloa suurempi. Vertailussa ovat olleet mukana perustus, alapohja, ulko- ja väliseinät, väli- ja yläpohja, portaat, ikkunat, ovet ja parvekkeet.
TVT Asuntojen rakennushanke vie tutkimuksen pidemmälle ja ottaa rakennuselementtien lisäksi huomioon materiaalien käyttäytymisen, käytönaikaisen huollon, asukkaiden tyytyväisyyden sekä hiilikädenjäljen eli rakennusten myönteisen ilmastovaikutuksen, joka alentaa hiilijalanjälkeä.
Turkuun rakennettava puukerrostalo toteutetaan CLT-massiivipuurunkoon. Suurin osa Suomessa rakennetuista puukerrostaloista on Lundstedtin mukaan rankarunkoisia. Korkeissa puurakennuksissa seinien runko tehdään vakiomittaisesta liima- tai kertopuusta. CLT-runkoisia on vielä vähän.
– CLT-massiivipuun valintaa puoltaa esteettisyys. CLT-rungossa elementit voidaan jättää rakennuksen sisäpuolelle näkyviin, jolloin rakennus näyttää enemmän puutalolta.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Taloyhtiö ja vesivahinko: millaisia ovat kustannukset?
Tee se itse askartelubetonilla
Asuntomessujen kerrostaloissa elinkaaritaloudellinen tiiliverhous
Tutkimus: Betoni ei olekaan riski ilmastolle, vaan toimii hiilinieluna
Kennoharkot runkomateriaalina Helsingin Töölöön rakentuvassa kerrostalokorttelissa
Parvekelasitus on tehokas keino säästää lämmitysenergiaa
Luetuimmat
Uusimmat